Antaako uskoa joulupukkiin vai ei?

  • 3 270
  • 29

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Tässä joulun alla on taas ollut monessakin mediassa esillä kysymys siitä, pitääkö lasten antaa uskoa joulupukkiin, vaiko kertoa sen olevan tarua. Esimerkiksi viime NYT-liitteessä oli yleisönosastopalstalla jonkun naikkosen vuodatus liittyen lehden juttuun. Hän ei kuulemma suostu lapsille valehtelemaan. Ja joulupukkihan ei ole totta.

Jokseenkin tekopyhältä tuntui tuo vuodatus. Vai pitäisikö uskoa, että kyseinen nainen kertoo aina vain ja ainoastaan totuuden lapsilleen?

Perheen rakas koira on kuollut. Kolmevuotias tulee itku silmässä kysymään.
- Äiti, pääseekö Rekku taivaaseen?
- Ehei Liisa hyvä. Isä hautasi Rekun juuri tuonne takapihalle. Madot ja muut loiset nakertavat sitten sen mullan sekaan kunhan sen ruho on mädäntynyt.

Jokseenkin mielenkiintoisia aiheita voivat totuudenkertojalle olla myös muut kuolema- ja jumala-aiheiset keskustelut. Varsinkaan jos ja kun kirjeen kirjoittaja ei tehnyt mitään eroa lapsen iän suhteen. Olisikohan sittenkin niin, että hänenkin mielestään valheilla on eroja?


Mutta takaisin aiheeseen. Itse uskoi joulupukkiin varmaan kuusi-seitsemänvuotiaaksi - tosin osittain skeptisesti. Olinhan jonkun tutun pukin tunnistanutkin. Ja ollut äitin mukana ostelemassa joka joulu lahjoja siskoilleni; pukilla kun oli niin kiire... Varmaan kyselinkin, että onko sitä pukkia olemassa. Homma jätettiin varmaan silleen auki, ettei vanhemmat vannoneet sen olemassaoloa, mutteivät kieltäneetkään. Kaikki jäi siis sen varaan halusiko itse uskoa. Ennen kouluunmenoa varmistivat sitten.

Tuskin ainakaan mun psyykkeelle moisesta huijauksesta harmia oli. Olisinkohan jo seuraavana vuonna halunnut itse esittää pukkia.

Eli siis. Ainakin mun mielestäni jokaiselta pitäisi löytyä sen verran lapsenmielisyyttä, että antaa lasten uskoa poroihin, tonttuihin ja muihin hengen nostattajiin.
 

Satanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS,Southampton,Chelsea sympatiat Lukko,ifk
Mielenkiintoista...

Joulupukkihan ja tonttuja käytetään paljolti vanhempien kasvatuskyvyn peittämiseen. "Muista sitten olla kiltti tai ei tule lahjoja, jne."

Lapset varmasti huomaa tarpeeksi vanhana, että kuinka pukin ääni on sama kuin sen eilen käyneen Jokke-sedän, jne. Ennen koulua kuitenkin hyvä "vieroittaa"
 

Carlos

Jäsen
Muistan kun itselle tämä karu totuus paljastettiin, olisinko ollut noin 5-6 vuotias. Äiti vei aatto-illan päätteeksi minut sivummalle, ja leväytti koko karmean totuuden silmieni eteen. Muistan että siinä kohtaa vitutti pari asiaa:

- Luulin saavani vielä yhden lahjan, koska äiti puhui jotain "yllätyksestä"

- Olin uskonut johonkin näin höhlään juttuun

- Olin juuri pari päivää ennen vakuutellut vanhemmille kavereilleni että "**ttu ihan varmaan se on olemassa!!!"

Mitäs näistä. Antaako vai eikö anna, kas siinä pulma. Usein myös narikkajonossa.
 

Roku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Kyllä naperot ovat jo tuossa 5-6 vuoden iässä niin nokkelia että rupeavat itsekin epäilemään asioiden oikeaa laatua. Siinä tulee kysymyksiä kuin pyssyn suusta, kun sattuukin niin että "viime jouluna oli pidempi Pukki kuin tänä jouluna", "sillä viimevuotisella Pukilla oli erilainen ääni kuin tuolla" jne.

