Granlund taisi pelata aika pitkälti laiturina ekan IFK-kautensa.
Ei se hänen lähtökohtaansa helpottanut. Siellä oli kuitenkin laituriosastolla Haataja, Ahtola, Luttinen, Petrell ja Kuhta myös. Paljon on vielä auki, mutta uskaltaisin väittää, että Saarelalle ei tämmöistä kilpailuasetelmaa tule. Lisäksi Granlund pystyy pelaamaan laiturina, kun taas Saarela on puhdas sentteri.
Jos Ässien muut sentterit ensi kaudella ovat Niemi, Heino, Kiilholma ja joku muu, niin onhan tuossa Saarelalla erittäin hyvä mahdollisuus ottaa jopa se ykkössentterin paikka. Se vaatii kuitenkin ennen kaikkea terveyttä.
Sitähän minä tässä vähän pelkäänkin. Heino ja Kiilholma eivät ole kärkiketjun senttereitä missään vakavasti otettavassa joukkueessa, joten paikka kahden ensimmäisen ketjun keskellä on käytännössä sementoitu. Ja itse olen vähän epäileväinen, että onko hyväksi hänelle, että hän ei joudu kilpailutilanteeseen, vaan hän saa tarjoiltuna sen paikan, vaikka näytöt eivät (osin ymmärrettävistä syistä) puhu semmoisen antamisen puolesta.
Koko agenttijauhaminenkin on melkoista skeidaa, jossa itseasiassa hienosti tulee esille raumlainen lyhytjänteisyys.
Miksi ihmeessä agentti hakisi muutaman kymppitonnin lisätiliä paremmalla liigasopparilla, jos siirto jollakin tavalla vaarantaisi pelaajan kehityksen?
Kyseessä on kuitenkin jannu, jolla on kaikki mahdollisuudet änärisopimukseen, jolloin liigapahvien erot ovat erityisesti agentille täysin peanuts ja käytännössä yhdentekeviä.
Jos voisit avata tämän lyhytjänteisyyden esille tulemista niin, että minä itsekkin sen ymmärrän, niin se olisi hienoa.
Agentti on voinut nähdä tämän hänen kannaltaan parhaaksi vaihtoehdoksi, mutta itse kovin epäilen. Ihminen on erehtyväinen ja voin olla väärässäkin, mutta ennusmerkit eivät mielestäni kerro hyvää. Teräväinen, Granlund ja Barkov haastoivat itsensä pelaamalla joukkueessa, jossa heidän roolinsa ratkaisupelaajana ei ollut kiveen hakattu, vaan heidän oli näytettävä osaamisensa. Ja sen he tekivät. Lähtökohta on vissisti eri.
Saarelalla ei ole vielä minkäänlaista mahdollisuutta NHL-sopimukseen. Ensin pitäisi varausnumerokin saada ja sitä ennen pelata sen verran hyvin, se varaus irtoaa. Ja mahdollisimman pienellä, tietysti. