Amis vs. Lukio

[hihhu]

Sanoisin näin, että jos et ole varma, niin mene amitsuun. Jos tähtäimesi ei ole yliopistotasolla, niin amiksen jälkeen vaihtoehtosi ovat likimain samat kuin lukion ja sen lisäksi sinulla on ammatti. Siitä voi sitten mennä amk:hon, jos siltä tuntuu ja sieltä voi päästä vaikka tkk:lle, jos on tarpeeksi hyvä. Sanoisin, että lukio on oikea vaihtoehto vain, jos ei ole koskaan muuta meinannutkaan, kuin yliopistotason koulutusta tai jos on allerginen amismeiningille.

 

[GameOver]

Jos on opiskelu intoa niin kannataa käydä molemia samaan aikaan eli kaksoistutkinnossa. Itse käyn nyt tokaa vuotta, tässä huomaa hyvin lukion ja amiksen eron. Lukiossa pitää lukea paljon ennemmän, mutta tunnilla taas amiksessa tehdään tietysti enemmän.

 

[tombraider]

Mikäli uudestaan tulisi valittua koulutustie, niin Amikseen menisin. LVI tai muurari olisivat vaihtoehdot.

Mikä onkaan tällä hetkellä tärkeämpää, kuin luotettavan putkimiehen numero puhelimessa. Kun hätä iskee ja putki vuotaa, niin avun löytyminen ja saaminen on ensiarvoisen tärkeää. Se myös näkyy hinnassa. Eihän tuo putkimiehen homma nyt kaikkein glamoureinta ole, mutta saat itse päättää mitä teet ja paljonko se maksaa. Mikäli keskittyy vain uudiskohteisiin, niin melkosen mukavaahan tuo homma on, ja sitten voi vielä tehdä ilman korttia noita pienempiä saneeraus/korjaus töitä. Näistä ammattilaisita tulee vielä hirvittävä pula ja se näkyy hinnassa.

Mikäli taas on vähääkään taiteellinen, niin takkojen kimppuun vaan. Muurarilinjalle perusasiat oppimaan ja sitten muutamaksi vuodeksi jonkun ikänsä tehneen huippumuurarin apupojaksi vaikka ilman palkkaa. Siinä opit tarvittavat niksit ja jipot. Mikäli tarpeeksi hyvä on takkoja väsäämään, niin raskaaksi ei ainakaan työtä voi moittia. Olipa eräskin kerta, kun tuttavan takkaa alettiin tekemään, niin muurari tuli paikalle ja sanoi, että " minä seison tässä ja sinä ojennat tiilet tähän käteen ja sinä katot että paljussa on savea". Erittäin hyvän ja hienon takan teki ja puolet meni kortille ja puolet pimeenä. Eikä muuten ollut juoppo :).

Vuodessa voi vetää 50000-60000 eemeliä kortilla ja vaikka saman verran ilman, jos kanttia riittää.

Niin piti vielä lisäämäni, että kaverini on rakentelee kaksi omakotitaloa vuodessa ja tekee lisäksi pikkuhommia pimeänä ja rahaa on kuin rantarosvolla ja 3 kk pitää vuodessa lomaa (joulu-, tammi- ja helmikuun). Tokihan osa lomasta menee uusien projektien valmisteluun, mutta hänestä se on vain harrastusta.

 

[Teacup]

Njaa, itselläni ei ollut kuin yksi vaihtoehto peruskoulun jälkeen: lukio. Siihen on monia syitä. Itselläni tarkastelu lähinnä vain kauppatieteiden kannalta.

Jo peruskoulussa tunsin, että kaupallinen ala kiinnostaa eniten ja Kauppakorkeakouluun asetin tähtäimeni. Kauppatieteiden maisterin titteliä kohti tässä ollaan menossa edelleenkin. Toki yliopistoon olisi päässyt kauppakoulunkin kautta, mutta silloin olisi pitänyt ottaa riski, että epäonnistuu pääsykokeissa ja joutuu hakemaan seuraavana vuonna uudestaan. Nyt käytännössä lukiosta saamani paperit takasivat suoran sisäänpääsyn ja pääsykokeet olivat muodollisuus. Ei tarvinnut pitää ylimääräisiä välivuosia (armeijan takia yhden jo pidin), mikä oli ihan hyvä juttu ainakin minun mielestäni.

Ammattikouluissa ei näkynyt itseäni tyydyttäviä vaihtoehtoja. Se, että paperimiehet tekevät kovaa liksaa ei paljoa kiinnostanut. En nähnyt yhtään alaa jolla olisin halunnut lopun elämääni työskennellä noissa vaihtoehdoissa. Onneksi jotkut näkevät ja homma kansantaloudessa toimii. Jokainen valitsee omien tuntemustensa perusteella. Itse olen ollut enemmän kuin tyytyväinen valintaani ja en todellakaan edes harkitsisi ammattikoulua jos joutuisi tuon valinnan tekemään uudelleen.

