Alle 18-vuotiaiden MM-kisat Sveitsissä 20.–30.4.2023

[Kuhta#9]

Millonhan Kanada julkaisee joukkueensa?

 

[red.machine]

Slovakian tämänhetkinen leiriryhmä. 22 pelaajaa, eli 2 tuosta vielä tippuu:

Slovakia U18 - Roster, News, Stats & more

Slovakia U18 - WJC-18 - hockey team page with roster, stats, transactions at eliteprospects.com

www.eliteprospects.com

Kuten listasta voi huomata, niin koulun salibandypelissä törttöillyt Ondrej Molnar ei ole näissäkään kisoissa mukana, eikä näin ollen pääse tällä tasolla Slovakiaa enää edustamaan. Paha menetys: Molnar on arvioitu tulevassa varaustilaisuudessa 2–4 kierrokselle, joten lupaavasta lahjakkuudesta puhutaan. Hänelle olisi ollut kisoissa tarjolla suuri rooli. Toisaalta nyt on tarjolla isompaa ruutua muille lupauksille.

Samuel Urban lienee selvä ykkösvahti näissä kisoissa ja hän on kolmikosta ainoa, jonka nimi on draft-listoilla vilahdellut. Puolustuksessa Strbak on selvällä marginaalilla ykköspakki, Chromiakin ja Barcikin kantaessa myös suurta vastuuta. Isokokoisen Leo Eperjesin otteita on mielenkiintoista seurata.

U20-kisoissakin pelannut Frantisek Dej saanee paikan kahdesta ylimmäisestä kentällisestä, ja hänen odotan yltävän kelvollisen pistepottiin. 2025 varattavissa oleva Tomas Pobezal teki Slovakian kakkostasolla pelatessaan 18 peliin hienot 16 pistettä, ja U20 sarjassa 12 peliin 17 pistettä, joten eiköhän hän näissäkin kisoissa pariin kertaan pääse tulostaululle ja on mielenkiintoista nähdä, millaisia steppejä hän on kauden aikana ottanut. Hlinkassa hän pelasi ikäisekseen vahvaa puolustuspeliä, mutta kuten pisteistäkin voi päätellä, muitakin avuja löytyy.

Linkki: https://twitter.com/MatoDeraj/status/1580590752022679552?s=20

Slovakian kirkkain nimi on sentteri Dvorsky, joka on jo pariin kertaan päässyt pelaamaan U20-kisoissakin. Kausi Allsvenskanissa sujui kelvollisesti ja U18-kisoissa osakkeita on edelleen mahdollista hieman parantaa. Odotuksena on, että kiekko löytää tulisen ranne- ja lyöntilaukauksen siivittämänä vastustajan verkkoon useammankin kerran.

 

[red.machine]

Connor Bedardilla on tosiaan mahdollisuus osallistua kisoihin, kun Regina tippui 1. pudotuspelikierroksella Saskatoonille. Pelejä toki hänelle kertynyt paljon tällä kaudella, mutta olisihan se mielenkiintoista nähdä, miten hirmuiseen pistesaaliiseen yltäisi.

Muita korkealle povattuja vaahteranlehtiä, jotka saatetaan nähdä kisoissa:

Andrew Cristall LW, Kelowna (WHL)
Colby Barlow LW, Owen Sound (OHL)
Matthew Wood LW/C, Connecticut (NCAA)
Calum Ritchie C, Oshawa (OHL)
Lukas Dragicevic D, Tri-City Americans (WHL)

Alle varausikäisistä Macklin Celebrini voitaneen nähdä kisoissa, vaikka hänen joukkueensa (Chicago Steel, USHL) vielä kautta jatkaakin. Vastaavassa tilanteessa Steel päästi Adam Fantillin kisoihin viime vuonna.

 

[Götze]

Kanadan rosteri

Eipä näy Bedardia rosterissa, joten voisikohan olla tulossa aikuisten kisoihin? Eipä sillä, että hänellä yhtään mitään näytettävää näissä kisoissa olisi.

 

[Espoon Siniset]

2019 kisoissa taisi olla yhdeksän pelaajaa, joiden isä oli pelannut SM-liigaa: Loponen, Tuomisto, Hirvonen, Lundell, Puistola, Pärssinen, Räty, Räty ja Saarela.

 

[HockeyManPower]

Maalirikas harkkamatsi Kanadaa vastaan, jatkoajalla Kanadalle 6-5.
Pikkuleijonien pisteet, Järventie, Kiviharju, Kiiskinen 1+1, Kuusla 0+2,
Jokinen, Alasiurua 1+0, Pieniniemi, Helenius, Leppä, Halttunen 0+1.
Mukavan monelle pisteitä, ei ainakaan tän matsin perusteella oltais yhden kentän varassa.
Toki matsista paha sanoa mitään, onnistumisista tai epäonnistumisista pelkän tulosluettelon perusteella.
Ei edes tietoa maalivahtien torjuntamääristä.
Jäähyjä ainakin oli. Saatiin harjoitella yli- ja alivoimaa.
Ja viimeinen maali ilman maalivahtia onnistui. Hyvä harjoitus sekin.
Valmennus sai varmasti paljon materiaalia. Luulisi.

 

[PJPT]

Päävalmentaja Olegs Sorokins on valinnut joukkueensa tuleviin U18 MM-kisoihin.

Maalivahdit:
Aksels Ozols (HS Riga, LAT)
Nils Roberts Mauriņš (Södertälje U18, SWE) 06
Linards Feldbergs (HS Riga)

Puolustajat:
Pēteris Bulāns A (Chicoutimi Saguenéens, QMJHL)
Viktors Kurbaka A (HS Riga)
Darels Uļjanskis (AIK U18/U20, SWE) 06
Harijs Cjunskis (Lugano U17, SWI) 06
Bruno Petrovičs (Vaasan Sport U18) 06
Aleks Ļeonovs (HS Riga)
Krists Retenais (HS Riga) 06

Hyökkääjät:
Ēriks Mateiko C (Saint John Sea Dogs, QMJHL) late 05
Raivis Strazdiņš (HS Riga)
Rodions Boltramovičs (HS Riga)
Rauls Ozollapa (HS Riga) late 05
Davids Livšics (Kurbads, LAT2/EST)
Kristers Ansons (HS Riga) 06
Kristofers Jānis Krūmiņš (Jersey Hitmen, NCDC)
Markuss Streikišs (IFK Täby U18, SWE2)
Valdis Dommers (Schwenninger U20, GER) late 05
Toms Mots (HS Riga)
Valters Niedrājs (HS Riga)
Kārlis Nauris Česlis (HS Riga)
Olivers Mežiņš (Tukums, LAT2)

Kanadan junnusarjojen playoffit eivät tällä kertaa sotkeneet Latvian turnausta, joten Sorokins sai ymmärtääkseni jalkeille sen joukkueen minkä halusikin. Viime vuonna joukkueen tähtipakki Niks Fenenko ei päässyt kisoihin ja kostautui lopulta pahasti kun 4-5 kierroksille rankattu pakki jäi ilman NHL-varausta. Nyt molemmat P-Amerikassa pelaavat kärkipelaajat ovat mukana kun sekä puolustaja Peteris Bulansin että hyökkääjä Eriks Mateikon joukkueet putosivat neljännesvälierissä. Joukkueesta ei löydy tällä kertaa valovoimaisia tähtipelaajia samalla tavalla kuin Luleån Vilmanis ja Locmelis olivat viime vuonna. He olivat selviä NHL-varauksia jo ennen turnausta. Kapteeni Mateiko on liian nuori varattavaksi vielä tänä vuonna ja varakapu Bulans pelasi kyllä nousujohteisen kauden, mutta tarvitsee silti vielä onnistumisia näissä kisoissa saadakseen varauksen kesällä.


U18-kisat ovat aina hieno näyttöpaikka tulevia pelipaikkoja ajatellen. Vielä tässä vaiheessa moni Latvian pelaaja vetää kotimaassa, mutta tilanne muuttuu usein kun katsotaan asiaa 2 vuoden päästä kun pelataan tämän ikäluokan U20-kisat. Veskariosaston ykkönen pitäisi olla Aksels Ozols ja hän antaa samalla näyttöjä P-Amerikan junnusarjoihin. Todennäköinen ensi vuoden ykkösvahti Nils Maurins näyttää tilastojen valossa lupaavalta kaverilta. Hän on jo nyt 191cm ja pelasi hyvillä tilastoilla Södertäljen B-junnuissa. Södertälje ei ole mikään maailman seksikkäin seura, joten mielenkiintoista nähdä jatkaako hän seurassa, vaihtaako suurempaan vai tähtääkö P-Amerikkaan.


Puolustuksessa silmään pistää se, että kaikki ovat leftejä ja mukana on jopa 4 alaikäistä poikaa. AIKssa pelaava Darels Uljanskis pääsi kokeilemaan seuran A-junnuissa jo tällä kaudella, mikä lupaa hyvää tulevaan. Hän ja Luganon B-junnujen kapteenina toimiva Harijs Cjunskis pelaavat sen verran laadukkaissa organisaatioissa, että P-Amerikkaan siirtymiseen ei pitäisi olla mitään pakottavaa tarvetta. HS Rigan johtava puolustaja Viktors Kurbaka ja Suomen pikkujengissä pelaava Bruno Petrovics lienevät niitä joiden kannattaa antaa näyttöjä jotta voivat ottaa askelia eteenpäin urallaan.

Jos pakisto on nuori ja pieni, niin hyökkäys on taas yllättävän ”vanha” ja kookas. 2006 syntyneistä on mukana vain kirkkain tähti. Kapteeni Mateikon ohella toinen mediaseksikäs hyökkääjä on siis Pittsburghiin varatun Raivis Ansonsin pikkuveli Kristers. Raamikas nuorukainen (192/98) teki 15-vuotiaana Latvian divarissa maalin/peli ja tällä kaudella 16v pääsarjassa 17 maalia 31 peliin. Ansonsin pitäisi siirtyä kaiken järjen mukaan jenkkeihin ensi kaudeksi ja vuosi sitten näyttää tuleeko NHL-varaus jopa näille molemmille pojille.

Muista hyökkääjistä potentialiaan ovat väläytelleet Raivis Strazdins, Rauls Ozallapa ja eeppisen nimen omaava Rodions Boltramovics. Ainakin heiltä voisi odottaa vastuunkantoa ja aitoa yritystä päästä jatkossa parempiin sarjoihin. Pienikokoinen divarissa tehoillut Davids Livsics syötti Latvian molemmat maalit niukassa 3-2 harkkapelitappiossa Tshekille, joten sieltä voisi tulla käsiä ylivoimaan. Lähes 100 kiloinen Markuss Streikiss oli mukana jo viime vuonna eikä hän varmaan jää Ruotsin junnudivariin jos saa hyvän tarjouksen fyysisen pelin mekasta. Jokerikortteina sitten tutkan alta joukkueeseen löydetyt Amerikan alasarjoissa vetävä Kristofers Krumins (tehnyt sopimuksen NCAAhan) ja Saksan A-junnuista saapuva Valdis Dommers.



Eli eiköhän tästä saada taas mukava kevätsähläys aikaan. Latvia aloittaa kovia vastaan kun USA ja Suomi esittelevät materiaalinsa laajuutta. Noiden koitosten jälkeen tulee siedettävämmät päävastustajat isäntä Sveitsin ja Norjan muodossa. Heiltä on otettava tarpeeksi pisteitä puolivälierien saavuttamiseksi. Sveitsi on aina suuri arvoitus junnuturnauksissa, sieltä voi tulla ihan mitä vain maan ja taivaan väliltä. Norja on saanut pelaajia ihan mukavasti Ruotsin sarjoihin ja osa heistä vetää siellä myös korkealla tasolla. Norja ei siis ole läheskään niin helppo vastustaja kuin he olivat vielä 5-10 vuotta sitten kun he marssivat pahimmassa murheen alhossa junnutuotannon osalta. Venäjän poistaminen (ultra kapealta) lätkäkartalta on mestaruustaiston osalta erittäin paska asia, mutta pienten maiden näkövinkkelistä se ei ole yhtään niin huono asia. Junnukisoissa näkee harvoin keskitason maiden keskinäisiä pelejä, joten tämä on harvinaista herkkua kun on jopa 2 matsia alkulohkossa joihin voi lähteä jännittävistä tunnelmista tai jopa ennakkosuosikkina!

 

[red.machine]

Suomi – Slovakia -harjoitusottelun maalintekijät ja syöttäjät kopioitua liiton sivuilta:

1. erä:
4.36 Peter Cisar (Frantisek Dej) 0–1
5.19 Maxim Strbak (Juraj Pekarcik, Tomas Pobezal) 0–2 YV
8.52 Tuomas Uronen (Rasmus Kumpulainen, Konsta Helenius) 1–2 YV
13.04 Maxim Eliseev (Julius Miettinen, Mitja Jokinen) 2–2
16.32 Emil Järventie 3–2

2. erä:
24.26 Emil Järventie 4–2
26.38 Rasmus Kumpulainen (Konsta Helenius, Aron Kiviharju) 5–2 2YV
27.10 Emil Kuusla (Emil Pieniniemi, Jesse Nurmi) 6–2 YV
36.11 Dalibor Dvorsky (Tomas Pobezal, Patrik Masnica) 6–3 YV

3. erä:
43.59 Kasper Halttunen (Jimi Junkkari) 7–3
57.49 Emil Kuusla (Jesse Nurmi, Topias Hynninen) 8–3 YV


Slovakialta tuloksen perusteella aika slovakialaismainen harjoituspeli. Pobezalilta pisteiden valossa lupauksia herättävä ottelu torstaita ajatellen.

 

[red.machine]

Lohko A
Ruotsi
Tšekki
Kanada
Saksa
Slovakia

Ruotsi lähtee hallitsevana mestarina kisoihin ja on Kanadan ohella suurin suosikki voittamaan lohkon. Useampi Ruotsin joukkueesta pelasi myös Hlinka-Gretzky Cupissa kauden alussa, jossa sinikeltaiset ylsivät hopealle. Uuden päävalmentaja Anders Eriksenin alku oli siis erittäin hyvä. Sivuhuomiona mainittakoon, että NHL-tähti Rasmus Dahlinin Martin-isä toimii joukkueen apuvalmentajana.

Maalia vartioinee Hlinkassakin ykkösvahdin tonttia hoitanut Noah Erliden. Puolustuksessa suurta roolia kantavat vuorostaan Theo Lindstein sekä U20-kisoissakin pelannut Axel Sandin-Pellikka. Lindstein arvioidaan tällä hetkellä 2. kierroksen varaukseksi, ja hän on ollut maajoukkuepeleissä tällä kaudella erittäin tehokas. Sandin Pellikka arvioidaan varattavaksi 20 ensimmäisen pelaajan joukossa, ja hän onkin mahdollisesti turnauksen paras pelipaikallaan. Sandin Pellikaltakin on lupaa odottaa vahvaa kontribuutiota hyökkäyspäähän. Kokonaisuutena Ruotsin puolustus on tuttuun tapaan laadukas, ja myös esim. Röglen Tom Willander kannattaa ottaa seurantaan.

Hyökkäysosastolla Ruotsi antaa tasoitusta muille ennakkosuosikeille. Useampi tullaan varaamaan toisella tai kolmannella kierroksella, mutta aivan se ikäluokan kirkkain talentti uupuu. Keihäänkärkenä voitaneen pitää Otto Stenbergiä, joka on arvioitu varattavaksi 1. kierroksen loppupuoliskolla.

Tšekki

Tšekin juniorikiekko on tällä hetkellä erittäin hyvässä nosteessa. Viime U18-kisoissa maa sijoittui neljänneksi, kuten myös elokuun U20-kisoissa sekä Hlinka-Gretzky-turnauksessa. Vuodenvaihteen U20-kisoissa se voitti hopeaa, häviten mestari Kanadalle vasta jatkoajalla.

Tšekin ykkösvahtina toimii noin kaksimetrinen Michael Hrabal, joka arvioidaan varattavaksi kahden ensimmäisen kierroksen aikana. Hän onkin yhdessä Yhdysvaltain Trey Augustinen ja Kanadan Carson Bjarnasonin kanssa ikäluokan ja turnauksen parhaimmistoa pelipaikallaan, ja hänen otteistaan Tšekin menestyksen ei pitäisi jäädä kiinni.

Puolustus Tšekillä on harmillisen ohkainen. Kovimpana nimenä voidaan pitää Libereciä edustavaa Jakub Dvorakia, joka löytyy McKenzien viimeisimmästä listasta sijalta 52. Dvorak on kokoisekseen (195 cm) hyvä luistelija ja vahva maalin edessä. Pelannee isoja minuutteja vastustajien kärkiketjuja vastaan. Pakistosta löytyy myös Columbus-varaus David Jiricekin veli Adam, joka on varattavissa ensi vuonna.

Hyökkäyksessä suurimman yksittäisen uhan muodostaa Eduard Sale, joka oli mukana myös vuodenvaihteen U20-kisoissa. Sale on monipuolinen hyökkäyspään pelaaja, joka taitaa sekä maalinteon että pelinrakentelun, on ja erityisesti pojan rannelaukaus on vaarallinen. Kokonaisuutena myös hyökkäysosasto on kuitenkin melko ohkainen. Saa nähdä, millä tavalla pelikirjalla saadaan kompensoitua materiaalin puutteita.

Kanada

Kanada ei saa tutusti saa parhaimmistoaan kisoihin, mutta jalkeilla on silti tulivoimainen miehistö, joka voi hyvinkin juhlia maailmanmestaruutta kuun lopussa. Ykkösvahtina toimii Brandon Wheat Kingsin Carson Bjarnason, joka oli myös mestaruuteen päättyneessä Hlinka-Gretzkyssä päävastuussa kumilaattojen pysäyttämisestä.

Puolustuksessa on roimasti kiekollista osaamista, ja useampi tullaan varaamaan kesällä kahden ensimmäisen kierroksen aikana. Seurata kannattaa esim. Lukas Dragicevicia, joka takoi WHL:ssä tällä kaudella 75 pistettä. Hänet valittiin myös sarjan ykköstähdistöön.

Hyökkäyksessä Kanadalla on huippuosaamista useampaan ketjuun: Andrew Cristall, Matthew Wood, Tanner Howe ja Colby Barlow muutamia mainitakseni. Mukana joukkueessa on myös ensi kesän potentiaalinen ykkösvaraus Macklin Celebrini.

Saksa lienee lohkon heittopussi ja joutunee karsintasarjaan. Slovakiaa olen käsitellyt jo aiemmin, joten en pureudu yksittäisiin pelaajiin sen tarkemmin. Lähtökohtaisesti Slovakia kamppailee lohkon kolmossijasta Tšekin kanssa.