Hyvä kuitenkin olisi, mikäli lapsille kertoisi totuuden tästä vanhasta pukista ennen kouluunmenoa. Ennen sitä ei haittaa vaikka tätä valhetta pitääkin yllä.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
"Perheen rakas koira on kuollut. Kolmevuotias tulee itku silmässä kysymään.
- Äiti, pääseekö Rekku taivaaseen?
- Ehei Liisa hyvä. Isä hautasi Rekun juuri tuonne takapihalle. Madot ja muut loiset nakertavat sitten sen mullan sekaan kunhan sen ruho on mädäntynyt."

Eikös tuossa ole jo yksi vale muutenkin käytetty ja lapselle ylipäätänsä uskoteltu taivaspaikan mahdollisuudesta.
Mitenköhän olisi jos asiasta puhuttaisiin myös tässä suhteessa niitten oikeilla nimillä heti alusta alkaen.


Mutta ei itselläni ole mitään joulupukki-instituutiota vastaan.
Itse en kyllä koskaan tunnistanut pukkia mutta kun lasten ikäjakauma on 5 vuotta niin jossain vaiheessa sitä ihan itse tajusi jutun mutta vanhemmat eivät tietenkään virallisesti paljastaneet mitään nuorempien veljien ollessa vielä "joulupukki-iässä".
Joulupukkia on sinänsä ei nyt mielestäni kannata ruveta heti kieltämään, koska loppujen lopuksi pukin vaikutukset mihinkään ovat aika pienet.
Ainakin itselleni joulupukin konkreettinen odottaminen oli ihan selkeästi jolun kohokohtia ja mielestäni jos joulupukkia ollaan lopettamassa niin saman tien voisi lopettaa joulun...olen nähnyt joulupukin mutten jeesusta...joka ei edes syntynyt jouluna.
 

PeteX

Jäsen
Suosikkijoukkue
Töölön Vesa/Jokerit, Leeds Utd, Only Oranje
Tätä sivusin jo toisessa ketjussa. Tässä asiassa, niin kuin monessa muussakin, pätee evoluution vaikutus. Minä uskoin joulupukkiin n. 6-vuotiaaksi saakka, mutta tyttareni alkaa epäilemään juttua jo n. 3-vuotiaana. Mitkään pelottelut, että lahjoja ei saa jos ei ole kiltti, tonttu katselee jne.. eivat tehoa. Jos Joulupukki kävisi joskus Muumilaaksossa, niin homma voisi toimia. Joulupukki ei käy Muumilaaksossa, koska Muumit nukkuvat koko talven (tämä tiedoksi tietämättömille, poikkeuksena Muumilaakson talvi- tarina).
En kyllä usko, että jouluna tyttäreni tulee epäilemään Joulupukin (hired) aitoutta, mutta nyt näitä pukkeja on vähän liikaa töllössä ja mainoksissa. Puhumattakaan siitä, että Santapark ulkoistaa toimintojaan ja lomauttaa tonttujaan. Moisia uutisia ei soisi näkevän töllöstä ennen joulua.
 

Jomppa

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Itse en muista milloin lakkasin uskomasta joulupukkiin, mutta sen muistan, että pukki oli parasta ottaa vastaan mummolassa television takana nurkassa huutamassa itkun sekaisella äänellä.

Eräänä jouluna meinasi kusi mennä ohi pöntöstä, kun kuulin ovikellon soivan ja tuttu ääni kysyi onko täällä kilttejä lapsia. Ei siinä mitään, mutta ikää oli jo 17-vuotta ja muutenkin nuorin paikalla olijoista oli 16 v. Olivat porukat sitten päättäneet tilata "lapsille" pukin jouluksi. Siinä sitten laulettiin ja istuttiin pukin sylissä.
 