Lukio on nimenomaan yleissivistävä oppilaitos. Joillekin tuo ei merkitse mitään ja heidän ei ehkä sitten kannatakaan valita tuota polkua. Itse nyt kuitenkin satun olemaan kiinnostunut siitä, mitä ympärillä tapahtuu ja millaisessa paikassa elämme. Lukio oli erittäin antoisa kokemus ja laajensi tietämystäni monilla aloilla. Jotkut jaksavat jatkuvasti valittaa sitä, miten eivät käsitä derivaatan hyödyllisyyttä missään ja eivät halua sitä siis edes opetella. Tuossa tilanteessa en kykene ikinä samaistumaan kyseisen henkilön ajatusmaailmaan. Olemme melkoisen kaukana toisistamme ajatuksiemme suhteen.

Ketjunavaajalle sen verran vinkkiä, että kannatta ensin miettiä millaisia hommia haluat elämässäsi tehdä. Sen jälkeen onkin jo helpompi valita seuraava askel. Jos sinulle on yksi sama mitä teet ja palkka ja työllisyys ovat tärkeimmät kriteerisi niin mene toki ammattikouluun. Paperimiehen hommasta ovat monet tutut pitäneet ja palkkaus on hyvä. Jos taasen tavoitteesi edellyttää korkeakoulututkinnon niin suosittelen lukiota. Siitä nyt on pääsääntöisesti mielestäni vain hyötyä. Lisäksi ainakin meidän koulussa lukio-opit tekevät uusien asioiden oppimisen helpommaksi. Toki jos teoriaaineet ovat sinulle olleet tervanjuontia, niin sitten voi olla toinen juttu. Mutta kannattaa muistaa, että ammattikoulukaan ei takaa töitä ja etuja lukioon nähden. Muutama tuttu on vähän aikaa sitten valmistuneina merkonomeina ja koulutusta vastaavia töitä ei kuulemma löydy. Toinen jopa sydämestään katuu hankkimaansa tutkintoa ja opiskelee jo AMK:ssa jotain aivan muuta.

 

[pasil]

Viestin lähetti Teacup

Lukio on nimenomaan yleissivistävä oppilaitos.

Niin, sehän on lukion tarkoitus. Johtuneeko sitten oppilaista mutta välillä tuntuu että lehtiä ja uutisia seuraamalla saa paremmat tiedot.

Ehkä tuollaisessa en-mä-tiedä-tilanteessa lukio vois olla hyvä, jos/kun sen selviää läpi ja se ammattikoulu houkuttelisi niin tokihan siellä sitten selviää pelkillä ammattiaineilla. Toisaalta lukion kautta taas amk- yms. koulutuspaikat ovat ehkä vähemmän duunin takana kuin ammattikoulupohjalta.

 

[werther]

Jos ei ole varma miksi "ryhtyy isona", niin sitten lukio on parempi vaihtoehto. Myöhemmin voi sitten kirkastua oma toiveammatti ja silloin lukio/yo-pohja voi olla edellytys tai ainakin iso plussa. Jos sen sijaan luulee tietävänsä mihin aikoo suuntautua, niin sitten ammattikouluun haluamalleen linjalle. Kannattaa myös muistaa, että amiksesta voi olla hyötyä myöhemminkin, jos vaikka tekee kotona isompaa remonttia tai pitää korjata omaa ikäloppua autoa.

 

[MS]

Lukiosta ja yleensä yo-papereista ei oikeastaan ole mitään hyötyä. Pelkillä yo-papereilla ei tee yhtään mitään ja vielä vähemmän tekee huonoilla yo-papereilla. Yo-paperit takaavat korkeintaan laajemmat mahdollisuudet hakea jatkokoulutukseen. Lukion suorittaminen lisää yleissivistystä, mutta onko siitä lopulta mitään hyötyä, koska pelkkä lukion suorittaminen ei tee ihmisestä ammattiosaajaa? Ei niillä lukion tiedoilla lopulta tee yhtään mitään, jos niitä ei aio hyödyntää tulevaisuudessa esim. jatko-opiskelussa tai työelämässä. Meillä on jo nyt liikaa keskinkertaisten yo-paperien omistajia, jotka joka kevät pettyvät, kun yliopiston ovet eivät aukea. Kannattaa miettiä meneekö lukioon hakemaan keskinkertaisia tai huonoja papereita vai heti opiskelemaan ammattia. Nykyään onkin hyvät mahdoillisuudet opiskella myöhemmin lisää. Mielestäni on jopa hyvä opiskella ensin ammatti, mennä vähäksi aikaa valmistumisen jälkeen töihin ja sitten opiskella lisää, jos kiinnostusta on. Ei lukioon kannata mennä ihmettelemään ja miettimään mitä tekee tulevaisuudessa, koska voi mennä kolme vuotta hukkaan. Pitää olla valmis tekemään kovasti töitä, jotta saa hyvät yo-paperit.

 

[NHL]

Viestin lähetti Teacup
Njaa, itselläni ei ollut kuin yksi vaihtoehto peruskoulun jälkeen: lukio. Siihen on monia syitä. Itselläni tarkastelu lähinnä vain kauppatieteiden kannalta.

Jo peruskoulussa tunsin, että kaupallinen ala kiinnostaa eniten ja Kauppakorkeakouluun asetin tähtäimeni.

Itse ajattelin pyrkiä myös kauppakorkeaan. Osaatko antaa jotain vinkkejä pääsykoetta ajatellen. Ajattelin kyllä mennä jonkinlaiselle valmennuskurssille.

 

[ervatsalo]

Tekniikkaan suuntautuvat! Ottakaa amisto lukiolla

Niin, itse olen sitä mieltä, että ottakaa ihmeessä yhdistelmätutkinto, eli menkää amistoon ja siinä samassa luette itsenne ylioppilaaksi, jos olette ajatelleet lähteä tekniikan alalle.

Itse menin aikoinaan amistoon, jonka takia olin jatko-opintojen laskupäätä vaativissa hommissa toisinaan kusessa.

Muuten amiston sähköpuoli oli ainakin allekirjoittaneelle oiva temmellyskenttä ja ponnahduslauta.

Amistohan on siitä velmu paikka, että siellä on hyvät mahdollisuudet oppia / opetella tulemaan erilaisten ihmisten kanssa toimeen, jota taitoa kyllä tarvitaan vähän joka hommassa.

Nykyisiin suht siisteihin sisähommiini sopii oivasti se, että olen ensin käynyt amiston ja sitten ns. vanhanliiton Tekun.

Täältä tähän

 

[dude]

Viestin lähetti NHL
Itse ajattelin pyrkiä myös kauppakorkeaan. Osaatko antaa jotain vinkkejä pääsykoetta ajatellen. Ajattelin kyllä mennä jonkinlaiselle valmennuskurssille.

Vastikään sisälle pääseenä totean: Asenne ratkaisee.

Se on yhden valmennuskurssifirman kliseinen slogan, mutta siitä se on pitkälle kiinni. Asenne lukemiseen, asenne pääsykokeissa jne.

 

[Satellite]

Viestin lähetti pasil
Niin, sehän on lukion tarkoitus. Johtuneeko sitten oppilaista mutta välillä tuntuu että lehtiä ja uutisia seuraamalla saa paremmat tiedot.

Missään lehdessä ei opeteta esimerkiksi käyttäytymistapoja eikä mitään sen tapaista. Lehdistä saa yleensä vain ja ainoastaan vain sen henkilön mielipiteitä asioista, hyvän ja puolueettoman tekstin etsimiseen saa käyttää todella paljon. Tuntuu että nykyään harvalla ihmisellä on perustiedot esimerkiksi maan talouden hoidosta ynnä muusta on aika haussa. Moni ei edes tiedä perusasioita verotuksesta ja korkean/matalan verotuksen mahdollisuuksista. Silti nämä ihmiset alkavat vääntämään silti jotain omia johtopäätöksiä, kun ovat kuulleet vain yhden puolen asioista. On se ihanaa kohdata elämässä ihmisiä, joita jatkuvasti joutuu opettamaan erilaisille jutuille, joista lehdistä saa harvoin mitään irti. Se on toki oma asia jos ei halua opetella itse asioita, mutta jos tunkee joka paikkaan puutteelisella tiedollaan erilaisia mielipiteitä niin se on todella ärsyttävää.

Nyt en puhu multiälykkäisistä ihmisistä vaan normaalitason oppilaista.

Viestin lähetti MS
Lukiosta ja yleensä yo-papereista ei oikeastaan ole mitään hyötyä. Pelkillä yo-papereilla ei tee yhtään mitään ja vielä vähemmän tekee huonoilla yo-papereilla. Yo-paperit takaavat korkeintaan laajemmat mahdollisuudet hakea jatkokoulutukseen.

Kyllä niistä on hyötyä jos tekee niistä hyödylliset. Kovilla papereilla pääsee minne vaan, ei tarvitse mennä eri paikkakunnille vielä tekemään mitään pääsykokeita. Mieluumin luen ylppäreihin kunnolla ja pääsen papereilla kuin menen vielä tuollaisen jälkeen kirjoittamaan jotain hikisiä pääsykokeita eri kaupunkeihin (ja lukee vielä niihin...). Joillakin saattaa toki olla eri lailla, jos tykkää kirjoitella paljon eri kokeita...

Viestin lähetti MS
Lukion suorittaminen lisää yleissivistystä, mutta onko siitä lopulta mitään hyötyä, koska pelkkä lukion suorittaminen ei tee ihmisestä ammattiosaajaa?

Siitä on hyötyä muussa elämässä. Jos ei aio tehä elämässään muuta (kommunioida asioista toisten ihmisten kanssa, viettää aikaa yms) niin saa vaikka passata yleissivistävän oppilaitoksen välistä (peruskoulun sivistys on aika kapeaa loppujen lopuksi). Yllä mainittuja ongelmia tulee jatkuvasti vastaan. Ihmiset esittävät tietävänsä jotain. Onneksi on olemassa niitäkin jotka tietävät että eivät ymmärrä ja kysyvät toiselta, eivätkä yritä päteä.

Ja lukion ei missään tapauksessa ole tarkoitus tehdä ihmisistä ammattiosaajia.

Viestin lähetti MS
Ei niillä lukion tiedoilla lopulta tee yhtään mitään, jos niitä ei aio hyödyntää tulevaisuudessa esim. jatko-opiskelussa tai työelämässä.

Siitä vaan, jos aiot viettää elämäsi vain opiskelujen ja ammatinharjoittamisen parissa. Minä aion pitää nämä asiat vain työkaluna selvitä elämästä, jossa tarvitsen lukion tarjoamaa yleissivistystä.

Viestin lähetti MS
Meillä on jo nyt liikaa keskinkertaisten yo-paperien omistajia, jotka joka kevät pettyvät, kun yliopiston ovet eivät aukea.

No se on niitten vika jos kuvittelevat saavuttavansa keskitason papereilla jotakin. On muuten aika vaikeaa saavuttaa sellaista tilannetta jossa enemmistönä ei olisi olemassa juuri niitä keskitasoisilla papereilla olevia. Yksi keino on toki että pistää arvosanarajoiksi vaikka L 2% E 5% M 8% C 15% B 20% A 30% i 20%. Tehtäisiin enemmistöstä huonoja niin hyvillä on hyvä mieli.

EDIT: Tässä ei ollut siis tarkoitus ylistää lukiota, vaan enemmänkin kertpa siitä mitä sivistys esim. minulle merkitsee.

 

[pasil]

Viestin lähetti Satellite
Missään lehdessä ei opeteta esimerkiksi käyttäytymistapoja eikä mitään sen tapaista.

Itse en ehkä lue käyttäytymistapoja yleistiedoksi, mutta sehän on vain minun mielipide ;p

Viestin lähetti Satellite

Tuntuu että nykyään harvalla ihmisellä on perustiedot esimerkiksi maan talouden hoidosta ynnä muusta on aika haussa. Moni ei edes tiedä perusasioita verotuksesta ja korkean/matalan verotuksen mahdollisuuksista. Silti nämä ihmiset alkavat vääntämään silti jotain omia johtopäätöksiä, kun ovat kuulleet vain yhden puolen asioista. On se ihanaa kohdata elämässä ihmisiä, joita jatkuvasti joutuu opettamaan erilaisille jutuille, joista lehdistä saa harvoin mitään irti. Se on toki oma asia jos ei halua opetella itse asioita, mutta jos tunkee joka paikkaan puutteelisella tiedollaan erilaisia mielipiteitä niin se on todella ärsyttävää.

Ilmeisesti nämä "harvat" ovat oppineet asiansa siellä lukiossa? Heh, ehkä olenkin tavannut vain patalaiskoja lukiolaisia joita ei juuri kiinnostanut kuin koulun läpipääsy. Mielestäni kansantaloudesta ja verotuksesta *pätevästi* puhuminen vaatii jo vähän enemmän kuin lukion tai ammattikoulun. Näin voi ainakin varmistua ettei tule puhuttua puuttellisia tietoja jotka saattaa ärsyttää kuulijaa.

Ja korkeasta/matalan verotason suomista mahdollisuuksista puhuu tv:ssä lähes joka päivä milloin mikä tutkija/pääjohtaja/mikälie. Onko he mielestäsi päteviä suoltamaan mukaoikeita mielipiteitään? Millä oppiarvolla/elämänkokemuksella/työkokemuksella ihminen on pätevä puhumaan noista mainitsemistasi asioista? Eikö esim. verojututkin ole "lähes" aina sen yhden ja ainoan ihmisen/yrityksen/tms. mielipiteitä?

Viestin lähetti Satellite

Siitä vaan, jos aiot viettää elämäsi vain opiskelujen ja ammatinharjoittamisen parissa. Minä aion pitää nämä asiat vain työkaluna selvitä elämästä, jossa tarvitsen lukion tarjoamaa yleissivistystä.

Tarkoittaako se, että jos nyt on jäänyt esim. ammattikoulun takia pitkä matikka väliin että varsinaisesti missais jotain? En jaksa uskoa että normaalijärjellä varustettu ihminen nyt ns. elämiseen tarvitsisi lukion niin paljon mainostettua yleissivistystä. Tokihan jos on jälleen kerran patalaiska paskahousu, ettei jaksa esim. vähäisestä kielitaidosta pitää huolta niin unohtuuhan se. Mutta niin unohtuu myös lukiossa opetetut kielet, valitettavasti.

 

[Nännimäinen]

Viestin lähetti VH87
Miksi palkkatasoa pitäisi laskea? En mä kyllä noin pitkällä koulutuksella haluaisi mitään 25-35t euron vuosipalkkaa.

Iso osa korkeakoulututkinnon suorittaneista osuu tuohon haarukkaan. Opettajat, kirjastonhoitajat, erilaiset konttorien kumileimasimet sekä monet monet muut julkisen sektorin akateemiset allekirjoittanut mukaan lukien.

Mutta aika harva kai pelkän liksan perusteella ammattiaan valitsee, eikä lukion saati yo:n käyminen ole varma tie koviin vuosituloihin ja muhkeisiin optioihin. Tässäkin ketjussa mainitut puolipimeää keikkaa tekevät remonttireiskat ansaitsevat helpohkosti erikoislääkärin liksaa. Ja tulevaisuudessa tienaavat vielä enemmän, kun uudet ja taas uudet uusavuttomien sukupolvet täyttävät maan.

Kannattaa miettiä millaista työtä haluaa tehdä ja valita jatkokoulutuspaikka sen mukaan. Pelkän Fredrikssonin takia ei lukioon kannata suunnata.

 

[pasil]

Viestin lähetti Nännimäinen

Kannattaa miettiä millaista työtä haluaa tehdä ja valita jatkokoulutuspaikka sen mukaan. Pelkän Fredrikssonin takia ei lukioon kannata suunnata.

Näin. Kärjistäen, jos vaatteet ei saa likaantua niin kiertelee lukiosta amk:hon josta sitten työpöydän ääreen suunnittelemaan/myymään tjsp. Itse en oikein päivä/konttoritöihin sovellu joten valitsin ammattikoulun. Välillähän se valinta on vituttanut, mutta vaikeita päiviä on joka hommassa. Tai sitten vois alkaa vaikka miljardööriksi, siinä vois kai itse vähän päättää mitä tekee jottei noita vaikeita päiviä tulisi ;)

 

[Satellite]

Viestin lähetti pasil
Ilmeisesti nämä "harvat" ovat oppineet asiansa siellä lukiossa? Heh, ehkä olenkin tavannut vain patalaiskoja lukiolaisia joita ei juuri kiinnostanut kuin koulun läpipääsy. Mielestäni kansantaloudesta ja verotuksesta *pätevästi* puhuminen vaatii jo vähän enemmän kuin lukion tai ammattikoulun. Näin voi ainakin varmistua ettei tule puhuttua puuttellisia tietoja jotka saattaa ärsyttää kuulijaa.

Heh, itse olen tavannut lähinnä sellasia lukiolaisia jotka 1) eivät tiedä mihin menevät opiskelemaan ja jonka takia opiskelumotivaatio on alhaalla, tulivat siis lukioon sen takia että eivät tiedä mihin menevät opiskelemaan ja 2) kunnolla opiskelevat tapaukset, jotka tietävät mitä haluavat opiskella tämän jälkeen. Näitä tapauksia on selkeä enemmistö minun tuntemista lukiolaisista.

Täydellisyyttä pätevyydessä on vähän vaikeaa löytää, mutta ns. lukiotason tiedoilla pystyy jo keskustelemaan niin, että toinen ei siitä merkittävästi häiriinny. Tietämättömyys häiritsee usein, lukiossa on perustietoja jotka auttavat selkeästi keskusteluun osallistumiseen ilman tyhmäksi leimautumista. Oikeastaan Lukiotason jälkeen ovat vain oppineet tai harrastaneet, joten ne ovat jo "hyviä" aiheessa.

Ja korkeasta/matalan verotason suomista mahdollisuuksista puhuu tv:ssä lähes joka päivä milloin mikä tutkija/pääjohtaja/mikälie. Onko he mielestäsi päteviä suoltamaan mukaoikeita mielipiteitään? Millä oppiarvolla/elämänkokemuksella/työkokemuksella ihminen on pätevä puhumaan noista mainitsemistasi asioista? Eikö esim. verojututkin ole "lähes" aina sen yhden ja ainoan ihmisen/yrityksen/tms. mielipiteitä?

En ole kauheasti seurannut näitä, mutta se riippuu siitä puhujasta. Se että pääsee televisiossa esittämään mielipiteensä ei tarkoita sitä että olisi pätevä. Kunhan ei ala menemään vaaralliselle linjalle, jossa suusta tulee täysin epäpätevää analyysiä. Siinä vaiheessa pitäisi korvassa särähtää.

Tarkoittaako se, että jos nyt on jäänyt esim. ammattikoulun takia pitkä matikka väliin että varsinaisesti missais jotain? En jaksa uskoa että normaalijärjellä varustettu ihminen nyt ns. elämiseen tarvitsisi lukion niin paljon mainostettua yleissivistystä. Tokihan jos on jälleen kerran patalaiska paskahousu, ettei jaksa esim. vähäisestä kielitaidosta pitää huolta niin unohtuuhan se. Mutta niin unohtuu myös lukiossa opetetut kielet, valitettavasti.