Lohko B (lyhyesti)
Yhdysvallat
Suomi
Sveitsi
Latvia
Norja

Yhdysvallat on turnauksen suurin ennakkosuosikki. Seurata kannattaa esim. Will Smithiä tai Gabe Perreaultia, nuoremmista Cole Eisermania ja James Hagensia, joista jälkimmäinen on varattavissa vasta 2025. Hagens teki aiemmin epävirallisissa U17-kisoissa 7 peliin 21 pistettä, joten on mielenkiintoista nähdä, mihin hän näissä kisoissa kykenee. Suomi on lohkon kakkossuosikki ja nappisuorituksella finaalipaikkakin on otettavissa.

Sveitsiltä/Latvialta/Norjalta en paljoa odota näissä kisoissa, mutta toivottavasti esim. Latvia pystyisi edes hieman isompiaan lohkossa kiusaamaan.

 

[HockeyManPower]

tässä Suomen lopullinen joukkue kun kaikkien kisapassit leimattu.
IIHF - Finland

3 molaria, 7 pakkia ja 12 hyökkääjää. Ok.
Aika tiukka paketti.

 

[mikkelson]

Mikä mahtaa selittää Eemil Vinnin ykkösmaalivahdin aseman? Pelannut eniten tällä kaudella tuosta kolmikosta mutta tilastot ei vakuuta. U20 pudotuspelejä kun katselin niin Vali vei selvästi maalivahtien kohtaamisen ja tilastot maajoukkueessa myös aika vakuuttavat.

 

[Narunilkka]

Mikä mahtaa selittää Eemil Vinnin ykkösmaalivahdin aseman? Pelannut eniten tällä kaudella tuosta kolmikosta mutta tilastot ei vakuuta. U20 pudotuspelejä kun katselin niin Vali vei selvästi maalivahtien kohtaamisen ja tilastot maajoukkueessa myös aika vakuuttavat.

Samaa mietin. Ykkönen ei mahdu edes kokoonpanoon.

 

[IceWalker]

Pudotuspelivaiheen alkaessa alkusarjan tilastot eivät jälleen kerran vakuuta. Tosin eilisessä pelissä saatiin hiukan kohennusta asiaan. Joukkueessa ei ole sellaista huippuosaamista, jolla taisteltaisiin kullasta. Alivoimapeli tökkii ja maalivahtien torjuntaprosentti 83,91 on suorastaan surkea. Kanadalla on tosin vielä heikompi, mutta joukkue kyykkäsi vain yhdessä matsissa, sen jälkeen joukkue on pelannut odotusten mukaan. Suomelle sen sijaan tulee fataaleja virheitä joka matsissa.

Toivottavasti näillä tilastoilla ei ole merkitystä. Usein Suomi on nostanut huomattavasti tasoaan pudotuspeleihin. Slovakia ei ole hirmuvastus, vaan oletettavasti Suomen tasoinen porukka. Tosin on muistettava, että A-lohko on etukäteen kovatasoisempi kuin B. Silti Slovakian maalisuhde on 15-15, mikä kieliii siitä, että hyökkäys on kohtalaisen hyvä, mutta puolustus ei niinkään. Positiivista Suomessa on tietenkin se, että ketjut ovat varsin tasaisia, mutta löytyy myös huippuja, kuten Halttunen ja Kiviharju. Maalivahdit - kuka tahansa siellä nyt jatkossa pelaakin, nyt on aika sulkea maalin suu todella hyvin. Kuriositeettina, kolmen vahdin käyttö on äärimmäisen harvinaista nuorten kisoissa, mutta ratkaisu oli mielestäni tyylikäs sarjaohjelma huomioiden.

USA ja Ruotsi pelaavat kullasta tilastojen mukaan. USA viimeistelee todella kliinisesti, ero esim. Suomeen on valtava. Ruotsi on taas totutusti alkusarjassa kova, numerot kertovat sen, ettei Ruotsille tehdä yhtään helppoa maalia. Jos ennakoida pitäisi, niin Suomi pelaa pronssista. Siihen on aika hyvät mahdollisuudet, kunhan pelaaminen kohenee alkusarjasta joka osa-alueella.

 

[red.machine]

Puolivälieräparit:

Ruotsi – Latvia
USA – Tšekki
Kanada – Sveitsi
Suomi – Slovakia

Ranking välieriä varten:

1. Yhdysvallat
2. Ruotsi
3. Suomi
4. Kanada
5. Sveitsi
6. Slovakia
7. Tšekki
8. Latvia

Eli olettaen, että kaikki puolivälierät päättyvät ennakkosuosikin voittoon. Yllätykset ovat tietenkin toivottuja:

USA – Kanada
Ruotsi – Suomi

 

[Icehockeyboy23]

Ainahan mahdollisuudet on isoin asia mikä pitää saada kuntoon kun pudotuspelit alkaa on ehdottomasti yv koska niillä ratkotaan pelejä aika usein ja jos sitä ei saada toimimaan esimerkiksi näitä kovimpia maita vastaan niin turha haaveilla finaali paikasta mutta aina pitää uskoo niin kauan kun mahdollisuus on

 

[HockeyManPower]

Maalivahtitilanne tuntuu vähän sekavalta. USA matsia lukuunottamatta (jossa maalivahti ei vakuuttanut) ei molarit ole joutunut tiukkaan paikkaan tai ratkaisijan osaan. Nyt se tilanne tulee varmasti eteen. Muutamakin huippupelastus vaaditaan. Kuka on pojistase, jolle vastuu annetaan? Enää ei voi testailla.
Pikkasen arveluttaa, mutta toivottavasti olen väärässä ja suomalaiseen tapaan maalivahti 'pelastaa'.

Ylivoima. Harvoin, jos koskaan olen nähnyt missään kisoissa yhtä mielikuvituksetonta ylivoimaa. Tahkotaan sitä samaa suht hidasta syöttöpeliä ja haetaan laukasupaikkaa. Ennalta-arvattavaa ja yksipuolista.
Muutama maali ylivoimalla onnistuttu saamaan vaikka ylivoimaa pelattu tosi paljon. Ei se hääviä ole ja suuria tuuletuksia aiheuta, jos jotain Latviaa ja Norjaa vastaan onnistuu ylivoimamaali. Ei vakuuta, ei ollenkaan.
Kyllä tulevat vastustajat saavat plokattua sen Halttusen lämärin veks.

Molemmat huolenaiheet sen verran ilmiselviä, et uskon valmennusjohdon tekevän jotain asioiden suhteen.
Huomenna se nähdään.

Ja noista hyökkäysketjuista (toi ns liveseuranta-ketju) Vedän taas vähän himaan päin Jokerikannattajana ja komppaan siellä heitettyjä ehdotuksia, joissa kaikki neljä Jokerihyökkääjää olis pelissä. Nelosketju Eliseev-Leppä-Lind toimi ja toimii varmasti edelleen. Kuusla tois vähän vauhtia kolmosketjuun, liikettä. Jos vaikka saisivat Urosen kanssa pistehanat auki.

 

[red.machine]

Slovakia selviytyi välieriin ensimmäistä kertaa 20 vuoteen, ja vasta toista kertaa U18-kisahistoriansa aikana. Vuonna 2003 Slovakia voitti hopeaa, ja nyt olisi korkea aika kasvattaa mitalisaldoa yhdellä. Välierässä vastaan luistelee Yhdysvallat (ellei Latvia esitä ihmenousua), joten finaalipaikka tuntuu aika mahdottomalta tehtävältä, niin vahva jenkkijoukkue on. Pronssiin saattaisi kuitenkin olla jonkinasteinen sauma.

 

[IceWalker]

Huh, mikä pettymys. Tällä kertaa oireet myös toteutuivat, Suomi pääsi alkusarjassa vähän turhan helpolla. Oli vain yksi tasonmittaus ja se päättyi karmaisevaan tappioon. Tilastot eivät valehdelleet. A-lohko oli kovempi ja siinä Slovakia pärjäsi varsin hyvin. Suomi ei hävinnyt heikommalleen. Jääkiekossa ei anneta tyylipisteitä.

Suomen peli oli kaikkiaan varsin mielikuvituksetonta, joka osa-alueella oli ongelmia. Valmennus on aina tällaisessa tilanteessa pääsyyllinen: Suomen materiaali olisi riittänyt ainakin pronssimatsiin. Toki on myös korostettava sitä, ettei ainakaan tässä vaiheessa ikäluokalla ole huippuvahtia, ehkä ongelma korjaantuu tai se kierretään 2025 U20-kisoihin mennessä.

 

[Ladex]

Kyllä tuolla materiaalilla olisi todella pitänyt päästä pronssipeliin. Komppaan tuossa, että Suomi pääsi helpolla ja vielä jostain kumman syystä peluutti Norja pelissä samoja ketjuilla kuin aiemmin vaikka oli nähtävillä ketjujen toimimattomuus, ja peluutti vielä esim kiviharjun ihan puhki, mikä kostautui slovakiaa vastaan.
Ylivoimassa pelasi kundeja, jotka eivät omissa joukkueissaan ole juurikaan vuoteen YV ssä pelanneet, se näkyi mielikuvituksen puutteena ja sijoittumisensa maalin eteen.
Kyllä tämä valmennuksen piikkiin menee.

YV:ssä mentiin aivan liikaa Halttusen ehdoilla, voittaminen olisi edellyttänyt erilaisia vaihtoehtoja. Kaikki vastustajat tiesivät, että hänelle pelataan laukaisupaikka. Halttusen laukaus on hyvä, mutta ei tarpeeksi tehokas. Olisi edellyttänyt tehokkaampaa maalineduspelaamista.

 

[Jarna90]

Kiiskinen, Kiviharju ja Halttunen Suomen parhaat.
Mites täällä näette? Minusta nuo oli kokonaisuutena kyllä parhaat. Suurimmat pettymykset Vinni, Väisänen, Alasiurua, Hynynen.

Onnistujia minusta noiden lisäksi Kumpulainen, Junkkari, Pieniemi, Leppä, Kuusla. Toki ensimmäisissä peleissä Helenius oli myös hyvä, mutta käyrä laski loppuakohden. Kumpulaisella taas kulki päinvastaiseen suuntaan. Kumpulainen kyllä erikoistilanteiden erikoismies. Vähän potkua luistimiin niin on tasakentällisinkin vaarallinen.

 

[Sean Connery]

En nyt mitenkään erityisen paljon ole seurannut juuri tämän ikäluokan otteita, mutta kyllä on kokoajan mietityttänyt tuo Merikiven valmennus. On jotenkin sen oloinen tyyppi, että ei ole valmentajana mitään annettavaa kellekään. Ei sitten vähääkään näytä intohimoa lajia kohtaan tai ylipäänsä kiihkoa valmentaa. Täysin ilmeetöntä seisoskelua ja myhäilyä on kiusallista seurata. Hemmetin harmaa ilmestys ja oikeastaan joukkueen peli oli kuin valmentaja itsessään. Sekoilua, epävarmuutta, arkuutta ja lopulta suuri pettymys. En nyt löydä tilastoja tähän hätään, mutta aika vahva mielikuva on, että Merikiven valmentamat joukkueet häviää pelejä paljon enemmän kuin voittaa. Ihmettelen jos valmennustehtävät jatkuvat mj-tasolla.

Jostain syystä Suomen pakit olivat akilleen kantapää. Ainakin omaan silmään näytti, että Kiviharjun johdolla pakeilla oli kova kiire maaleja tekemään, mutta oman pään peli oli välillä aivan kammottavaa. Oliko Merikiven ideana rakentaa pakisto, mikä hyökkää vastustajan nurin. Varsinkin kun puolet pakeista oli vielä nuorempaa 06-ikäluokkaa. Olisi luullut, että ihan 05-syntyneistä olisi löytynyt solideja pakkeja ja tarvittava määrä taitoa kisoihin. Nyt mentiin vähän tilastot edellä...

Kiviharju selkeästi on offensiivisesti tehokas pakki, mutta ei ihan vastannut hypeen ja odotuksiin. Omassa päässä ja luistelussa välillä todella vaisu. Hyökkäysalueella tyylikästä "tanssahtelua", mikä on trendikästä nykyään. Halttusesta Ika Lehkonen sanoi hyvin. Tuolla koolla ja ulottuvuudella pitääkin olla muita parempi. Pelasi todella ahneesti ikäänkuin oma status etusijalla, mutta oli kuitenkin Suomen paras pelaaja silti. Helenius oli hyvä varsinkin alussa, mutta hiipui hieman ja sitten alkoi puskeminen. Yleisesti ottaen Suomen hyökkääjät pystyivät ihan hyvään peliin aika-ajoin ja moni pelaaja oli vaarallinen. Varmasti monella kovat paineet lyödä itsensä läpi ja sitäkautta saada draftikiinnitys. Yhteispeli nyt sakkasi silloin tällöin aika räikeesti.

Maalivahtipelistä jo paljon täällä puhuttu. Itseänikin ihmetyttää peluutus. Mielestäni Vinni ei ole tuon kolmikon paras veskari.

 

[HockeyManPower]

Vielä pari juttua, vähän toistoinakin edellisiin kommentteihini.
Mikä oli valmennuksen panos, kun Slovakia meni johtoon?
Miten reagoitiin?
Kuusla Alasiuruan paikalle kolmannessa erässä (liian myöhään) ja maalivahti lopussa veks.
Kun alkaa näyttää ettei toimi, ei onnistu, skeida lentää käkättimeen, niin rohkeutta!
Kolmas erä, ketjut uusiksi, ylivoima uusiksi. Mitä menetettävää.
Olihan siin toki tilanteita, mutta hosumista ja viimeistelyn puutetta (väsymys?)
Joukkueena pelaaminen on muuta kuin sitä, et sanotaan et pelataan joukkueena, et kehutaan kavereita.
Joukkueena pelatessa pitää unohtaa oma status ja pelata kaverille, tehdä omalla pelillä kaverista tähti.
(kuten Lehkonenkin studiossa mainitsi).
Ylivoimaa jaksan vaan edelleenkin ihmetellä.
Joka matsin jälkeen Merikiveltä kysyttiin ylivoiman heikkoudesta, vastasi, et keinoja on, pojat on nuoria, ne oppii jne. No, ei ollut keinoja eikä pojat oppinut.
Henrys tais mainitakin siitä, et harva nyt ylivoimaa pelanneista kundeista pelasi kauden aikana johtavassa asemassa omassa joukkueessaan ylivoimaa. Nelosketju pelasi. Se muutenkin onnistunut ja kehuja kerännyt nelosketju.
Olisihan sitä voinut lukuisista ylivoimista edes yhdessä kokeilla, et toimisko heillä. Vaikka yksi ylivoima Norja-matsissa. Mitä oltais menetetty.
Peluuttaminen oli muutenkin hanurista. Kärkipelaajat peluutettiin maitohapoille ekoissa matseissa, kun esimerkiksi Kuuslan passi leimattiin vasta USA-matsiin.

