Viimeistä peliä ei tullut katsottua, ja ehkä parempi niin. Fiilikset ei ole mitenkään hirveän hyvät, mutta ei tässä kuitenkaan mitään kaulakiikkua olla virittelemässä.
Jälkiviisaanaa voisi sanoa, että viidennen pelin tämä tulos oli jo selviö, vaikka sitä itselleen halunnut tunnustaakkaan. Ryanin huikea johtomaalin jälkeen se peli olisi pitänyt klaarata. Se maali oli kuitenkin juuri semmoinen mikä on omiaan katkaisemaan vastustajan henkisenselkärangan. Mutta niin vain Nashville siitä nousi, ja meni vielä voittamaan kyseisen pelin jatkoajalla. Se on juuri sitä asennetta mitä voittajalta vaaditaan. Ei masennuta kaverin hienosta maalista, vaan pistetään lisää asennetta peliin, ja perkele väännetään homma väkisin kotiin.
En nyt tässä mitään kovin ihmeellistä yhteenvetoa tee, mutta laitan omia mietteitä sarjasta ranskiksina:
- Nashvillen puolustus -ja maalivahtipeli ei sillä tasolla kuin ennakkoon odotettiin. Tästä tosin voi laske ansiota Anaheimin hyökkääjille. Ne on tehnyt tuota samaa koko kauden kaikille joukkueille. Itse siis uskon, että Nashvillen puolustuspeli paranee kuin itsestään seuraavalle kierrokselle. (joo kuulostaa ehkä vähän ylimieliseltä, mutta anaheimin hyökkäyksen kärki on vain niin kova, mitään muilta joukkueilta pois ottamatta)
- Anaheimin puolustus oli todella huono. Siis kyllähän tuo puolustus tiedettiin haavoittuvaksi jo ennen kauden alkua, mutta pudotuspeleissä tuo paskuus kyllä yllätti itseni. Homma kuitenkin näytti suht hyvältä kauden lopussa.
- Nashvillen hyökkäys oli ennakoitua laadukkaampi. Tämä voi tietenkin johtua siitä etten tiennyt Nashvillen joukkueesta tarpeeksi. Nashvillen hyökkäys kuitenkin toimi yllättävän mallikkaasti, ja etenkin S.Kostitsyn jäi mieleen alati vaarallisena kaverina.
- Sarja ei ratkennut maalivahteihin. Paljon täällä on kirjoiteltu Emerysta ja Elliksestä, sekä myös Rinteestä. Mutta ei sarja mielestäni maalivahteihin ratkennut. Emerylle ei monessakaan maalissa jätetty mitään saumoja torjuntaan, liikkui sitten hyvin tai huonosti sivuttain. Takatolpalta on vain helppoa laittaa tyhjiin.
- Anaheimin ykkösketju omalla tasollaan. Tehoja ei tullut niin paljon kuin ehkä odotin, mutta kyllähän sen kaikki näki mikä ketju parhaat mylläkät Nashvillen päähän kehitti. Ykkösketjun äijien pelaaminen näyttää ehkä laiskalta, mutta kyllä siellä useimmiten mennään ihan tosissaan tilanteisiin. Isojen miesten jalat ei vaan käy yhtä vikkelästi kuin pienempien. Ja yllättävän usein nämä kaverit oli kuitenkin päätykiekossa ensimmäisinä, ja hyvällä prosentilla se sieltä myös kaivettiin omille. Parempaa tottakai aina voi vaatia, mutta pitää muistaa että vastassa oli ehkä NHL:n parhaiten organisoitu puolustus. Ja siltikin tulos oli vähintäänkin hyvää.
- Carlylea voisi tietenkin trendin mukaisesti haukkua, mutta enpä viitsi. Ei tuolla puolustuksella kukaan paljon parempaan tulokseen olisi Anaheimia valmentanut. Hyökkäyspelin mielikuvituksettomuudesta miehelle voi toki antaa pyyhkeitä. Toisaalta, itse on uskonut Anaheimin pääsevän edes pudotuspeleihin ennen kauden alkua, joten plussan puolella homma omissa arvioissa jäi.
Tuossa nyt oma vaatimaton mielipiteeni. Kaikkia pelejä on kokonaan nähnyt, mutta mielestäni seurasin sarjaa sen verran, että pystyn siitä mielipiteen muodostamaan. Olkoonkin ettei se välttämättä ole valistunein mahdollinen.
Sarjassa oli paljon hienoa hetkiä (esim. selänteen suoritustaso ja ryanin maali), sekä paljon vähemmän hienoja hetkiä (puolustuksen aivopierut). Parempi kuitenkin voitti kuten aina, joten ei mitään selittelyjä sen suhteen.
Nashvillelle siis onnea jatkoon. Täällä liputetaan jatkossa Nashvillen puolesta, jolle ainakin itse soisin menestystä, vaikka ne nyt Anaheimin tiputtikin.