VTVH

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Minulle opettaja valehteli ensimmäisellä luokalla, ettei Joulupukkia muka ole olemassa. Siinä meni kyllä heti usko koko koululaitokseen. Kaikkihan sen nyt tietää ettei se ukko joka paikkaan ehdi ja sen takia sillä joutuu olemaan niitä sijaisia. Tuurasin itsekin joulupukkia 4- tai 5-vuotiaana kun asuttiin Ruotsissa ja äiti oli kipeä ettei päästy Suomeen jouluksi. Joulupukkihan ei käy Ruotsissa ollenkaan.

Edellä olevasta kirjoituksesta huolimatta minullekaan ei ole jäänyt tämän salaisuuden paljastumisesta mitään negatiivisia kokemuksia. Paljon tärkeämpiä ovat ne hyvät muistot niiltä ajoilta kun Joulupukki oli vielä olemassa. Kyllä Joulupukki kuuluu ehdottomasti lasten jouluun.

Edit:

Viestin lähetti Everton
Eli siis. Ainakin mun mielestäni jokaiselta pitäisi löytyä sen verran lapsenmielisyyttä, että antaa lasten uskoa poroihin, tonttuihin ja muihin hengen nostattajiin.

Toivottavasti kellään ei mene nyt tämän takia joulu piloille, mutta POROJA on ihan oikeasti olemassa. Olen nähnyt niitä eläintarhassa Ruotsissa.
 
Viimeksi muokattu:

Miguel

Jäsen
Hirveän monta kertaa en ole viettänyt jouluaattoa joulupukin kera. Veljeni muistaa, että kerran jouluaattona ukkimme lähti keilaamaan joulupukin tulon ajaksi. Sen verran muistan itsekin, että kun eräänä vuonna joulupukki saapui, Reijo-sedän sanottiin menneen saunaan, Saatoin hyvinkin olla juuri niinä aikoina lakannut uskomasta pukkiin, sillä kovasti väitin suureen ääneen "Ei se ole pukki, se on Reijo". Paikalla saattoi olla minua nuorempia serkkuja, en kyllä muista yhtään, mutta siinä tapauksessa saatoin toimia tahattomasti lapsen illuusion murskaajana. Hyi minua.

Tarkalleen en muista milloin tai miksi lakkasin uskomasta joulupukkiin. Ennen kouluikää se oli joka tapauksessa, ja ehkäpä niin pitäisi käydä kaikkien kohdalla. Ekaluokkalaisen väitteet joulupukin olemassaolosta voisivat aiheuttaa koulukavereissa sellaisen reaktion, että lapsi saisi kuulla asiasta epämukavaan sävyyn.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Viestin lähetti VTVH
mutta POROJA on ihan oikeasti olemassa.

Voihan viulu. Saavat sitten tuoda tuttini takaisin. Mun piti penskana lopettaa tutin imeskely, kun Joulupukki vei ne poroilleen. Myöhemmin olen ollut siinä uskossa, että naapurin ukko viskasi ne roskikseen. Mutta eikös siellä taivaalla joku saatanan karvakameli nyt lentele _mun tuttia_ mussuttaen.
 

dude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalevan Haukat
Viestin lähetti Miguel

Ennen kouluikää se oli joka tapauksessa, ja ehkäpä niin pitäisi käydä kaikkien kohdalla. Ekaluokkalaisen väitteet joulupukin olemassaolosta voisivat aiheuttaa koulukavereissa sellaisen reaktion, että lapsi saisi kuulla asiasta epämukavaan sävyyn.

Ei pidä paikkaansa. Oma siskoni on ensimmäisellä luokalla ja pikagallupin perusteella lähes kaikki hänen luokkatoverinsa uskovat joulupukkiin. Ja niin pitääkin uskoa. Itse ainakin uskoin vielä toisella luokalla joulupukin olemassaoloon.

Minä olen ainakin niin lapsenmielinen, että siinä vaiheessa kun joskus hamassa tulevaisuudessa ehkä on omia lapsia, niin en kyllä henno kertoa heille, että joulupukkia ei ole olemassa. Oppikoot ns. luonnollisen kasvun kautta.
 

Tinde

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Bajen, NY Rangers, Arsenal
Melkein pistää vihaksi kun aletaan edes miettimään että pitäisikö vai ei. Miksi nykyään lapset ei enää saa olla lapsia? Sama asia melkein kaikkien juttujen kanssa, lukemaan ja laskemaan "pitää" oppia jo 4-vuotiaana, tai on muista jäljessä jne. jne.

Selittelyähän tuo uskon ylläpito tietty vaatii, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä. Tavaratalon pukkihan on vaan töissä siellä pukin vaatteissa ja vie sitten oikeelle pukille sen toivomuslistan, kun ei pukki voi jokaiseen paikkaan ehtiä. Höh, tietysti. Samoin kuin telkkariohjelmien piirretyissä eläimet puhuvat, niin on myös joulupukkia jos jonkin moista kaikissa erilaisissa tarinoissa ja mainoksissa, vaikka se oikea on siellä Korvatunturilla.

Naapurin Pena ei meillä ole pukkina esiintynyt jouluna nimenomaan siksi ettei tunnistettaisi, pukki se on kiireissään muutaman kerran jättänyt vaan lahjat kuusen alle sillä välin kun ollaan oltu joulusaunassa.

Siis sitä lapsen viatonta iloa joulupukin odotuksessa ei korvaa mikään. Maailma on täynnä illuusioita, miksi ei muka lapsille voida suoda näitä joista jää aivan ihania lapsuusmuistoja itse kullekin.

Mitä seuraavaksi? Eikun barrikaadeille lapsille satujen lukua vastaan! Satukirjojen sijaan vaan päivän lehdestä totuuksia lukemaan ja lastenohjelmat vaihtukoon uutisten katseluun!

Huoh.
 

Muksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Naapurin neljä vuotta vanhempi kovanaama valehteli minulle ollessani neljä-vuotias, ettei pukkia olisi. Kesti melkein kymmenen vuotta, ennenkuin taas ymmärsin asioiden oikean laidan.

Vakavasti ottaen: Lapsilleen valehtelemisesta kieltäytyvä äiti voisi hieman laventaa ajatteluaan ja miettiä mikä edes ylipäänsä on totta ja mitä se tarkoittaa. Joulupukki on olemassa. Hän tulee joka jouluaatto ja palkitsee kiltit ja muutkin nassikat meistä vanhemmista, mutta yhtä kilteistä nyt puhumattakaan. Kaikkien iloksi. Se nyt on yksi hailee tuleeko joulupukki lentävällä porolla vai vuoden -83 mallisella Toyotalla joka jätetään nurkan taakse ja savupiipun vai oven kautta.

Joulupukki olisi erittäin todellinen asia, vaikkei hän yksittäisenä henkilönä/ olentona olisikaan olemassa - mikä tietysti on hölmö ajatus. Itsekin olen nähnyt joulupukin kolmisenkymmentä kertaa jos pelkästään aattoillat lasketaan.
 

Kyynis

Jäsen
Muksun kanssa samaa mieltä. Joulupukki on ihan aikuisten oikeesti olemassa! Näin on.

Meitin sisarusparven nuorin on 21 vuotias. Viime jouluna taas isän piti mennä nuohoomaan pannuhuonetta, kun oli niin kylmä ja vähän ajan päästä joulupukki tulee kopistellen sisään valkoisine partoineen eikä isää näy missään. Kirottua taas se missasi joulupukin, kun sillä on hommia niin paljon tehtävänä. Mutta sillä oli kyllä isän vaatteet. Hauskaa oli ja jouluaaton lämpö oli läsnä nauruna ja läheisyytenä. Pari kertaa ei ole pukki ehtinyt käymään mutta muuten on lähes täysisuora 31 kertaa.

Nelisen vuotta sitten siskon kanssa todettiin että eiköhän pukki voisi jos jättää tulematta mutta vastaus oli, että ei pukkia ole pyydetty käymään se tulee jos ehtii. Tänäkin jouluna saattaa tulla joulupukki käymään jos ehtii. On siinä ollut sisarusparven kumppaneilla ihmettelemistä, kun meillä käy vieläkin joulupukki ja lapsenmielisyys ja iloisuus on läsnä. Lastenlapsia ei ole viä nauttimassa tilanteesta.

Ikää on kertynyt 31 vuotta ja kukaan ei ole pystynyt todistamaan, että joulupukkia ei olisi olemassa. Jossain vaiheessa olin vähän aikaa vääräuskoinen mutta lapsenusko voitti.

Älkää olko tosikkoja.
 

VTVH

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Viestin lähetti Everton
Voihan viulu. Saavat sitten tuoda tuttini takaisin. Mun piti penskana lopettaa tutin imeskely, kun Joulupukki vei ne poroilleen. Myöhemmin olen ollut siinä uskossa, että naapurin ukko viskasi ne roskikseen. Mutta eikös siellä taivaalla joku saatanan karvakameli nyt lentele _mun tuttia_ mussuttaen.

Tutit heitetään harakoille yläkerran ikkunasta. En kyllä muistaakseni saanut ikinä kunnon vastausta siihen mitä ne harakat sillä minun tutillani tekee, mutta kai ne pirut myy niitä sitten poroille.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Joulupukkia fyysisenä hahmona ei välttämättä ole olemassa, mutta joulupukki-instituutio elää ja voi hyvin. Se joka ei siihen usko, on väärässä. Onhan se olemassa, jos siitä kerran puhutaan ja sen edusmiehenä häärii sekä naapurin Pera, että moni moni muu.
 

Ziran

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Tappara ja Le Bleu-Blanc-Rouge
Minä uskon Joulupukkiin

Ihan oikeasti oikeasti.

En ole nähnyt Joulupukkia, kai, mutta kyllä minä uskon että joskus muinoin kuin lapsia oli vähemmän niin Joulupukki kävi kaikkien luona.

Jouluhan on puhtaasti pakanallinen juhla johon sitten Jeesuksen (uskon muuten häneenkin aikanaan eläneenä, mutta siitä Jumalan poika -jutusta täytyy vielä saada lisäselvitystä) syntymäpäivä kirkon (johon _en_ usko, fy fan) toimesta tumpattiin. Ehkäpä juuri silloin Joulupukki lopetti kiertelynsä, noitavainojen pelossa.
 

LaCew

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Itse olin ainakin aika pettynyt koko touhuun sen jälkeen kun kävi selville, etteivät ne kirjeet lähteneetkään minnekään Korvatunturille, vaan isin ja äidin luo. Enkä kyllä muutenkaan ollut kovin mieltynyt kyseiseen partasälliin, vaikka kävihän se pakettaja tuomassa ihan henkilökohtaisestikin kun muutamana jouluna ehti. (Kyllä paketteja joka vuosi tuli..)

Vastaavasti pikkusiskolleni ei ikinä moista kusetusta ole edes yritetty, vaan joulupukki on muuten vaan ollut jouluhenkinen tyyppi. Ei kuitenkaan mikään lahojajakava ihmeäijä. Ja eipä ne lapsuuden joulut yhtään sen ankeampia ole olleet kun omat vastaavani. Vaikea uskoa että siskoni olisi ylipäätänsä jäänyt mistään paitsi.

"Perheen rakas koira on kuollut. Kolmevuotias tulee itku silmässä kysymään.
- Äiti, pääseekö Rekku taivaaseen?
- Ehei Liisa hyvä. Isä hautasi Rekun juuri tuonne takapihalle. Madot ja muut loiset nakertavat sitten sen mullan sekaan kunhan sen ruho on mädäntynyt."

Eikös tuossa ole jo yksi vale muutenkin käytetty ja lapselle ylipäätänsä uskoteltu taivaspaikan mahdollisuudesta.
Mitenköhän olisi jos asiasta puhuttaisiin myös tässä suhteessa niitten oikeilla nimillä heti alusta alkaen.