Ei tietenkään ole pakko opiskella kaikkea. Opiskelee vain niitä asioita jotka kiinostavat, jos esimerkiksi matematiikka ja siihen liittyvät asiat eivät kiinosta niin tuskinpa on kovinkaan halukas lähtemään matemaattiseen tai sen luonteiseen keskusteluun. Tämä asia olisi kyllä pitänyt lisätä tuohon alkuperäiseen silloin kun se heti täältä lähdettäessä tuli mieleen. En kuitenkaan enää editoinut.

 

[Wewe]

Kauppaopisto

Mulla menossa kolmas vuosi ja tyytyväinen olen tähän asti että menin amikseen enkä lukioon. En ole näitä luki-ihmisiä niin en varmaan pärjäisikään lukiossa.

Sitäpaitsi jos menee lukioon niin onhan se kiva saada arvostettu valkolakki päähän mutta mitäs sitten kun ei enää jaksakaan lukea pidemmälle?? Sama kun sulla olisi peruskoulun paperit, kauppiksen jälkeen jos ei jaksa lukea niin on ainakin ammatti.

Wewe

 

[VH87]

Viestin lähetti Nännimäinen
Iso osa korkeakoulututkinnon suorittaneista osuu tuohon haarukkaan. Opettajat, kirjastonhoitajat, erilaiset konttorien kumileimasimet sekä monet monet muut julkisen sektorin akateemiset allekirjoittanut mukaan lukien.

Niin mä kyllä puhun nyt noista Danan mainitsemista lakimiehistä ja lääkäreistä. Mun mielestä saa olla kyllä suoraan sanottuna aika tyhmä, jos lääkiksen jälkeen haluaa koulutuksen pituuteen ja hintaan (preppikurssit, kirjat ym ym.) nähden tuon tasoista liksaa.

 

[Teacup]

Itse olen pitkälti samoilla linjoilla Satelliten kanssa. Yleistiedon hyödyllisyyden kyseenalaistaminen on jotenkin vaikea minun käsittää. Ihmiset ovat toki erilaisia, mutta yleistieto on nähdäkseni vain avuksi arkielämässä. Kaikkea oppimaansa ei toki tarvitse suoranaisesti käytännön toimissaan, mutta kaikki tieto voi kehittää ajattelua ja laajentaa ajatusmaailmaa. Uutisiakin on helpompi seurata kun on perusasiat hallussa, muuten voi vakuuttavasti puhuva manipuloida. Verojutuissakaan ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, mutta huonoja ratkaisuja kosolti. Pitää tietää perusteet ja katsoa asioita useammasta näkökulmasta. Näin hyvä lopputulos on saavutettavissa. Mielestäni lukio antaa tähän hyvät edellytykset (mikä ei tarkoita sitä etteikö ammattikoulu sitten auttaisi tässä lainkaan). Kaikkea oppia ei kannata miettiä sen kannalta, että tarvitseeko sitä todennäköisesti suoranaisesti arkielämässään. Yllättäviä tilanteita tulee aina vastaan, mutta ennenkaikkea tulisi muistaa se, että elämä on muutakin kuin ammattiosaaminen ja työ.

Nimimerkki NHL:lle vielä sen verran, että itse en ole malliesimerkki tuossa yliopistoon hakemisessa ja olen jollain lailla duden vastakohta (olettaen, että dude on ottanut itseään niskasta kiinni ja tehnyt kunnolla töitä sisään päästäkseen kuten asian ymmärsin). Jos kuitenkin haluat kuulla lisää omista kokemuksistani niin pistä yv:tä ja vastailen sitten enempi, kun menisi tässä jo hiukka aiheen vierestä.

 

[dana77]

Viestin lähetti VH87
Miksi palkkatasoa pitäisi laskea? En mä kyllä noin pitkällä koulutuksella haluaisi mitään 25-35t euron vuosipalkkaa.

Lääkäreiden palkkatasoa pitäisi laskea siksi, että kun suuret ikäluokat pian vanhenevat, niin terveydenhuollon kustannukset räjähtävät käsiin ja siihen yhteiskunnalla ei oikein ole varaa. Juristejen keskimääräinen palkkataso taas saisi minun puolestani laskea mm. siksi, että en näe heidän työpanostaan samalla tavalla tärkeäksi kuin ihmisten jotka tuovat maalle vientituloja.

 

[dana77]

Viestin lähetti zamuel
Jaa että korkeasti koulutettua väkeä vielä lisää? Nykyäänkin puolet ikäluokasta ängetään ammattikorkeakorkekouluihin ja yliopistoihin. Koulutuksen nimellinen taso tuntuu olevan valtiojohdolle tärkeintä, ei varsinainen koulutuksen laatu.

Niin, en varsinaisesti laske ammattikorkeakoulua siihen mitä minä tarkoitan korkealla koulutuksella (OSA AMK:sta valmistuneista kuuluu; KAIKKI yliopistoista valmistuneet eivät). Tarkoitukseni ei myöskään ole laskea koulutuksen laatua, eikä sellaista tarkoituksestani myöskään lähtökohtaisesti seuraa.

Viestin lähetti zamuel
Mistä kouluihin riittää oikeasti tasokkaita opettajia? Entä miten on opiskelijoiden mahdollisuudet opiskeluun? Riittävätkö kaikkien resurssit (äly, motivaatio, kiinnostus...) kouluttautua "älyllisen alan" (lääkäri, insinörtti, lakiammattilainen) huippuosaajiksi? Mitä me teemme piljuunalle diploomi-insinöörillä ja humanistihörhöllä tai hirveällä kasalla lääkäreitä? DI:t löytyvät tätä menoa kortistosta ja humanistit mäkkärin kassalta... Lääkärit lähtevät ulkomaille, jos kotimaassa on liikaa kilpailua. (Kansantaloudellisesti huono idea kouluttaa ihmisiä muihin maihin...)

Ensinnäkin päteviä opettajia saadaan maksamalla opettajille kunnollista palkkaa, jolloin alalle voisi hakeutua niitä päteviäkin.

Kaikilla opiskelijoilla ei tietenkään ole mainitsemiasi resursseja opiskeluun. Kuitenkin sellaisia ihmisiä on paljon, joilla henkisiä kykyjä on, mutta taloudellisia ei. Sinne siis rahaa. Korkeakouluopiskelusta pitäisi siis maksaa muita korkeampaa opintotukea, jolloin sinne olisi nykyistä enemmän halukkuutta (eikä opiskelua tarvitsisi keskeyttää käydäkseen töissä). Jotta tätä ei käytettäisi hyväksi väärin pitäisi pääsyvaatimusten ja vaatimukset tuen saamiselle olla ehkä jopa hieman nykyistä tiukemmat. Tuohon uhkakuvaan, että DI:t löytyisivät kortistosta kaipaisin faktoja taakse. Tällä hetkellä DI-insinöörejen työttymyys on reilusti kouluttamattomampia pienempää ja väitän että juuri he ovat se osa kansastamme, joka voi parhaiten globaaleilla markkinoilla kilpailussa pärjätä ja siten työllistyä (ja työllistää muita). Japanissa ihmisistä muistaakseni jopa 90% on korkeakoututettuja eikä maalla ihan paskasti mene, eikä maan kortisto nyt ihan täynnä DI:jä ole tai maassa mitenkään erityisesti kaduta koulutukseen panostamista (samaa pätee tietenkin myös Singaporeen, Etelä-Koreaan, Hong Kongiin ja moneen muuhun).

Ideani suurin ongelma on, että miten koulutettu väki saadaan pidettyä täällä maassa, jossa verot ovat kalliista koulutussysteemistä ja monesta muusta asiasta johtuen todella kallista. En ongelman ratkaisuun silti nyt enempää aikaa käytä.

Omasta puolestani voin sanoa, että yliopiston käyminen oli taloudellisesti kevyesti paras ratkaisu minulle ja työ on eduiltaan ja sisällöltään loistavaa. Toisen opiskeluvuoden jälkeinen kesätyö on jatkunut katkeamattomana ja siinä sivussa pystyi valmistumaan tekemällä gradunkin työaikana.

 

[Nahkaparturi]

Ketjun aloittajalle: Ammattikoulu ei ole ollenkaan huono vaihtoehto. Kunnon ammattimiehelle löytyy kyllä työtä – tulevaisuudessa varmaan vielä paremmin, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Suorittavan portaan työntekijöistä tulee vielä suurempi pula kuin nyt. Tähdennän, että se amis kannattaa sitten ottaa tosissaan ja hankkia hyvät paperit. Hyvin suoritetut opinnot korkealla työmotivaatiolla antaa hyvät eväät työelämään.

Itse olin aikoinani myös kahden vaiheilla, että ’amis’ vai lukio ja valitsin ensin mainitun. Muutaman vuoden työelämässä oltuani kouluttauduin lisää, joten ammattikoulu, etenkin hyvin suoritettuna, avaa myös hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet.

 

[Bismarck]

Viestin lähetti dude
Vastikään sisälle pääseenä totean: Asenne ratkaisee.

Se on yhden valmennuskurssifirman kliseinen slogan, mutta siitä se on pitkälle kiinni. Asenne lukemiseen, asenne pääsykokeissa jne.

Dude toi esiin tärkeimmän pointin, asenteen. Itse haluan sanoa - vaikka meneekin ohi varsinaisen aiheen - kaikille lukiossa tällä hetkellä oleville, että vaikka lukio persiilleen menisi niin ei se vie mahdollisuuksia tulevaisuudelta. Itse kirjoitin toiseksi heikoimmailla arvosanalla ja keskiarvo oli 6,5 paikkeilla, koska koko kolmevuotinen lukuunottamatta ensimmäistä puolta vuotta ei napannut ollenkaan erinäisistä syistä.

