HardCore Hooligan
Jäsen
Kyllä, ulos putiikista astuimme, tuuli piiskasi, niihän se aina, tilanne oli hallinnassa, olimme taas 80-luvulla, katsoimme yhdessä yhteistuumin sen sarjan matsin kolmannen kokonaan, missä Plett vetää kuin olisi taas 70-luvulla, emme pysyneet aloillamme, nyki, oli kuohuntaa, ilta kaatoi lisää kuohuvaa, Crowderin esiintyminen ensimmäinen kirkkaissa valoissa, kohtasi se illan kuumuudessa, veijarit molemmat, siksihän se oli puettuna, pitää todeta, loistava työnäyte LB:n osalta, ilmeikästä ottelemista, elimme mukana, siinä hetkessä, kun O'Reilly meinaa tulla puolelle kentän, luulimme kuolevamme. Oli, yltiöpäisen tarunhohtoista oli, vain Show'ssa mahdollista, kiukku sekä vimma tuollainen, äärimmäisen tarinankerronnallinen, vire mahtipontinen, toki Devils koutsi Schoenfeld panostaa myöskin, on värikästä, se lupaili kaaosta sarjan jatkokertomuksiin.
"Shoe, Shoe, Shoe!"; vaadimme kuorossa, Gongeria Ontarion ottelevaan reservistä, olimme täysin tunnelman sekä hekuman pauloissa, toki söimme donitseja, mukaisesti teeman, tapahtui asioita, liihotti sarja tuo aivan uskomattomissa hahmopitoisuuksissa. Hyväksytään, otetaan vastaan, antaa raaistua vaan, Perry Anderson veteli häkissä raivolla sellaisella, vaihdossa jokaisessa, että oli se, yhtä kehäerotiikkaa, oli se, kumpuavaa, soturin statsitkin sen kertovat jälkeiseen käteen.
Tasapainossa oli, oli luolassa, luomisvimmassa, kammiossa, ei tietoakaan siitä, että myös LB päättäisi lopulta liigassa isossa, jossain aivan hatusta vedetyssä paikassa, niin teki myös Coxe, Brown sekä Kyte, siinä samassa paikassa, hautausmaasta siis oli kyse, mutta me siitä nostelemaan lähdimme, HCH sekä professori lähtösalatieteiden, Dorchester Hat Tricksin kämpille treenin, tajunnanvirtaa yhä korkeampiin sfääreihin.
Johdatti sinne, tuoksu etäinen, se läheni, puoleensa veti, maistui hyvältä, oli edessä yllättäen luukku asfaltissa, liuku syövereihin, hups, pallomeri, oli palloja vain kolmenlaisia, oli Secord, Jonathan sekä O`Reilly. Yläpuolella pallomeren, maalaus koko seinän kokoinen, on siinä Nicky sekä Schmautzie, klassinen otos, myyttinen Show, törmäys kultttuurien, Dr. Hook keihäs pystyssä, on symboliikkaa, taas kerran, häijy sekä väkivaltainen, on havisevaa historiaa, se jyllää, biisi lähtee jytisemään, ne kestävät aina 34 tai 29 sekunttia, on hallussa kulttuuri, yksityiskohdat luovat lisäarvoa.
On hyvä, nyt on hyvä, paikalla on myös lähtöromanttisen runoklubin perustajajäsen, kivijalka sekä tukipilari, aina sikanaamarissa esiintyvä, sanataiteen niekka, mielleyhtymien apostoli, päällekarkauksien tulkki, on sillä levitettynä pöydälle eteensä lätkäkortteja, O:n Slapshot-sarjasta, on Poler, Ricky, Bolts sekä muita keskeisiä olennaisia, kaikkissa nerokkaan iskeviä viestejä kirjoitettuna, heiltä jokaiselta, jokaisesta useita kymmeniä erilaisia, päivättynä, materiaalia mittaamattoman arvokasta, pilviä hipovaa, Staged O, on voimissaan, nyt kohoaa. Se pläräilee niitä, hymähtelee, on olemuksensa sekä olemisensa ytimessä, on omaperäinen, hurahtanut, läpikotaisin hurahtanut, vaeltaja utuisten ääripäiden, boxla-sidonnaisuuksien lahkolaisuuteen suuntautunut, oikeaoppisuuden ylistäjä, punaviivalla sovitaan, suoraan aloituksesta lähdetään, keskiympyrässä kohdataan. Niin, älköön mikään, rikkokoon mikään, kaavaa lähtemisen sekä runouden, tai on rikkoutunut se.