Mielestäni nämä kaksi tapausta eivät oikein ole rinnastattevissa toisiinsa. En usko että kolmevuotias missään tapauksessa tulee vanhempana olemaan pettynyt, vaikka hänen vanhempansa olisivat hieman ''lieventäneet'' totuutta. Se, että joulupukki ei niitä lahjoja tuo, ei mielestäni taas ole mitenkään järkyttävää kerrottavaa pienemmällekään lapselle. Siis jos joulupukki-juttuja ei tälle ole opetettu laisinkaan.

En toki muista tiedä, kenties joulupukki on ollut joulun kohokohta jollekin muulle, mutta en siis itse ainakaan näe tarpeelliseksi valehdella joulupukista mahdolliselle tulevalle jälkikasvulleni. Mutta ei joulupukkia pidä poistaakaan, ajattelin vain hieman erilaista roolitusta...
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Olen toiminut joulupukin sijaisena useita vuosia, aikana jolloin elelin vielä ilman omia skidejä.

Jännänä yksityiskohtana voisin kertoa, että joka joulu oli vähintään yksi asiakasperhe, jossa ei ollut lapsia lainkaan tai lapset olivat nuorimmillaan teini-ikäisiä.

Nyt kun omat on 5-7, niin minulle tulee tilattu pukki jo viidettä vuotta peräkkäin. Aion myös jatkossa tilata sen vielä monta vuotta.

Niin, nuorempi lapsistani ehkä uskoo pukkiin, mutta vanhempi ei varmasti. Hän tosin antaa minun ymmärtää, että hän uskoisi ja niin saattaa nuorempikin tehdä.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kyllä se joulupukki joulun tuo. Itse uskoin pukkiin muistaakseni ihan kouluunmenoon asti. Sitten päivää ennen ekan luokan alkua isi ja äiti pamauttivat ilmoille raa'an totuuden. Muistan mummulassa, kun jouluna -84 kysäisin joulupukilta: "Miksi sulla on naamari kasvoilla?". Kekseliäs pukki tokaisi tähän: "No kun, minä olen kohta 100-vuotias, niin pienet lapset saattaisivat pelätä naamaa." 4v ja 11kk Sistis uskoi tuon komeasti. Ei epäilystäkään pukin aitoudesta.

Pukki kävi vielä muutaman vuoden tuon jälkeen. Loppuvaiheessa pukkina oli meidän isi, joka lähti mukamas sankarihaudalle vartioon. Silloin aina tokaisin pukille, että "Ethän vaan tuonut mitään meidän isille, se kun on semmoinen kelmi, ettei se mitään lahjoja tarvitse." =)

Mutta on se joulupukki siltikin olemassa. Sen todistaa tämä kummisetäni kirjoitus:
http://www.smy.fi/lehtikuusi/042003/Lehtikuusi042003.pdf
viimeiseltä sivulta. Itselleni tuli ainakin joulumieli.
 

Romppanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Rangers, Jokerit, Inter Milan, RoPS
Viestin lähetti Tinde
Melkein pistää vihaksi kun aletaan edes miettimään että pitäisikö vai ei. Miksi nykyään lapset ei enää saa olla lapsia? Sama asia melkein kaikkien juttujen kanssa, lukemaan ja laskemaan "pitää" oppia jo 4-vuotiaana, tai on muista jäljessä jne. jne.

Selittelyähän tuo uskon ylläpito tietty vaatii, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä. Tavaratalon pukkihan on vaan töissä siellä pukin vaatteissa ja vie sitten oikeelle pukille sen toivomuslistan, kun ei pukki voi jokaiseen paikkaan ehtiä. Höh, tietysti. Samoin kuin telkkariohjelmien piirretyissä eläimet puhuvat, niin on myös joulupukkia jos jonkin moista kaikissa erilaisissa tarinoissa ja mainoksissa, vaikka se oikea on siellä Korvatunturilla.

Naapurin Pena ei meillä ole pukkina esiintynyt jouluna nimenomaan siksi ettei tunnistettaisi, pukki se on kiireissään muutaman kerran jättänyt vaan lahjat kuusen alle sillä välin kun ollaan oltu joulusaunassa.

