Koitahan nyt jo päättää, että kuinka kova laji tämä fanittamasi maastohiihto oikein on.
Tässä kohtaa pitää ymmärtää se, että lajin vaativuus ja lajin harrastuneisuus ovat kaksi eri asiaa.
Minua kiinnostaa konsepti siitä kuka on maapallon kovin urheilija.
Kun mietin sitä mikä laji on fyysisesti kaikkein vaativin, olen tullut siihen tulokseen, että se laji, joka vaatii eniten hapenottoa. Miksi? Siksi, että tällöin ruumis tekee fyysistä työtä eniten sekuntia kohden ja monien tutkimusten mukaan tuo laji on nimenomaan maastohiihto. Maastohiihtäjiltä on laskettu korkeimmat hapenotot. Dahlieltä ja Myllylältä on mitattu absoluuttisesti korkeimmat luvut.
Sitten tulemme siihen, että meidän pitäisi verrata maastohiihtoa keihäänheittoon tai juoksuun. Täysin verrannollinen tilanne on se, kun verrataan maastohiihdon vapaata hiihtoa keihäänheittoon tai juoksuun. Perinteinen hiihto on enemmän verrannollinen kävelyyn tai vauhdittomaan keihäänheittoon.
Mennään tähän lajin levinneisyys teemaan.
Otetaan yksi esimerkki tältä kaudelta perinteinen hiihto vs vapaa hiihto.
Aino-Kaisa Saarinen: Lahti 10km perinteisellä. Sijoitus 9. ja ero kärkeen 59s.
Riitta-Liisa Roponen: Ruka 10km vapaalla. Sijioitus 23. ja ero kärkeen 57s.
Tästä näemme sen kuinka vapaan kisat ovat huomattavasti kovempi tasoisia perinteisen kisoihin nähden. Jos tuossa vapaan kisassa joku olisi jäänyt saman, mitä Saarinen perinteisen kisassa Lahden 10km:llä, hän olisi sijoittunut sijalle 25., siinä missä perinteisen kisassa sijalle 9..
Aino-Kaisa Saarinen 15 mitalia vs Riitta-Liisa Roponen 7 arvokisamitalia.
Mutta Aino-Kaisa Saarisen mitalit ovat tulleet lähes kaikki perinteisellä, jossa taso on maailmanlaajuisesti selvästi heikompi. Perinteistä hiihdetään vain Suomessa ja jossain ryssissä. Vapaata hiihdetään myös keski-Euroopassa ja pohjois-Amerikassa - kehittyneissä länsimaissa
Mutta sitten katsotaan sitä kuinka paljon nämä hiihtäjät ovat jääneet kärkeen keskimäärin koko urallaan distanssimatkoilla.
Aino-Kaisa Saarinen: 1.16
Riitta-Liisa Roponen: 1.07