Ampumahiihtokausi 2015–2016

[Biath]

Veikkaan Tirilille yhtä mitalia, vaikka se onkin epätodennäköinen. Ailahteleva, kyllä, mutta heilahtelun toisessa päässä voi olla mitali. Nousevia yllättäviä voisi olla Selina Gasparin.

Pysytään Norjassa: Lillehammerissa nuorten talviolympialaisissa ampumahiihdon pariviestissä (single mixed) voittajajoukkue oli Kiina, Norja toinen, Suomi kymmenes, huomattavaa, että toisen osuuden jälkeen Suomi oli johdossa. Osallistujamaita 27. Ei Kiina vahingossa ole voittanut, mutta ennenkaikkea ammunta huomattavasti parempaa kuin muilla.

 

[Biath]

Hieman ampumahiihtäjien harjoittelusta, lähteenä tämän päivän Karjalainen, jossa siteerataan Marko Laaksosen määrittelemät harjoitusmäärät. Kestävyysharjoittelu 650-750 tuntia ja lisäksi 50-150 tuntia voimaharjoittelua, yhteensä 700-900 tuntia fyysistä harjoittelua. Ammuntaharjoittelu koostuu: ilman rasitusta tapahtuva ammunta, 6000-10 000 laukausta, rasituksessa 4500-7500 laukausta ja kylmä- ja pitoharjoittelu 4500-7500 laukausta, yhteensä noin 15 000 - 25 000 laukausta. Aikaa ampumaharjoitteluun kuluu noin 150-200 tuntia. Yhteensä siis 900 - 11 000 tuntia vuodessa. Tämä tarjoittaa täyspäiväista työtä, johon kaikki eivät ole valmiita. Fyysinen harjoittelu on käytännössä sama kuin maastohiihtäjillä, lisäksi ammuntaan kuuluvat. Artikkelissa Vuokatin urheilulukiossa työskentelevä valmentaja toteaa, ettei Suomen miehet ole oikein käsittäneet, paljonko pitäisi harjoitella ja että maajoukkueeseen pääsee liian helposti.

 

[Surukuku]

...

Pilkunviilausvirastosta päivää...
Niin, sitä minä vain, että taisi tulla tuohon kokonaismäärän maksimiin yksi nolla liikaa - 11 000 tuntia vuodessa ei taida onnistua edes Fourcaden Martilta, kun päiviä on vain keskim. 365 ja tuolla tuntimäärällä niitä pitäisi olla reipas 458, kun harjoittelisi koko ajan ilman taukoja.

Joo - mutta asiaan eli ovathan nuo aika huikeita lukemia. Tuollainen maksimimäärä, 1100 tuntia/vuosi, tarkoittaa pyöreästi lähes140 kpl kahdeksan tunnin työpäivää vuodessa eli reilu kolmannes koko vuodesta. Kun siihen otetaan kilpailukausi ja "lomat" matkaan, jolloin ei harjoitella kovin intensiivisesti, voi laskeskella, että aika pyöreätä päivää varsinainen harjoittelukausi pitää vetää ajankäytöllisesti, vaikkei edes noille maksimimäärille yltäisikään.

Kysymys kuuluu: Kuka tuollaista jaksaa?
Suomalaiset ehkä Kaisaa ja Maria lukuunottamatta eivät ainakaan, sillä hiihtovauhdit maailman cupeissa osoittavat, että ero on surullisen iso maaiman huippuihin verrattuna - miehillä ei taida olla vielä pisteen pistettä cupissa. Vaikka mainitut huiput ovat lahjakkaita, eivät hekään pärjää ilman harjoittelua, jolloin kestävyysominaisuuksiltaan ja/tai osumatarkkuudeltaan huonompien pitäisi harjoitella vieläkin tehokkaammin saadakseen kurottua etumatkaa kiinni. Teho ei aina tarkoitaa suoraan määrää, mutta esim. peruskuntoon on aika vähän muita vaikutusmahdollisuuksia.
Onhan tuollainen harjoittelumäärä kiinni jo resursseistakin eli jollain harjoittelu, matkat, yms. pitää kustantaakin eikä ansiotyötä enää voi noilla määrillä tehdä. Suomalaiset joutuvat tässäkin lajissa antamaan jo lähtökohtaisesti etumatkaa lajin mahtimaille, kun rahaa on vähän ja siitäkin puolet jo syöty. Sponsoritkin tukevat vain menestyviä urheilijoita, joten oravanpyörä on valmis...

 

[Biath]

Joo - mutta asiaan eli ovathan nuo aika huikeita lukemia. Tuollainen maksimimäärä, 1100 tuntia/vuosi, tarkoittaa pyöreästi lähes140 kpl kahdeksan tunnin työpäivää vuodessa eli reilu kolmannes koko vuodesta. Kun siihen otetaan kilpailukausi ja "lomat" matkaan, jolloin ei harjoitella kovin intensiivisesti, voi laskeskella, että aika pyöreätä päivää varsinainen harjoittelukausi pitää vetää ajankäytöllisesti, vaikkei edes noille maksimimäärille yltäisikään.

Tässä varmaan on yksi syy, miksi nuoret lahjakkaat urheilijat eivät uskalla tehdä päätöstä siirtyä ampumahiihtoon. Ajatellaan tilanne, jossa hyvä nuorten sarjan hiihtäjä haluaisi siirtyä ampumahiihtoon, ja sitten lyödään harjoitusohjelma eteen, mikä tarkoittaa merkittävää lisäpanostusta harjoitteluun; eikä sekään takaa mitään. Lisäksi on tutkittu, että hiihdon merkitys on koko 2000-luvun kasvanut lajissa, joten laji ei ole pelastus keskinkertaiselle hiihtäjälle ja hyvänä itseään pitävälle ampujalle.

Lisäyksenä Laaksosen ohjelmaan, että se on hänen mukaansa sopiva yli 25 vuotiaalle normaalin kestävyysurheilupohjan saavuttaneelle urheilijalle. Nuoret pääsevät vähemmällä.

Vuokatin urheilulukiossa on tällä hetkellä enemmän ampumahiihtäjiä kuin koskaan.

 

[Surukuku]

...
Lisäyksenä Laaksosen ohjelmaan, että se on hänen mukaansa sopiva yli 25 vuotiaalle normaalin kestävyysurheilupohjan saavuttaneelle urheilijalle. Nuoret pääsevät vähemmällä.

Vuokatin urheilulukiossa on tällä hetkellä enemmän ampumahiihtäjiä kuin koskaan.

Tuossa viikonloppuna Musti juuri kertoi, että Tapaninpäivään mennessä hänellä oli harjoittelutunteja 900, joka sitten on osoittautunut liian suureksi noinkin kokeneelle kestävyysurheilijalle, seurauksena ylikunto. Tämä vain osoituksena siitä, että nuo Laaksosen kestävyysharjoittelulukemat ovat kyllä täysin maastohiihtopuolen huippujen tasolla.

Onneksi laji on vetovoimainen mielenkiintoisena ja katsojaystävällisenä, sillä sponsorit ja katsojathan tuon lystin viime kädessä maksavat. Korkeat katsojaluvut niin kilpailupaikoilla kuin television välitykselläkin houkuttelevat niin sponsoreita, joka merkitsee lajille rahaa, kuin lajin harrastajiakin, joka taas merkitsee jatkuvasti huipputason kilpailijoita.
Tämä on yleinen positiivinen kierre lajin ympärillä ja toivon todella, ettei suomalainen ampumahiihto lässähdä Kaisan lopetettua, kuten on esim. käynyt mäkihypylle, vaikka se Keski-Euroopassa on yksi suosituimmista talviurheilulajeista mm. ampumahiihdon ohella. Rahaa siis kaivataan myös ampumahiihdon tason nostamiseksi ja huippujen jalostamiseksi Suomessa ja se taas edellyttää kotimaisten huippujen pärjäämistä kv-tasolla - vaikea yhtälö.

 

[Biath]

Oslon MM:ssa norjalaiset olisivat tyytyväisiä kolmeen mitaliin tai kahteen kultaan. Uskomatonta, että hiihtolajissa, jossa on kahdeksan henk.koht. matkaa plus viestit, tavoite voi olla Norjalla kotikisoissa noin maltillinen. Esim. Echoffia ei ole laskettu mitalitoivoksi, mutta yllättäjäksi kylläkin. Toisaalta he toteavat, että suosikin pienikin epäonnistuminen merkitsee sijoja kymmenen ym. Niinhän se on.

Jotenkin tuntuu, että Domra on mukana, vaikka virallista tietoa ei ainakaan minulla ole. Instagram on ollut päivittämättä jo kuukauden, kun normaalisti sinne tulee joka viikko kuvia. Varma merkki? Totta kai myös järki sanoo, että mukana on. Miksei olisi?

Meillä tilanne on sama kuin jo pitkään: mitali voi tulla tai sitten ei. Oli vähän yllättävää, että hiihtovauhtitaulukossa Kaisa on vieläkin ykkönen sairastelukisoista huolimatta. 2015–16 season Biathlon World Cup Skiing Speed Tarkoittanee sitä, että nyt Holmenkollenillakin on kolmen nopeimman sakissa, jos suksi pelaa, ja se taas sitä, että ampumalla yhtä hyvin kuin paras on kiinni voittotaistelussa. Yksinkertainen logiikka, mutta monimutkaista ennustaa. Kelit voi yllättää.

 

[SouthernSun76]

Jotenkin tuntuu, että Domra on mukana, vaikka virallista tietoa ei ainakaan minulla ole. Instagram on ollut päivittämättä jo kuukauden, kun normaalisti sinne tulee joka viikko kuvia. Varma merkki? Totta kai myös järki sanoo, että mukana on. Miksei olisi?

Sekaviestissä ei ainakaan ole mukana, vaan naisedustajat Valko-Venäjällä ovat Skardino ja Kryuko. Suomi hiihtää järjestyksessä Laukkanen, Mäkäräinen, Hiidensalo ja Grönman. Ja kolmen kärjeksi veikkaan Ranska, Saksa ja Tsekki, joista ranskalaisilla vahvin ankkuri Fourcaden muodossa. Kun taas tsekeillä Krcmar saattaa olla se heikoin lenkki.

 

[Biath]

Sekaviestissä ei ainakaan ole mukana, vaan naisedustajat Valko-Venäjällä ovat Skardino ja Kryuko. Suomi hiihtää järjestyksessä Laukkanen, Mäkäräinen, Hiidensalo ja Grönman. Ja kolmen kärjeksi veikkaan Ranska, Saksa ja Tsekki, joista ranskalaisilla vahvin ankkuri Fourcaden muodossa. Kun taas tsekeillä Krcmar saattaa olla se heikoin lenkki.

Nimenomaan viesti olisi ollut hyvä aloitusmatka pitkän tauon jälkeen. No joko itseluottamus on huipussa ja harjoituksissa pärjää Ole-Einarille paremmin kuin viime vuonna tai sitten muuten vaan tulee suoraan viivalle; siinä ainakin olisi pieni shokkivaikutus muille. Turha arvailla, tulee tai ei, kisat on jännittävät ilmankin.

 

[SouthernSun76]

Turha arvailla, tulee tai ei, kisat on jännittävät ilmankin.

Tämä on totta. Viimeinen ampumapaikka voi keikauttaa asetelmat aivan uusiksi joka kisassa ja etukäteen ei voi sanoa kuka voittaa. Kun taas maastohhihdon puolella pystyi jo etukäteen sanomaan esimerkiksi eilen, että Johaug nousee kahden ekan kilometrin aikana kärkeen ja sen jälkeen muut katselee selkää sen aikaa kun näköpiirissä jaksavat roikkua. Tätä ei pysty näissä kisoissa sanomaan.

 

[MustatKortit]

Sekaviesti takana.

Vaikka tuolla betsi-ketjussakin puhuttiin mm. siitä, että Norja olisi valmistautunut hyvin, niin aika tylsän ja heikon kuvan jättivät Bön veljekset kyllä. Meno heillä oli ok, mutta vain ok. Maailman kärjelle he eivät oikein pystyneet vastaamaan, T.Böstä ei ollut kyllä mitään vastusta Schempille tai Fourcadille, ei ladulla eikä ampumapaikallakaan.

Kaisan ammunta meni samaten aika vihkoon, toivottavasti tämä ei näytä kisoille suuntaa.

 

[Beltran]

Norjalla naiset hoitivat suorituksensa ihan nappiin mutta kärkinelikossa Norja onnistui voittamaan vain Ukrainan. Johannes Bö pääsi tuossa kärkinelikossa kolmannelle osuudelle ja vaikka ampuikuin hyvin, ei saanut etua hiihdostaan, ainostaan hiihteli muiden mukana. Lopullisesti Norja putosi kärjestä Tarjei Bön makuupaikalla jossa mies tarvitsi kaksi varapatruunaa. Tuossa kohdassa eroa tuli jonkin verran Fourcadeen ja Scheppiin ja vaikka ero ei ollut suuri, Bö ei missään vaiheessa saanut sitä enää kiinni. Huolimatta siitä että pystypaikalla pudotti taulut viidellä kudilla, Ranska ja Saksa tarvitsivat yhden varapatruunan.
Kovin kauas ei Ukraina jäänyt mitalista. Ukraina oli positiivisesti kisan suurin yllätys.

 

[Biath]

Muutama huomio edellisten lisäksi. Wierer aika pehmeä ja turha toivoa mitalia, jos hiihto ei parane. Ukraina puolestaan hiihtää laidastaan liian lujaa verrattuna aikaisempiin kisoihin, Semerenko varsinkin.

Kaisan suoritus ensikatsomalta huono, mutta tarkemmin tutkittuna ei niinkään. Makuun pummit ja kaikki laukaukset hyvässä kasassa, mikä viittaa kohdistusvirheeseen. No virhe sekin tietysti on, mutta ammunta on aika hyvää, jos tähtäimet on kierrelty oikeaan asentoon. Siitähän ovat vastuussa sekä valmentaja kohdistuksessa että urheilija itse kisassa. Tämä virhe ei ole ensimmäinen tällä kaudella. Ammunnan rytmi oli hyvä, myös pystyssä, mutta eihän siitä voi muuta sanoa, kuin huono, jos ohi menee. Hiihtokin tyypillisesti eka kisassa keskinkertainen, viimeisellä kiekalla jäi kärjestä, muuten kärjen vauhtia.

 

[Surukuku]

Muutamia huomioita kisasta täältäkin...

- Ukrainan porukka, etenkin Val Semerenko, olivat nostaneet hiihtovauhtia yllättävästi. Toivottavasti ei perästä kuulu mitään negatiivista.
- Bön veljesten, etenkin nuoremman, vauhti ei riittänyt oikeastaan kenellekään muulle tuossa neljän kärjessä ei vanhemmalla ollut mitään sanomista kärkiparin vauhtiin - todella yllättävää...
- Schemp putosi Martin kelkasta käsittämättömän helposti muutamalla kymmenellä metrillä ja luovutti, vaikka hänellä oli parempi luisto kapulassa kuin Martilla.
- Martti perkele uskalsi vielä pelleilläkin loppusuoralle laskevalla kumpareella. Siinä lipat ja kaverit olisivat silittäneet päätä niin, että luu näkyis...

- Suomen naiset ammuskelivat ja hiihtelivät pikkuisen alakanttiin. Mari oli totutun totinen ja yritti repiä jotain epätoivoista posia suorituksestaan seuraavalle matkalle - yrittäis nyt ottaa pikkuisen rennommin, sillä tuolla itse kehitetyllä paineella ei onnistu edes kotiinlähtö. Kaisa oli aika rennon oloinen, joka lupaa parempaa seuraaville päiville.

- Tirill voi olla vielä melko kova luu takaa-ajossa ja yhteislädössä, pikamatkalle ei taida ammunta ihan riittää pallille asti.

 

[Barnes]

Ranska meni voittamaan sekaviestin MM-kultaa ja varsin odotetusta tapahtumasta oli kyse. Kun joukkueessa on Martin Fourcade ja Marie Dorin Habert sekä kaksi muuta hyvän tason menijää(Bescond ja Fillon Maillet), niin tässä on tulos.

Saksalaisilla näytti olevan todella laadukkaat sukset tänään, mikä lupaa hyvää tulevia kisoja varten. Selkeää epäonnistujaa ei joukkueesta mielestäni löydy eikä hopealle "jäämistä" siis voi oikein kenenkään piikkiin pistää, Ranska vaan oli yksinkertaisesti vahvempi tänään.

Norjan naisia epäiltiin ennen kilpailun alkua, mutta etenkin Olsbun suoritus oli häikäisevä. Eckhoff piti paletin yllättävän hyvin kasassa ampumapaikoilla eikä hätkähtänyt edes hudeista. Hiihtovauhti oli viimeisellä kiekalla niin vahvaa että ainakaan fyysisestä puolesta homma ei jää kiinni. Johannes Bön hiihto oli vaisua, olisin odottanut paljon räväkämpää vetoa kuin mitä tänään nähtiin. Tarjeilla oli liian kovat miehet tänään vastassa.

Tshekin ja erityisesti Venäjän kisa meni jo avausosuudella pieleen. Vitkovalla on ilmeisesti viesteissä joku henkinen takalukko sen Canmoren katastrofin jälkeen ja tänään joutui käyttämään peräti viisi varapatruunaa avausosuudella ja game over Tshekille. Venäjän kisan tuhosi jo ennakkoon epävarmin kilpailija Shumilova sakkokierroksellaan pystystä.

Wierer aika pehmeä ja turha toivoa mitalia, jos hiihto ei parane.

Wiererille nämä vaikeammat maastot(Kontiolahti, Östersund, Oslo..) ovat ihmeellisen vaikeita. Tämän päivän perusteella sama trendi näyttäisi jatkuvan ellei kyseessä sitten ollut joku välineongelma tai muu vastaava.

 

[erku]

Wiererille nämä vaikeammat maastot(Kontiolahti, Östersund, Oslo..) ovat ihmeellisen vaikeita. Tämän päivän perusteella sama trendi näyttäisi jatkuvan ellei kyseessä sitten ollut joku välineongelma tai muu vastaava.

Vai olisiko sittenkin niin, että kyse on enemmänkin korkeudesta kuin radan vaativuudesta, jos siis juuri näissä Pohjoismaissa ei hiihto kulje. Koska eihän nyt todellakaan tuo nimeämäsi Östersund ole mikään vaikea maasto, vaan korkeuseroltaan tai nousumetreiltään helpoimpia, mitä ampumahiihtosirkuksessa on. Kontsakin on oikeastaan aika lailla keskitasoa maaston vaativuudessa, Oslo taas sitten vaikeimpia.

 

[Barnes]

Vai olisiko sittenkin niin, että kyse on enemmänkin korkeudesta kuin radan vaativuudesta, jos siis juuri näissä Pohjoismaissa ei hiihto kulje. Koska eihän nyt todellakaan tuo nimeämäsi Östersund ole mikään vaikea maasto, vaan korkeuseroltaan tai nousumetreiltään helpoimpia, mitä ampumahiihtosirkuksessa on. Kontsakin on oikeastaan aika lailla keskitasoa maaston vaativuudessa, Oslo taas sitten vaikeimpia.

Luultavasti noin. Jotenkin(varmaan joku selostajien juttu tai oma väärinkäsitys tjsp.) meikäläiselle oli muodostunut harhakuva Östersundin vaikeudesta.

 

[Biath]

Vai olisiko sittenkin niin, että kyse on enemmänkin korkeudesta kuin radan vaativuudesta, jos siis juuri näissä Pohjoismaissa ei hiihto kulje. Koska eihän nyt todellakaan tuo nimeämäsi Östersund ole mikään vaikea maasto, vaan korkeuseroltaan tai nousumetreiltään helpoimpia, mitä ampumahiihtosirkuksessa on. Kontsakin on oikeastaan aika lailla keskitasoa maaston vaativuudessa, Oslo taas sitten vaikeimpia.

Competition courses - Svenska Skidskytteförbundet

Maksimaalinousu 37m ja yhteensä nousua 112m kolmen km:n radalla, siis naisten normimatkalla. Kakspuolikkaalla vähän lievemmät lukemat, viestin rata kakkonen sitten helppo. En ulkoa muista nk. vaativien ratojen nousuja, mutta tänne nekin voi kirjata niin vertaillaan. Vaativuuteen vaikuttaa toki myös muut kuin numeeriset kuvaukset.

 

[Biath]

Kollenilla 121m kokonaisnousu ja 41m maksimaalinousu kolmosen radalla, ei kovin merkittävästi enemmän kuin Österissä.

 

[Biath]

Kontsakin on oikeastaan aika lailla keskitasoa maaston vaativuudessa, Oslo taas sitten vaikeimpia.