Siis sitä lapsen viatonta iloa joulupukin odotuksessa ei korvaa mikään. Maailma on täynnä illuusioita, miksi ei muka lapsille voida suoda näitä joista jää aivan ihania lapsuusmuistoja itse kullekin.

Mitä seuraavaksi? Eikun barrikaadeille lapsille satujen lukua vastaan! Satukirjojen sijaan vaan päivän lehdestä totuuksia lukemaan ja lastenohjelmat vaihtukoon uutisten katseluun!

Huoh.

En voisi enempää olla samaa mieltä. Tähänkin ketjuun kirjoittaneilla tuntuu olevan suorastaan kilpailu siitä, kuka on nuorimpana lopettanut uskovansa joulupukkiin. Hävetkää! Eihän tarkoitus olekaan selvittää joulupukin fyysistä olemassaoloa, vaan hänen tulee ollakin mielikuvitushahmo, kuten eräs toinenkin parrakkaaksi kuviteltu henkilö. Itse uskon enemmän ensinmainittuun.

Hyvää joulua jokaiselle!
 

Jindebyne

Jäsen
No jos minä joskus omia naperoita saan niin en minä kyllä heille ala vakuuttelemaan, ettei pukkia ole. Ei joulu mielestäni pikkulapsille ole joulu ilman joulupukkia, tuskinpa siitä mitään traumoja jää kun saavat kuulla, että joulupukki olikin pelkkää fuulaa, oma uskoni joulupukkiin loppui vasta 10-vuotiaana.
 

Eino_Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Kerrotaanhan lapsille paljon muitakin satuja. Kuka tiukkapipo voi lapsilta ne kieltää ja miksi? Jouluhan on hyvin pitkälti lasten juhla. Kyllä ne kersat sitten ehtivät monesti myöhemmällä iällä tutustumaan tähän aikuisten järkiperäiseen ja kyyniseen ajatusmaailmaan.

Kun vanhempani joskus kertoivat minulle, että joululahjat ostetaan kaupasta, eikä niitä valmistetakaan pukin pajassa Korvatunturilla, oli pettymys äärimmäisen kova. Kyllä senkin jälkeen tavallaan halusi vielä uskoa joulupukin olevan oikeasti olemassa, vaikka totuus valkeni jo ennen kouluunmenoikää.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kysyin muuten äidiltä tämän ketjun innoittamana, että milloin minä lakkasin uskomasta pukkiin, kun en tuota itse enää muistanut. Oli kuulemma joutunut kertomaan minulle totuuden jo ollessani nelivuotias, kun olin suurinpiirtein alkanut sovitella narukravattia, kun naapurin ilkeä kusipää sai enemmän lahjoka kuin minä, joka olin ollut kiltti. Mutta lapsenusko on ihmeellinen asia, sillä seuraavan joulun tullessa olin taas alkanut uskoa.

Ja kuten ylempänä mainitsin, tavallaan uskon edelleen, sillä tottahan se on.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
En muista, minkä ikäisenä lakkasin uskomasta joulupukkiin. Sen kyllä muistan, että koskaan en häntä ole pelännyt. Olennaisena osana jouluaattoon kuului joulupukin odotus. Nimenomaan se odotus, jännitys jotenkin lakkasi heti kun herra sitten kopisteli rappuset ylös ja koputti oveen. Olen kuulemma joskus kysynytkin joulupukilta, että miksi hän ei osaa soittaa ovikelloa vaan koputtaa aina.

Totuus sitten valkeni aikanaan, ja usko lakkasi. Mutta nyt olen hiljalleen taas alkanut uskoa häneen. Joulupukki kun on se, joka tuo lapsille joulun. Peesaan montaa muuta sanomalla, että entäs sitten, jos joulupukki onkin satuolento. Hyvin monille lapsille hän on totisinta totta, ja niin pitääkin olla. Miksi lapset eivät saa uskoa satuihin? Aikuisena on sitten ihan tarpeeksi aikaa tutustua arjen realiteetteihin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös