Mainos

Ampumahiihtokausi 2018–2019

  • 46 920
  • 261

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Tilanne jossa Kaisa kaatui oli vähän samanlainen tilanne kuin hiihdon MM-kisoissa kaatumisten kanssa eli useinmiten oma virhe. Edellä hiihtävät tulivat paikan sujuvasti ilman hirven koipia kaatumatta, mutta Kaisa kaatuu ajatuksissaan ikään kuin omiin jalkoihin. Hiihtikö vain olosuhteisiin nähden kohdan liian kovaa eikä keskittynyt siihen tarpeeksi?

Kuka on muuta väittänytkään? Oma virhe totta kai. Maastohiihdon kisoissa oli sivukaupalla pohdintaa, pitäisikö radat suolata ja pohdittiin, kenelle siitä olisi etua ja haittaa. Kaisan kommentti oli toteamus, mitä tapahtui ja miksi. Ei muuta.
 

Mazaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Karsinnat
Tässä vaiheessa kautta suomalaismiehillä oli MC-pisteitä kasassa tämän verran teksti-tv:n mukaan.
89. Tero Seppälä 8 (33. sija antaa 8 pistettä)
90. Tuomas Grönman 7 (34. sija antaa 7 pistettä)

Tämän hetkiset sijoitukset kauden tärkeimmässä kisassa, eli MM-kisojen avauksessa:

2 ammunnan jälkeen:
24. Olli Hiidensalo 0+0 (17 pistettä) -> maalissa 25. (16 pistettä)
29. Tuomas Grönman 0+0 (12 pistettä) -> maalissa 37. (4 pistettä)
40. Tero Seppälä 2+0 (1 piste) -> maalissa 35. (6 pistettä)

9½ / 10 suomalaismiesten arvosana ensimmäisestä MM-kilpailusta kauden aiemmat kilpailut huomioiden.
 

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Pistetili paisuu suhteessa paljon Suomen miehillä, mutta kärsivällisyyttä tämä vaatii katsojana, kun sijoitukset on kuitenkin kaukana kärjestä. J. Bö on liian kova tänä vuonna kaikille, ja jos aikoja varrataan voittajaan, ero tuntuu isolta. Teron täysosuma odotuttaa vielä. Kun katsoo miesten hiihtoa, silmävaraisesti se näyttää kohtuu hyvältä, mutta kello näyttää mitä näyttää.

On muuten outoa, että tänään rata on kova, kolattu ja putsattu, mutta eilen irtolunta oli paljon. Kun keli on useita asteita pakkasella, rata pystytään puhdistamaan kovaksi, jos halutaan, koska pohja on kovaa vanhaa lunta. Eilen ei haluttu, tänään haluttiin. Omien urheilijoiden toiveet siinä painavat eikä mikään muu; taktiikkaa sekin.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Olihan tuo kolmen hiihtäminen pinnoille miehiltä harvinaisen hyvä suoritus pitkään aikaan, mutta olen kyllä hiihdon erinomaisuudesta edes ulkonäöltään eri mieltä. Kolmikosta Grönmanin hiihdossa ei ole valitettavasti oikein minkäänlaisia tehoja, minkä näkee kyllä helposti.
 

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Olihan tuo kolmen hiihtäminen pinnoille miehiltä harvinaisen hyvä suoritus pitkään aikaan, mutta olen kyllä hiihdon erinomaisuudesta edes ulkonäöltään eri mieltä. Kolmikosta Grönmanin hiihdossa ei ole valitettavasti oikein minkäänlaisia tehoja, minkä näkee kyllä helposti.

Käytin sanaa KOHTUU, ja lisäksi yleisesti miehistä, johon toki Grönmankin kuuluu, mutta kaksi muuta sentään kohtuu hyvältä näyttävästi hiihtää. Olen siis sitä mieltä edelleen, mutta toki sanojen merkitys voi olla ihmisille eri.
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Tässä kehittelin ajatusta että entäpä jos Ilkka Herolalle ja Eero Hirvoselle antaisi pyssyn käteen ja saisivat jättää mäenhypyn historiaan.

Voisi tulla ihan hyvää jälkeä.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tässä kehittelin ajatusta että entäpä jos Ilkka Herolalle ja Eero Hirvoselle antaisi pyssyn käteen ja saisivat jättää mäenhypyn historiaan.

Voisi tulla ihan hyvää jälkeä.

Jäitä hattuun. Yhdistetyn miesten fysiikka on kompromissi ja vaikka ovatkin siinä sirkuksessa kovimpia hiihtäjiä, niin maastohiihdossa he ovat vain kohtalaisia kansallisen tason menijoitä. Joulun alla nuo olivat Imatran FIS-hiihdoissa mukana kympin vapaan kisassa ja hävisivät molemmat Joel Ikosen kaltaiselle hiihtosuuruudelle yli 50 sekuntia.

Ennemmin annettaisiin se pyssy käteen vaikka Markus Vuorelalle tai tuolle Joel Ikoselle. Herolan tai Hirvosen kohdalla taas olisi järjetötnä vaihtaa lajia, kun olisi häviävän pieni todennäköisyys sille, että nousisivat ampumahiihdossa koskaan edes lähelle sitä tasoa, missä ovat yhdistetyssä.
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Jäitä hattuun. Yhdistetyn miesten fysiikka on kompromissi ja vaikka ovatkin siinä sirkuksessa kovimpia hiihtäjiä, niin maastohiihdossa he ovat vain kohtalaisia kansallisen tason menijoitä. Joulun alla nuo olivat Imatran FIS-hiihdoissa mukana kympin vapaan kisassa ja hävisivät molemmat Joel Ikosen kaltaiselle hiihtosuuruudelle yli 50 sekuntia.

No, ei sitten. Jätetään pyssyt jakamatta.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Ristomatti Hakolalla se pyssy on jo ollut, vaihtelevantasoisella suorittamisella. Sieltä tasolta ja päästä sen pitäisi lähteä, jos ah-puolelle haluttaisiin potentiaalista menestyjää. Millään Heroloilla ei mentäisi yhtään mihinkään.
 

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Ennemmin annettaisiin se pyssy käteen vaikka Markus Vuorelalle tai tuolle Joel Ikoselle. Herolan tai Hirvosen kohdalla taas olisi järjetötnä vaihtaa lajia, kun olisi häviävän pieni todennäköisyys sille, että nousisivat ampumahiihdossa koskaan edes lähelle sitä tasoa, missä ovat yhdistetyssä.

Samaa mieltä.

Vuorela ja Ikonen olisivat tosi hyviä: hiihtävät nyt ehkä samaa vauhtia kuin Hiidensalo ja Seppälä. SM-viestit Olennaista on kyky kehittyä, ja se varmasti tulisi ladullakin, jos ammunta kulkisi. Pitää muistaa, että kaikki ei opi ammuntaa. Niin se Risekin ehkä huomasi, että helpommallla pääsee ilman pyssyä. Se on iso vahinko, koska nimenomaan Risen kaltainen nopea tyyppi olisi ampumahiihdossa tarpeen. Tietysti kestävyys on yhtä tärkeä - niin kuin on huomattu - mutta irtiottokyky ja peesaus on monesti tarpeen.

Jos laajemmin pohtisi sitä, mikä olisi optimaalinen ampumahiihtäjä, tulee mieleen luonne. Mari Eder on eloisa ja nopea, analyyttinen jopa kisan aikana, liikaakin. Kun haastatellaan Tiril Eckhoffia, tulee mieleen Mari; niin samanlaista ilotulitusta käytös ja puhe ovat, ja usein samanlaista penkalla. Ei Risekään kauas tuosta luonnetyypistä jää. Temperementtia tarvitaan, mutta ei hösellystä. Esimerkki vaikkapa Wierer. Vittozzi on paljon rauhallisempi luonne, samoin mielestäni Dahlmeier. Tero Seppälä on myös enemmän introvertti ja siinä mielessä ehkä ampujana potentiaalinen huipulle. Mutta ei se vielä ole realisoitunut. Ammunta ei kaikille ole mahdollista oppia, mutta vain hyvien hiihtäjien sitä edes kannattaa tosissaan treenata.

Edit: Ei luonne tietysti ratkaiseva ole, mutta muutama esimerkki aiheesta edellä.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Steelborn, Ich bin ein mouhijärveläinen
Se on sellainen asia, että Paavo Puurunen on heitettävä Ylen kommentaattorin paikalta hiuksista vittuun. Syyt ovat seuraavat:

- Puurunen on kuin nukkuneen rukous. Hänestä ei paista innostus, palo - hyvä kun pysyy hereillä. Pientä parannusta parin vuoden takaiseen on tapahtunut, mutta silloin selostajan piti tökkiä Puurusta hereille.

- Puurunen ei osaa kertoa mitään kiinnostavaa tarinaa hiihtäjien taustoilta. Hän ei ole missään sisäpiirissä tai ei ota asioista riittävästi selvää. Tai sitten on syvällä sisäpiireissä ja ottaa asioista ihan vitusti selvää, mutta ei vaan puhu niistä lähetyksissä mitään.

- Puurunen ei osaa sanoa mitään erityisen analyyttistä hiihdosta, penkkatyöskentelystä, ammunnasta tai niiden yhdistelmistä. Jos ei tiedä kylmiltään, niin sitten pitäisi lukea saatavissa olevia tilastotietoja yötä myöden, mutta tätäkään Puurunen ei selvästikään tee.

Yleensä ei-ammattilaiselle täytyy antaa sen verran siimaa, että usein riittää, että yksi osa-alue edellä mainituista on kunnossa, mutta Puurusella niistä ei ole mikään hallussa.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Ristomatti Hakolalla se pyssy on jo ollut, vaihtelevantasoisella suorittamisella. Sieltä tasolta ja päästä sen pitäisi lähteä, jos ah-puolelle haluttaisiin potentiaalista menestyjää. Millään Heroloilla ei mentäisi yhtään mihinkään.

Niin se Risekin ehkä huomasi, että helpommallla pääsee ilman pyssyä. Se on iso vahinko, koska nimenomaan Risen kaltainen nopea tyyppi olisi ampumahiihdossa tarpeen. Tietysti kestävyys on yhtä tärkeä - niin kuin on huomattu - mutta irtiottokyky ja peesaus on monesti tarpeen.

Hakola taas on tällainen tapaus, joka on perinteisellä parempi kuin vapaalla, erityisesti jos puhutaan sprinttiä pidemmistä matkoista. Tällaisen hiihtäjän kohdalla ampumahiihtoon siirtymisessä ei hirveästi olisi järkeä. Sitten nämä Joel Ikosen, Susanna Saapungin ja Anna-Kaisa Saaren kaltaiset vapaan normimatkojen spesialistit, joilla ei kuitenkaan fyysinen kapasiteetti riitä maastohiihdossa kansainvälisellä tasolla huippumenestykseen, olisivat ihan varteenotettavia lajin vaihtajia.

Toki se on aina kysymysmerkki, miten oppisivat ampumaan ja soveltuuko hiihtoasento- ja tekniikka miten optimaalisesti ase selässä hiihtämiseen. Ja tietysti niin kauan kannustimet lajin vaihtamiseen ovat vähissä, kun Suomen ampumahiihdossa valmennus-, leiritys- ja kilpailujärjestelmä on lapsen kengissä maastohiihdoon vastaavaan verrattuna.
 

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Hakola taas on tällainen tapaus, joka on perinteisellä parempi kuin vapaalla, erityisesti jos puhutaan sprinttiä pidemmistä matkoista

Niin on, mutta jos olisi ampumahiihtäjä, luultavasti olisi kykenevä treenaamaan vapaata paremmaksi. Ja pitäisi sen ammunnankin parantua; Rise muistaakseni sanoi olevansa 50%:n ampuja. Ehkä vähän huumoria mukana ja vähän treeniä, mutta kuitenkin.

Ja tietysti niin kauan kannustimet lajin vaihtamiseen ovat vähissä, kun Suomen ampumahiihdossa valmennus-, leiritys- ja kilpailujärjestelmä on lapsen kengissä maastohiihdoon vastaavaan verrattuna

Kannustimia lienee lajin kansainvälinen asema ja trendi ja sitä kautta sponsoritulot. Urheiluruudussa eilen juuri puhuttiin, miten TV-katsojien määrä maastohiihtokisoissa on laskenut puoleen Euroopassa eikä urheiljoita juuri riitä kisoihin. Kollenillakin kyse on käytännössä Skandinavia+Venäjä-cupista. Taitaa olla niin, että ensin pitää tulla laajaa menestystä lajissa pioneerien voimalla ennenkuin iso muutos tapahtuu. Sitä nyt tänäänkin Östersundissa tapahtuu, vaikka aika vaisut kisat Ruotsissa ovatkin yleisön puolesta.
 
Viimeksi muokattu:

Salama44

Jäsen
Ruotsi oli naisten tajaa-ajossa lähellä kultaa, mutta ei kestänyt viimeisessä ammunnassa johtopaikkaa. Yritti kuitenkin riskillä voittoa ja oli mukana voittotaistelussa.

Norja rikkoi taas kärjen rintaman. Matka kuin matka niin mitalia tulee.

Mäkäräinen tippui tasaisesti koko kisan ajan ja ampui karmeat 7 sakkoa. 84 podiumia maaimancupissa riitti nyt 17. sijaan.

Ei hätää puolet lajeista jäljellä ja 8 ammuntaa.
 

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Tekee hyvää lajin suosiolle, kun kaksi saksalaista mitaleilla. Tietysti draamaa tällainen tuulikisa aiheuttaa, mutta ehkä kuitenkin olisi parempi jos tuuli vaikuttaisi vähemmän ammuntaan.

Voisi luulla, että kun on asiantuntijoita studiossa ja penkalla, he pystyisivät tekemään päätelmiä. Keskiradat olivat selvästi vaikeimpia suhteessa 1-5 ratoihin. Siellä Wierer, Vittozzi ja muutamat muutkin hyvät ampujat olivat vaikeuksissa.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Denise Herrmann voitti maailmanmestaruuden alle kolme vuotta sen jälkeen, kun aloitti lajin harrastamisen. Kovin monessa muussa olympialajissa ei taida tuolla tavalla käydä.
 

Pekkis

Jäsen
Denise Herrmann voitti maailmanmestaruuden alle kolme vuotta sen jälkeen, kun aloitti lajin harrastamisen. Kovin monessa muussa olympialajissa ei taida tuolla tavalla käydä.

Ja taisi se eräs toinen Kaisa aika vähillä toistoilla päästä palleille. Tosin kyseenalaisin keinoin, saksalaisethan ovat kaikki puhtaita.
 

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Barnes kirjoitti:
Suomessa lajin vaihtamisen ongelma on se, että lajitoiminta on rehellisesti sanottuna ihan puuhastelua verrattuna maastohiihtoon ja erittäin keskittynyttä tietyille paikkakunnille. Saksassa, Ranskassa yms. järjestelmä on aika eri luokkaa

Ei pitäisi kirjoittaa, jos ei tiedä. Siitä saattaa tulla käsitys, että muutkin kommentit ovat samaa tasoa. Saksassa - niin kuin muissakin maissa - ampumahiihto on keskitetty nimenomaan muutamalle paikkakunnalle. Ranskan systeemistä minulla ei ole tietoa, joten ehkä valaiset sitä vielä meille kaikille.
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Barnes kirjoitti:
Suomessa lajin vaihtamisen ongelma on se, että lajitoiminta on rehellisesti sanottuna ihan puuhastelua verrattuna maastohiihtoon ja erittäin keskittynyttä tietyille paikkakunnille. Saksassa, Ranskassa yms. järjestelmä on aika eri luokkaa

Ei pitäisi kirjoittaa, jos ei tiedä. Siitä saattaa tulla käsitys, että muutkin kommentit ovat samaa tasoa. Saksassa - niin kuin muissakin maissa - ampumahiihto on keskitetty nimenomaan muutamalle paikkakunnalle. Ranskan systeemistä minulla ei ole tietoa, joten ehkä valaiset sitä vielä meille kaikille.
Mutta mitkä ne paikkakunnat on Suomessa ja mitkä Saksassa ja kuinka paljon potentiaalista porukkaa näiden ympäristössä vaikuttaa? Ja miten nämä ampumahiihtopaikat sijoittuu suhteessa niihin paikkoihin missä maastohiihtäjät vaikuttaa?
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Niin sehän on ihan totta, että oikeastaan kaikissa maissa ampumahiihto on enemmän alueellinen kuin valtakunnallinen laji, mitä tulee lajin harrastajiin. Siinä nimimerkki @Barnes taas on oikeassa, että Suomen ampumahiihdon lajijärjestelmä on puuhastelua maastohiihdon vastaavaan verrattuna. Tämä näkyy leiritysresursseissa, huollon resursseissa, ammattivalmentajien määrässä ja erityisesti kansallisessa kilpailu- ja seuratoiminnassa. Tietyllä tapaa kuvaava esimerkki on se, että tässä joku kevät Mäkäräinen osallistui mieluummin maastohiihdon SM-kisoihin kuin samaan aikaan järjestettyihin oman lajinsa SM-kisoihin.
 

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Mutta mitkä ne paikkakunnat on Suomessa ja mitkä Saksassa ja kuinka paljon potentiaalista porukkaa näiden ympäristössä vaikuttaa? Ja miten nämä ampumahiihtopaikat sijoittuu suhteessa niihin paikkoihin missä maastohiihtäjät vaikuttaa?

Suomessa tietysti Kontiolahti, Imatra ja Vuokatti enimmäkseen käytössä. Ratoja on toki enemmän. Saksassa jonkinlaisessa tehovalmennuksessa lienee noin 30 naista ja vähän enemmän miehiä. Maastohiihtopuolesta en tiedä. Kontiolahdella on junnujen treeniryhmä, varmaan muuallakin. Tarkkoja määriä en tiedä.
 

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Tietyllä tapaa kuvaava esimerkki on se, että tässä joku kevät Mäkäräinen osallistui mieluummin maastohiihdon SM-kisoihin kuin samaan aikaan järjestettyihin oman lajinsa SM-kisoihin

Täysin looginen ratkaisu, koska kisan pitäisi olla kova treeni, ja ampumahiihdossa se on hankalaa SM tasolla..
 
Viimeksi muokattu:

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Mutta mitkä ne paikkakunnat on Suomessa ja mitkä Saksassa ja kuinka paljon potentiaalista porukkaa näiden ympäristössä vaikuttaa? Ja miten nämä ampumahiihtopaikat sijoittuu suhteessa niihin paikkoihin missä maastohiihtäjät vaikuttaa?

Ai niin. Saksassa on ne jotka näkyvät kisoissakin. Ruhpolding ja Oberhof pääasiassa. Varmaan kesällä on sitten vähän laajemmin,
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös