Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Kimmo_Ahteri]

Hallituksen ei tarvitse neuvotella lainsäädännöstä ay-liikkeen kanssa.

Mitä neuvotteluun tulee joistakin yksityiskohdista, sopuun monista asioista olisi jo päästy ellei SAK olisi vaatinut kaikkia mahdollisia asioita osaksi neuvotteluja. OAJ:n johto totesi suoraan, että heille tämä olisi käynyt, mutta ei SAK:lle. Myös monet SAK:n jäsenliitot saattaisivat liikahtaa sopuun, jos ne voisivat hoitaa asioita ilman SAK:ta.

Yhä enemmän kyse on SAK:n ja vasemmiston kampanjasta kaataa hallitus. Se tuli viimeistään sillä hetkellä selväksi kun SAK ei ole valmis etenemiseen niissä asioissa joissa eteenpäin eri aloilla päästäisiin.

Hallituksella on oma ohjelmansa joka tulee täyttyä joka lainsäädännöllä tai järjestöjen välisellä sopimuksella. Eli tämä on kolmen kauppa.

Satonen ei ole antanut yhtään siimaa tähän mennessä ja eilistä A-studiota katsellessa ei varmaan tule antamaankaan.

Kompromissi on kai jotain sellaista missä kaikki joustaa, mutta hallitus pitää kiinni laskelmistaan 100000 työllisestä, ja siihen tarvittavista toimenpiteistä. Oletko nähnyt Satosen tulevan jossain vastaan ?

Satosen plan B menee varmasti enemmistöllä läpi, mutta luottamus työjärjestöjen välillä on lopullisesti mennyttä ja kaikki tulevat muutokset tulevat olemaan kivuliaita.

 

[Tadu]

Totta. Mutta työmarkkinoihin vaikuttavista lakiehdoista neuvotellaan kolmikantaisesti, vaikka se EK:lle on vaikea myöntää. Toki voidaan kuunnella vain EK:ta, KT:ta; mutta ei se kovin hedelmällistä ole.

Suomessa eduskunta päättää työlainsäädännöstä, mutta ensin työelämään liittyvistä laeista sovitaan kolmikantaisesti.

Kolmikanta tarkoittaa, että työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt ja valtiovalta neuvottelevat yhdessä lainsäädännöstä, joka koskee työelämää. Keskusjärjestöjä ovat palkansaajien eli työntekijöiden SAK, Akava ja STTK sekä työnantajien EK, KT, VTML ja KiT.

Missäs laissa näin säädetään?

 

[Satunnainen]

Kannattaa myös katsoa, miten Suomen talous on ollut hyvinkin nihkeällä linjalla oikeastaan toissavuosikymmenen lopun finanssikriisistä lähtien, verrattuna moniin kilpailijoihimme nähden. Jossain Ruotsissa on ihan kohtuullistakin vaatia kauhalla lusikan sijaan, muttei täällä. Tokihan sitä itsekin ottaisin hyvin mielelläni sen satasen, pari lisää kuussa, mutta tiedostan ettei se tässä taloustilanteessa ole mahdollista.

Pitäisikö tuon nihkeän talouden näkyä palkkoja tapaan myös yritysten maksamissa osingoissa? Ja jos vastauksesi on kyllä, miten se on mielestäsi toteutunut Suomessa?

 

[Cobol]

Hallituksella on oma ohjelmansa joka tulee täyttyä joka lainsäädännöllä tai järjestöjen välisellä sopimuksella. Eli tämä on kolmen kauppa.

Ei. Jos työmarkkinajärjestöt eivät löydä yhteistä näkemystä, hallitus hoitaa. Jos löytävät yhteisen näkemyksen, se oli kahden kauppa ja hallitus hyväksyy sen.

Satonen ei ole antanut yhtään siimaa tähän mennessä ja eilistä A-studiota katsellessa ei varmaan tule antamaankaan.

Viimeksi tänään Satonen totesi, että erilaisista yksityiskohdista hallitus on valmis neuvottelemaan. Hän otti esille työntekijöiden osallistumisen yritysten hallintoon, jossa velvoitetta voitaisiin laskea pienemmille työpaikoille.

Vaikka miten kääntelee, osa ammattiliitoista haluaisi sopia itselleen tärkeistä asioista, mutta SAK aikoo ehkä kaataa hallituksen. SAK:n politrukit tuskin vähempään tyytyvät. Demokratian ja oikeusvaltion kannalta on tärkeää tehdä tyhjäksi tällainen hanke, jos siitä on kyse.

 

[Normandia]

Missäs laissa näin säädetään?

En sanonut ettei hallitus säädä lakeja. Vaan että niiden ehdoista neuvotellaan kolmikannassa, eikä EK:n sanelulla. Toki jos Tanskan mallista otetaan vain työnantajaa hyödyntävät ehdot, ymmärrän nurinan.

Suomessa eduskunta päättää työlainsäädännöstä, mutta ensin työelämään liittyvistä laeista sovitaan kolmikantaisesti.

Kolmikanta tarkoittaa, että työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt ja valtiovalta neuvottelevat yhdessä lainsäädännöstä, joka koskee työelämää. Keskusjärjestöjä ovat palkansaajien eli työntekijöiden SAK, Akava ja STTK sekä työnantajien EK, KT, VTML ja KiT.

Mikä on kolmikanta?

Suomessa eduskunta päättää työlainsäädännöstä, mutta ensin työelämään liittyvistä laeista sovitaan kolmikantaisesti. Kolmikanta tarkoittaa, että työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt ja…

tyoelamanpelisaannot.fi

 

[Tadu]

En sanonut ettei hallitus säädä lakeja. Vaan että niiden ehdoista neuvotellaan kolmikannassa, eikä EK:n sanelulla. Toki jos Tanskan mallista otetaan vain työnantajaa hyödyntävät ehdot, ymmärrän nurinan.

Suomessa eduskunta päättää työlainsäädännöstä, mutta ensin työelämään liittyvistä laeista sovitaan kolmikantaisesti.

Kolmikanta tarkoittaa, että työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt ja valtiovalta neuvottelevat yhdessä lainsäädännöstä, joka koskee työelämää. Keskusjärjestöjä ovat palkansaajien eli työntekijöiden SAK, Akava ja STTK sekä työnantajien EK, KT, VTML ja KiT.

Mikä on kolmikanta?

Suomessa eduskunta päättää työlainsäädännöstä, mutta ensin työelämään liittyvistä laeista sovitaan kolmikantaisesti. Kolmikanta tarkoittaa, että työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt ja…

tyoelamanpelisaannot.fi

Toistan kysymyksen. Missä laissa säädetään kolmikannasta?

 

[Rick Rother]

Ei se ole vitsi jos sen tekee oikein. Jos tosiaan teillä ainoa puuttumisen triggeri on x määrää saikkuja vuodessa, niin tuolla ei tosiaan saadakaan mitään oikeasti kiinni. Jos joku on toistuvasti poissa töistä maanantaisin niin siinä on täysin asiallinen syy aloittaa prosessi. Se on myös ainoa laillinen tapa, jolla alkoholin käytöstä johtuvia poissaoloja voidaan ehkäistä.

Jo tämän viestin perusteella olin valmis uskomaan, että olen ainakin osaksi väärässä asian suhteen.

Aloitin tänään uuden työsuhteen ja yhden perehdytyksen osana käytiin työnantajani varhaisen puuttumisen malli, tai jossain aineistossa oli nimetty myös varhaisen välittämisen malliksi. Sen voi todellakin näköjään toteuttaa siten, että se ei ole vitsi.

 

[Cobol]

Kolmikanta tarkoittaa, että työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt ja valtiovalta neuvottelevat yhdessä lainsäädännöstä, joka koskee työelämää. Keskusjärjestöjä ovat palkansaajien eli työntekijöiden SAK, Akava ja STTK sekä työnantajien EK, KT, VTML ja KiT.

On sitten mennyt ohi, että tätä on yritetty pitkin syksyä ja joulukuussa SAK:n liitot marssivat ulos neuvotteluista, koska halusivat - päinvastoin kuin muut työntekijäliitot, kuten OAJ - kaikki asiat pöydälle?

SAK jäsenliittoineen haluaa sellaisen aseman itselleen, jota sille ei tule antaa.

 

[Kimmo_Ahteri]

Ei. Jos työmarkkinajärjestöt eivät löydä yhteistä näkemystä, hallitus hoitaa. Jos löytävät yhteisen näkemyksen, se oli kahden kauppa ja hallitus hyväksyy sen.



Viimeksi tänään Satonen totesi, että erilaisista yksityiskohdista hallitus on valmis neuvottelemaan. Hän otti esille työntekijöiden osallistumisen yritysten hallintoon, jossa velvoitetta voitaisiin laskea pienemmille työpaikoille.

Vaikka miten kääntelee, osa ammattiliitoista haluaisi sopia, mutta SAK aikoo kaataa hallituksen.

Raamit ovat tulleet hallitukselta, ei järjestöiltä (pl EK). Jos järjestöt pääsisivätkin laihaan sopuun, Satonen voi silti jyrätä sen. Hallitus on osapuoli, tykkäsit siitä tai et.

SAK kaataa hallituksen siinä vaiheessa kun saavat eduskuntaan enemmistön. Tällä hetkellä heillä on 0 paikkaa.

 

[Rick Rother]

Tuli muuten tänään mieleen eräs käytäntö oman ilmoituksen väärinkäytöstä. Frendi on töissä SSAB:n tehtaalla jonkun osaston esimiestehtävissä. Siellä ainakin osalla osastoissa on ”puhelinpekkasia”. Erilaisten arkipyhien erityisesti joulunaikaan osa työntekijöistä ottaa ”puhelinpekkasen” eli on poissa töistä omalla ilmoituksella. Tästä oli syntynyt pienimuotoinen riemu revennyt, kun veijarit olivat puhelleet juhannuksen alla, että pitää ottaa jussiksi puhelinpekkasia. Joku kesätyötekijä oli sitten innostunut asiasta ja oli mennyt kyselemään vuoromestarilta, että miten niitä puhelinpekkasia saa, milloin hänen sopisi pitää.

 

[Cobol]

Jos järjestöt pääsisivätkin laihaan sopuun, Satonen voi silti jyrätä sen.

Kuvitelmissa näin, mutta kuten Satonen on todennut, hallitus hyväksyisi tuloksen. Katsellaan, mitä lähipäivät tuovat mukanaan. Joko SAK:n holhouksesta irtoaa liittoja tai nähdäänkö parin vuoden sisällä uusi keskusjärjestö SAK:n johdon menetettyä luottamuksensa.

On hyviäkin asioita työntekijäpuolella, mutta eihän se niin enää kauan mene, että SAK pyörittää rulettia ja vaatii kaikkien vähänkään työmarkkina-asioiden käsittelyä sen kanssa. Ne ajat ovat ohi ja toivottavasti SAK tajuaa tämän.

 

[Normandia]

On sitten mennyt ohi, että tätä on yritetty pitkin syksyä ja joulukuussa SAK:n liitot marssivat ulos neuvotteluista, koska halusivat - päinvastoin kuin muut työntekijäliitot, kuten OAJ - kaikki asiat pöydälle?

SAK jäsenliittoineen haluaa sellaisen aseman itselleen, jota sille ei tule antaa.

Kyllähän sellaistakin viestiä on tullut, ettei työntekijöitä kuunnella ollenkaan.

Toki ei pidä antaa EK:llekaan yksinvaltaa. Vaan kuunnella kaikkia kolmia osapuolia. Jokainen joutuu joustamaan.

 

[Boogey]

Heh. Ei SAK halua yleislakkoa, koska sitten selviäisi, että yleislakosta huolimatta kaupasta saisi ruokaa ja yhteiskunta pyörisi lakosta huolimatta. Mutta aina voi bluffailla ja uhkailla.

Heh, jospa se olisikin vain SAK mutta kun mielenilmaisuihin osallistuvien määrä näyttää kasvavan kokojan. Ehkä se sitten tosiaan tarvitsee Akavan isomman toimen että alkaa kellot soida.

 

[kyykäärme]

SAK haluaa poistaa hallituksen toimista omille jäsenilleen epäedullisia, lähinnä saavutettuihin etuihin puuttumisia. OAJ ja hoitajaliitot haluaisivat, että ei vietäisi mahdollisuuksia tulevaisuudessa saada parempia sopimuksia. Hallitus ei suostu perumaan mitään.

Ei tällaisessa tilanteessa sopua saada millään. Seuraus on se, että hallitus ajaa tahtonsa läpi, poliittiset lakot jatkuvat ja kun nykyiset työehtosopimukset päättyvät, saadaan hurja lakkoaalto.

 

[Konalan Kettu]

Aika vähälle huomiolle on jäänyt se, että nyt "lakkolihakset" käytetään hallitusta vastaan ja sitten keväämällä, kun pitäisi lakkoilla palkankorotusten puolesta, voi olla jo "väsymystä" sekä henkisesti että lompakossa.

Edit: kävin muuten tyhmänä tänään Konalan Smarketissa... en edes huomannut koko lakkoa, enkä tiennyt, että ruokakaupat on lakossa. Ei ollut kukaan punalipun kanssa paheksumassa. Ostin nyt kuitenkin mm. lakon alaiset saunakaljat... pitääkö nämä jättää juomatta?

 

[Rontti]

Katsellaan, mitä lähipäivät tuovat mukanaan. Joko SAK:n holhouksesta irtoaa liittoja tai nähdäänkö parin vuoden sisällä uusi keskusjärjestö SAK:n johdon menetettyä luottamuksensa.

Hallitus on valmis ihan mihin vaan, kunhan se saisi aikaan jotain lainatun kaltaista. Sotkusta tulee joka tapauksessa iso ja haiseva ja siitä tulee kärsimään moni. Mutta hallitus lienee tyytyväinen.

 

[Noppa10]

Kuinkas paljon viime hallituskaudella Marinin hallitus kuunteli esimerkiksi ravintola-alan aneluita, kun paikkoja suljettiin ja pidettiin säpissä pidempään kuin tarvis?

Niin, ei kuunnellut. Eikä sen periaatteessa tarvinnutkaan, koska heillä oli valta tehdä päätökset yksin. Se oli politiikkaa, jota se hallitus halusi tehdä, ja teki. Nyt se valta on Orpon hallituksella. Ei heidänkään tarvitse kuunnella työmarkkinoiden osapuolia, jos eivät halua.

 

[Cobol]

SAK haluaa poistaa hallituksen toimista omille jäsenilleen epäedullisia, lähinnä saavutettuihin etuihin puuttumisia.

Kovasti ovat mm. ansiosidonnaisen kaventamista vastaan. Se koetaan saavutettuna etuna. Asiantuntijat ja hallitus ovat toista mieltä.

OAJ ja hoitajaliitot haluaisivat, että ei vietäisi mahdollisuuksia tulevaisuudessa saada parempia sopimuksia. Hallitus ei suostu perumaan mitään.

Ei tuossa mitään perumista olekaan, sillä ns. vientimalli ei poista hoitajien ja muiden parempia sopimuksia. Erityisehdoilla Ruotsin tapaan ne jopa voidaan sopia etukäteen, jos työntekijäpuolella tähän olisi halua.

Ei tällaisessa tilanteessa sopua saada millään. Seuraus on se, että hallitus ajaa tahtonsa läpi, poliittiset lakot jatkuvat ja kun nykyiset työehtosopimukset päättyvät, saadaan hurja lakkoaalto.

Näin se menee ja kun ay-liike on suoraan sanoen Suomessa maailman pahimpia änkyröitä, sopua tuskin tulee. Olin Metallin jäsen aikoinaan ja meillä oli epävirallisena tunnuslauseena "vittu meitä kukaan lyö". Aina kun saatiin lakolle syy, lakko pystyyn ja uho päälle. Tuosta on toki jo aikaa, mutta en usko tällaisen asenteen ainakaan kokonaan hävinneen.

 

[MENTALSPORT]

Ei tuossa mitään perumista olekaan, sillä ns. vientimalli ei poista hoitajien ja muiden parempia sopimuksia. Erityisehdoilla Ruotsin tapaan ne jopa voidaan sopia etukäteen, jos työntekijäpuolella tähän olisi halua

Näytätkö sen kohdan jostakin uutisesta missä hallituslähteet kertovat tälläisestä erityisehtomallista liittyen vientimalliin mitä ollaan ajamassa

 

[kyykäärme]

Ei tuossa mitään perumista olekaan, sillä ns. vientimalli ei poista hoitajien ja muiden parempia sopimuksia. Erityisehdoilla Ruotsin tapaan ne jopa voidaan sopia etukäteen, jos työntekijäpuolella tähän olisi halua.

Arvasin, että tämän suuntainen kommentti joltakulta tulee, ja olen vähän pyöritellyt mielessäni vastausta.

MInulla on luottamus moniin asioihin vähissä. En luota ainakaan OAJ:n neuvottelijoiden kykyihin saada vientipuolen sopimuksia parempaa aikaiseksi ilman sovittelijan ehdotuksia. Ei olla ainakaan 25 vuoteen saatu, miten se nyt muka onnistuisi, kun valttikortit lykätään KT:lle?

Hoitajapulaan, varhaiskasvatuksen opettajien pulaan, monien naisvaltaisten alojen työntekijäpulaan ollaan puheissa valmiita puuttumaan, mutta kun rahallista satsausta tarvittaisiin, niin mieli muuttuu. Ja annas olla jos kerran saadaan hieman yleistä tasoa parempi sopimus sovittelijan ehdotuksen mukaan tehtyä, niin sitten ollaan tekemässä jo lakia, joka vastaisuudessa estää tällaisen.

 

[Cobol]

Arvasin, että tämän suuntainen kommentti joltakulta tulee, ja olen vähän pyöritellyt mielessäni vastausta.

MInulla on luottamus moniin asioihin vähissä. En luota ainakaan OAJ:n neuvottelijoiden kykyihin saada vientipuolen sopimuksia parempaa aikaiseksi ilman sovittelijan ehdotuksia. Ei olla ainakaan 25 vuoteen saatu, miten se nyt muka onnistuisi, kun valttikortit lykätään KT:lle?

Hoitajapulaan, varhaiskasvatuksen opettajien pulaan, monien naisvaltaisten alojen työntekijäpulaan ollaan puheissa valmiita puuttumaan, mutta kun rahallista satsausta tarvittaisiin, niin mieli muuttuu. Ja annas olla jos kerran saadaan hieman yleistä tasoa parempi sopimus sovittelijan ehdotuksen mukaan tehtyä, niin sitten ollaan tekemässä jo lakia, joka vastaisuudessa estää tällaisen.

Aika kattavasti tulikin ongelmat. Jotain on silti tehtävä, sillä työmarkkinat on yksi syy miksi tuottavuus ja talouskasvu ovat liian heikkoja. Jatkamalla nykytiellä ainostaan velkasarake pysäyttää aikanaan.

Toistaiseksi Orpon hallituksen esitykset ovat esityksiä. Eduskuntakäsittely tuo ehkä muutoksia yhdessä

 

[Jymäkkä]

Arvasin, että tämän suuntainen kommentti joltakulta tulee, ja olen vähän pyöritellyt mielessäni vastausta.

MInulla on luottamus moniin asioihin vähissä. En luota ainakaan OAJ:n neuvottelijoiden kykyihin saada vientipuolen sopimuksia parempaa aikaiseksi ilman sovittelijan ehdotuksia. Ei olla ainakaan 25 vuoteen saatu, miten se nyt muka onnistuisi, kun valttikortit lykätään KT:lle?