"Saatoin kuulla, ehkä tein niin, mielestäni se oli niin, että matsin kolmannen, nostalgis-sotaisasta elämysjyskeestä katsoitte?"
"Maa vavahteli ja sitten tuuditti, tunne tuuditti."
"Raukeus koitti, harmonia voitti."
"Shoe, Shoe, Shoe!"; vaadimme kuorossa, Gongeria Ontarion ottelevaan reservistä, olimme täysin tunnelman sekä hekuman pauloissa, toki söimme donitseja, mukaisesti teeman, tapahtui asioita, liihotti sarja tuo aivan uskomattomissa hahmopitoisuuksissa. Hyväksytään, otetaan vastaan, antaa raaistua vaan, Perry Anderson veteli häkissä raivolla sellaisella, vaihdossa jokaisessa, että oli se, yhtä kehäerotiikkaa, oli se, kumpuavaa, soturin statsitkin sen kertovat jälkeiseen käteen.
Tasapainossa oli, oli luolassa, luomisvimmassa, kammiossa, ei tietoakaan siitä, että myös LB päättäisi lopulta liigassa isossa, jossain aivan hatusta vedetyssä paikassa, niin teki myös Coxe, Brown sekä Kyte, siinä samassa paikassa, hautausmaasta siis oli kyse, mutta me siitä nostelemaan lähdimme, HCH sekä professori lähtösalatieteiden, Dorchester Hat Tricksin kämpille treenin, tajunnanvirtaa yhä korkeampiin sfääreihin.
Johdatti sinne, tuoksu etäinen, se läheni, puoleensa veti, maistui hyvältä, oli edessä yllättäen luukku asfaltissa, liuku syövereihin, hups, pallomeri, oli palloja vain kolmenlaisia, oli Secord, Jonathan sekä O`Reilly. Yläpuolella pallomeren, maalaus koko seinän kokoinen, on siinä Nicky sekä Schmautzie, klassinen otos, myyttinen Show, törmäys kultttuurien, Dr. Hook keihäs pystyssä, on symboliikkaa, taas kerran, häijy sekä väkivaltainen, on havisevaa historiaa, se jyllää, biisi lähtee jytisemään, ne kestävät aina 34 tai 29 sekunttia, on hallussa kulttuuri, yksityiskohdat luovat lisäarvoa.
On hyvä, nyt on hyvä, paikalla on myös lähtöromanttisen runoklubin perustajajäsen, kivijalka sekä tukipilari, aina sikanaamarissa esiintyvä, sanataiteen niekka, mielleyhtymien apostoli, päällekarkauksien tulkki, on sillä levitettynä pöydälle eteensä lätkäkortteja, O:n Slapshot-sarjasta, on Poler, Ricky, Bolts sekä muita keskeisiä olennaisia, kaikkissa nerokkaan iskeviä viestejä kirjoitettuna, heiltä jokaiselta, jokaisesta useita kymmeniä erilaisia, päivättynä, materiaalia mittaamattoman arvokasta, pilviä hipovaa, Staged O, on voimissaan, nyt kohoaa. Se pläräilee niitä, hymähtelee, on olemuksensa sekä olemisensa ytimessä, on omaperäinen, hurahtanut, läpikotaisin hurahtanut, vaeltaja utuisten ääripäiden, boxla-sidonnaisuuksien lahkolaisuuteen suuntautunut, oikeaoppisuuden ylistäjä, punaviivalla sovitaan, suoraan aloituksesta lähdetään, keskiympyrässä kohdataan. Niin, älköön mikään, rikkokoon mikään, kaavaa lähtemisen sekä runouden, tai on rikkoutunut se.
"Saatoin kuulla, ehkä tein niin, mielestäni se oli niin, että matsin kolmannen, nostalgis-sotaisasta elämysjyskeestä katsoitte?"
"Maa vavahteli ja sitten tuuditti, tunne tuuditti."
"Raukeus koitti, harmonia voitti."