Pronssi olis ollut mahdollinen, miksei loppuottelupaikkakin.
Mutta olisi vaatinut joukkueelle pelaamista, maalivahdin täydellistä onnistumista, vetreitä jalkoja ja käsiä, hyvää vireystilaa, valmentajan reagointia peliin, sopivasti rentoutta ja rohkeutta, mielikuvitusta ja taitoa.
Ja onnea.
Eiköhän se ollut siinä.
Pettynyt turnaukseen, mutta ylpeä jokeriviisikosta, Eliseev, Lind, Leppä, Kuusla ja Kangas.

 

[ESAhoranta]

Sean Conneryltä hyvää kirjoitusta. Itseltä pari huomiota kärkipään jannuista, Kiviharju tosiaan tanssahteli heikompia vastustajia vastaan, kun tilaa oli tanssahdella... kovempia vastaan oli aivan lapanen, kun aikaa ja tilaa ei ollut eli paljon pitää parantaa jos mielii isompiin ympyröihin (puolustuspelistä en sano mitään) .
Halttunen, noh, aivan sama kenen kanssa pelaa, kun vetää aina, kun kiekon saa...tuossa on vaikea mitään rakentaa tasaviisikoin tai yv:llä.
Hynninen, ei tuo sentterin paikka ole paras paikka, mieluummin laidassa, kuten Jukureissa, sieltä olisi vaarallisempi ja saisi varmasti enemmän aikaan.
Helenius, kärsi Halttusen ollessa laidassa, oli hyvä kovemmissa peleissä ja varmasti tulee olemaan suomalaisista ykkösvaraus 2024 draftissa.
Järventie, hyvää ja pirteää tekemistä, varmasti kehittyy vielä paljon.
Nelonen kokonaisuudessaan, Jokeri-jannut pelas hyvin yhteen ja oli parhaimmistoa ketjuna.
Valmennus...liitonmiehiä ja mennään alkuperäisellä ajatuksella vaikka hautaan asti mieluummin kuin reagoitaisiin tilanteisiin...ei jatkoon.

 

[JypFabu]

Jostain syystä Suomen pakit olivat akilleen kantapää. Ainakin omaan silmään näytti, että Kiviharjun johdolla pakeilla oli kova kiire maaleja tekemään, mutta oman pään peli oli välillä aivan kammottavaa.

Puutuisin omin näkemyksin tämän kautta huomioiden. Aika paljon ja tietenkin ymmärrettävästi huomiointi menee henkilön tai pelipaikan kautta ja siksi se oleellisin tuppaa hukkumaan analyyseistä. Kääntäisin tuota lainattua ajatusta hiukka toisin päin, viisikon hyökkääjillä oli liian kiire, eikä malttia noudattaa pelitapaa, pakit jäi siis kovin yksin ns. "puolustamaan", ihan kuin se olisi ollut vain heidän harteillaan. samalla se jätti niille pakeille osan pakottaa peliä hyökkäämään, kun viisikko muutoin oli jo karannut, eikä pelin lukutaito vielä ollut riittävä hyvään kiekottomaan peliin viisikkotasolla. Tämä näkyi varsinkin keskialueen pelissä, joka muutenkin on Suomi kiekon akilleen kantapää, jolloin murtautuminen kontrollissa ei tuota kuin kulmien kautta pyörimistä, hyökkääjien porrastus puuttui pelistä toiseen lähes täysin, eikä syöttösuuntia voinut näin riittävästi syntyä.

Yksilötaito pelaajilla olisi ollut riittävä parempaan tulokseen, mutta ei mihinkään mitalipeleihin asti, viisikkotyö vain ontui niin pahasti, ettei mihinkään flow tilaan ollut mitään mahdollisuutta päästä.

 

[red.machine]

Yhdysvallat palasi sitten mestariksi muutaman vuoden tauon jälkeen. Ruotsi ehkä hieman passivoitui liikaa kolmannessa erässä, ja toisaalta USA löysi ratkaisevilla hetkillä tehokkuutta maalintekoon. Harmillisesti Leonardin laukaus sitten upposi melko helposti erinomaisen turnauksen ja ottelun pelanneen Erlidenin taakse.

Slovakian kannalta harmittaa ja ärsyttää edelleen, ettei palkintoa hyvästä turnauksesta tullut. Toisaalta oli kuitenkin hienoa nähdä, miten maa haastoi tosissaan isompia maita (pl. USA), mutta toivottavasti Slovakia pystyisi vuodenvaihteessa ottamaan vielä yhden askeleen eteenpäin, ja voittamaan toisen mitalin näillä huippusukupolvilla.