Hoitajapulaan, varhaiskasvatuksen opettajien pulaan, monien naisvaltaisten alojen työntekijäpulaan ollaan puheissa valmiita puuttumaan, mutta kun rahallista satsausta tarvittaisiin, niin mieli muuttuu. Ja annas olla jos kerran saadaan hieman yleistä tasoa parempi sopimus sovittelijan ehdotuksen mukaan tehtyä, niin sitten ollaan tekemässä jo lakia, joka vastaisuudessa estää tällaisen.

Lisäksi nuo paremmat sopimukset ovat tulleet Ruotsin sovittelumallin tuloksena, ja mites tämä nyt menikään hallituksen mallissa. Ei tässä nyt hallituskaan tosiaan kovin sovittelevana ole liikkeellä. Minua tilanne ja mm. tämänkin ketjun keskustelu vähän surettaa. Ihan kuin täällä oltaisiin suuriakin vihollisia keskenämme.

 

[Leicester]

Missäs laissa näin säädetään?

Suomessa eduskunta päättää työlainsäädännöstä, mutta ensin työelämään liittyvistä laeista sovitaan kolmikantaisesti.

Kolmikanta tarkoittaa, että työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt ja valtiovalta neuvottelevat yhdessä lainsäädännöstä, joka koskee työelämää. Keskusjärjestöjä ovat palkansaajien eli työntekijöiden SAK, Akava ja STTK sekä työnantajien EK, KT, VTML ja KiT.

 

[Purkan Jauhaja]

Pitäisikö tuon nihkeän talouden näkyä palkkoja tapaan myös yritysten maksamissa osingoissa? Ja jos vastauksesi on kyllä, miten se on mielestäsi toteutunut Suomessa?

Jotain noin 5% pudotusta ennustetaan Toki tuotto % korkeampi kun arvostustasot matalalla.

Näihin toki lähes kaikilla duunareilla on mahdollisuus päästä käsiksi. Ja myös liitot näistä nauttivat.

 

[kyykäärme]

Lisäksi nuo paremmat sopimukset ovat tulleet Ruotsin sovittelumallin tuloksena, ja mites tämä nyt menikään hallituksen mallissa. Ei tässä nyt hallituskaan tosiaan kovin sovittelevana ole liikkeellä. Minua tilanne ja mm. tämänkin ketjun keskustelu vähän surettaa. Ihan kuin täällä oltaisiin suuriakin vihollisia keskenämme.

Minä olisin valmis hyvinkin maltillisiin palkankorotuksiin, jos opettajan työtä saataisiin muuten järkeistettyä. Koko ajan keksitään uusia tehtäviä. Nyt esimerkiksi työterveys alkoi vaatia kemikaalilistaa koululta. Meillä se on kemian luokkien aineiden osalta tehty, mutta nyt se pitää tehdä kaikista, jopa myrkyttömistä aineista. Kaikista luokista ja oppimisen alueilta, 800 oppilaan koulusta. Sinne pitää raahata varoitusmerkki, kirjoittaa vaaralauseke, viittaus käyttöturvallisuustiedotteeseen, kuka kemikaalia käyttää ja kuinka usein (joka päivä, 2 - 3 h päivässä, harvemmin). Työsuojeluvaltuutettu sanoi, että te voitte varata jonkin suunnitteluajan tätä varten. Ainut vaan, että kaikki ajat on lyöty jo kiinni kesään asti, ja määräaika on helmikuun loppuun.

Helsingissä opettajilta menee lehtitietojen mukaan valtavasti työaikaa av-laitteiden jahtaamiseen ja luetteloimiseen. Kaikki on pois siitä, mitä opettajien pitäisi ehtiä ja jaksaa tehdä.

Luulen, että monella julkisella alalla on sama tilanne. Jos annettaisiin mahdollisuus keskittyä ydintehtävään riittävällä henkilökunnalla, pienempiin palkankorotuksiin oltaisiin tyytyväisiä.