Lukion jälkeen tuli käytyä intti, jonka jälkeen vietin vuoden tyhjää toimittaen. Työpaikka löytyi sitten varastomiehenä ja vuoden työskentelyn jälkeen sain vakinaisen sopimuksen. Viidennen vuoden aikana aloin jo kokea motivaatio ongelmia kyseistä työtä kohtaan, vaikka esim. liksa oli vähintäänkin tyydyttävä ja tulevaisuus työn jatkon suhteen taattu. Aloin todella pohtimaan mitä haluan tulevaisuudelta ja sain todellisen ahaa-elämyksen päätyen lukemaan pääsykokeisiin yliopistoon.

Luin työn ohessa ja homma natsasi erinomaisesti eli sisälle pääsin. En ole katunut kyseistä päätöstä pätkääkään, vaikka taloudellisesti tilanne muuttui aika totaalisesti - raha ei ratkaise kaikkea. Haluan sanoa omasta puolestani kaikille tulevaisuuttaan pohtiville nuorille, että älkää olko huolissanne jos tulevaisuus näyttää kysymysmerkiltä. Meni sitten amikseen, lukioon, kauppikseen jne. niin aina voi tulevaisuudessa muuttaa kurssiaan haluamaansa suuntaan, jos todella löytyy joku "juttu" joka polttaa perslihaksia.

Itse olen hyvin tyytyväinen vuosien jälkeenkin siihen. että lukio tuli suoritettua. Vaikka se olikin helvetin vaivalloista ja raskasta, en olisi saanut mahdollisuutta pyrkiä vuosien päästä yliopistoon. Toki olisin voinut käydä aikuislukion ja tämän jälkeen suunnata yliopisto-opintoja kohti, mutta omalla kohdallani ei tähän välttämättä olisi paukkuja riittänyt. Tsemiä kaikille niin lukioon, amikseen ja ties minne suuntaaville, ja vaihtoehtoja pohtiville epätietoisille.

 

[jpet]

Jos vähänkin tuntuu siltä, että lukio-opiskelu saattaisi olla hankalaa, niin mene ehdottomasti ammattikouluun. Mikään ei ole turhanpäiväisempää kuin neljä vuotta lukiossa ilman päästötodistusta ja valkolakkia. Esimerkkejä tällaisista on vaikka kuinka monta. Lukioihin pitäisi olla ehdottomasti pääsykokeet tai muuten tarkempi seula. Ajan tappamiseen lukio on huono vaihtoehto.

Mitä tulee palkkoihin, niin ammattikoulutuksen saaneet kärsinevät enemmän suhdannevaihteluista. Tämän hetken rakennusalan työntekijöillä menee hyvin ja rahaa tulee, mutta meneekö heillä hyvin enää jatkossa. Toki korkeakoulutetut it-alan työntekijätkin ovat laskusuhdaneessa vaarassa, mutta toisin on esim. lääkäreiden tai opettajien asemassa olevilla. Heillä töitä riittää tilanteessa kuin tilanteessa. Eli kannattaa miettiä tällaisiakin asioita. Opot ovat tällaisia asioita varten. Etkö kysynyt koulusi opolta neuvoja?

 

[Snakster]

Ylioppilastutkinto kannattaa hankkia joko yhdistelmätutkintona amiksessa tai sitten ihan lukion käymällä lähinnä siitä syystä, että vaikka sillä nyt ei mitään tekisikään, niin tulevaisuudessa - esim. 25 vuoden kuluttua - mahdollinen alanvaihto kävisi helpommin ja mahdollisuudet olisivat laajemmat. Mitään reittejä ei kannata sulkea pois, vaikka nyt tutkinnon suorittaminen tuntuisikin täysin turhalta.

 

[Ted Raikas]

Typerintä minusta on ylenkatsonta ammattikouluja ja niitä käyviä kohtaan. Ikään kuin se on paikka minne menee heikkolahjaiset surkimukset, joista ei ole muuhun. No joissain tapauksissa näin voi ollakin, sitä en kiistä. Toisille kuitenkin amis voi olla täysin selkeä määränpää tulevan ammatin kannalta. Lisäksi jos ammattikoulua ei kävisi kukaan, niin tiettyjen tärkein alojen työntekijöistä saattaisi tulla paha puute.

Tärkeitä juttuja siellä(kin) opitaan.

Kirjoitin tämän siksi ja tästä vinkkelistä, koska olen määrätynlaisilta eliittipelleiltä lukenut/kuullut ammattikoulutusta vähätteleviä kommentteja, en tosin välttämättä täällä. Ei se lukiokaan nyt niin mieletön asia nykypäivänä ole, että kannattaisi antaa kusen nousta sen takia päähän pysyvästi.

Ei niin että minulla olisi lukiota ja yksittäisiä lukiolaisia mitään vastaan. Ystäväpiirissäni on paljon lukiolaisia, mutta myös ammattikoululaisia. Itsekin lukeudun tavallaan jälkimmäisiin.