Mutta toisaalta sitä ollaan melkein piste per peli tahdissa ja kolmen pisteen päässä play-offs paikasta tämän hetken viimeisten oman divisioonan playoff-paikanpitäjien perässä, jotka ovat pelanneet pelin tai pari enemmän. Mutta mikä tässä huolestuttaa enemmän, on se, että vieläkään maalinteko ei suju kuin satunnaisesti ja peli näyttää tuskaiselta turhan usein. Valmentajan potkuilla voisi aloittaa, vaikken usko ryhdin sillä liikkeelläkään löytyvän. Mitä muuta sitten yrittää, en tiedä. Ehkä vedetään kausi ranttaliksi ja otetaan paineet pois ja treidataan parit veteraanit muualle ja nostetaan nuoria pelaamaan, löytyisikö peli-ilo edes silloin kun voisi vapautuneena pelata? Mene ja tiedä. Selvästikään tämä "close is not good enough" teema ei toiminut toivotulla motivaatiota tuovalla tavalla (kuten kai monet fanit ennakoivatkin), vaan toi sen sijaan paineita, jotka laittoivat koko joukkueen ihan kipsiin.
Hyvä viesti paikanpäältä. Joukkue on asettanut, väitän valmennuksesta huolimatta, itselleen paineet.
En väitä, että kysymys olisi ylimielisyydestä, luetuista eri julkaisujen suosikkirankkauksista, eli kävelläänpä tässä runkosarja läpi.
Kysymys voi olla luetuista suosikkirankkauksista, jotka muuttuvat ihmetykseksi, koska peli on lähes siinä mitä yritetään.
Snadisti sivuun, sekunnin kymmenys myöhässä. Ankat eivät ole mielestäni pelanneet älyttömän huonosti niissä peleissä, jotka olen nähnyt.
Ovat vain onnistuneet häviämään. Perry on pelissä mukana. Getzlaf, no joo, en sano mitään, yhden maalin tehnyt vastustajan maaliin, syöttöjä riittää.
Silfverberg toki luulee Torresin olevan yhä jäällä, joka vaihdossa.
Minä en usko valmennuksen vaihtoon. Homma voi loksahtaa tolppa sisään-todennäköisyyksiin nojaamalla aivan toisennäköiseksi.
Mitään ei ole vielä hävitty. On sitä ennenkin laskettu maalis- ja huhtikuussa playoff-viivan sijaintia.