Näin vaativa on Kontiolahden latuverkosto – Laura Toivanen näyttää seinänousun - Helsingin Sanomat

Kontiolahden seinänousu | Ampumahiihdon MM | TV | Areena | yle.fi

En tähän löytänyt numeroita Kontsan radasta, mutta noissa videossa on jyrkimmän ja pisimmän nousun esittely. Laitan numerot pöytään myöhemmin, jos joku ei ehdi ennen minua. Ainakaan Puurunen ja Toivanen eivät ole erkun kanssa samaa mieltä Kontsan radan keskivaikeudesta.

 

[SouthernSun76]

Ja kolmen kärjeksi veikkaan Ranska, Saksa ja Tsekki, joista ranskalaisilla vahvin ankkuri Fourcaden muodossa. Kun taas tsekeillä Krcmar saattaa olla se heikoin lenkki.

Kaksi ensimmäistä meni oikein ja vieläpä niin, että tuo hra Fourcade tuon ratkaisi viimeisen pikkukinkaman pyrähdyksellä, jolla sai Schempin suoristamaan selän. Tsekki putosi jo Vitkovan heikon avausosuuden vuoksi, kun taas Norjan Olsbu yllätti avausosuudella ja näin ollen Norja oli kolmas.

 

[Biath]

Kollenilla 121m kokonaisnousu ja 41m maksimaalinousu kolmosen radalla, ei kovin merkittävästi enemmän kuin Österissä.

Kontiolahden nousut kolmosen radalla 102m kokonaisnousu ja maksiminousu 34m. Numeroina hieman helpompi kuin Östersund ja Kollen, mutta jututin erästä hiihtäjää, joka on nämä kaikki kiertänyt, ja hän kertoi että vaativuudessaan nämä kolme ovat samaa tasoa. Esim. Östersundissa erittäin pitkä nousu ja Kontsalla seinänousu jyrkkyytensä takia. Jos ajatellaan että kokonaisnousu on kymmenen metriä enemmän, se tarkoittaa yhtä kumparetta kolmelle kilometrille. Ei se vaikuta kokonaisuuteen senkään vertaa kuin mitä esim. hyvän palauttavan laskun merkitys olisi.

Östersund ole mikään vaikea maasto

Ei pidä paikkaansa.

 

[erku]

Ei pidä paikkaansa.

Jos nyt tarkastellaan 2,5 kilsan rataa, koska se lienee eniten hiihdettävä lenkki, niin Östersundin radalla korkeuseroa on vain 29 metriä ja naisten pikakisassa kokonaisnousua kertyy noin 225 metriä Tuo todellakin on hyvin köykäinen rata ja jopa yleisesti helpoksi mielletyllä Hochfilzenin radallakin on enemmän korkeuseroa (31m) sekä kokonaisnousua pikakisan aikana (noin 257m).

Kollenilla 121m kokonaisnousu ja 41m maksimaalinousu kolmosen radalla, ei kovin merkittävästi enemmän kuin Österissä.

Kollenin 2,5 kilometrin radalla korkeuseroa on 50 metriä, muistaakseni enemmän kuin millään muulla ampumahiihdon kisapaikkakunnalla vastaavan pituisella radalla. Aika julmettu ero, kun vertaa Östersundin 29 metrin korkeuseroon.

Ja nyt varmaan taas kaivat esiin jotkut Kaisa Mäkäräisen tuntemukset, niin kuin edellisen kerran ratojen vaativuudesta keskusteltaessa, hymiö.

 

[Biath]

Ja nyt varmaan taas kaivat esiin jotkut Kaisa Mäkäräisen tuntemukset, niin kuin edellisen kerran ratojen vaativuudesta keskusteltaessa, hymiö.

Älä pelkää, en kaiva. Faktat on kaikkien luettavissa. En käytä hymiöitä, luotan lukijoiden kykyyn tulkita teksti.

 

[Klose16]

Björndalenille pukkaamassa... monettako mitalia?

 

[Beltran]

Kisoissa käyty kaksi kilpailua ja Martin Fourcadella kaksi kultamitalia. Jos Fourcade ei ole 2010-luvun paras urheilija maailmassa huomioiden kaikki lajit niin kuka sitten on?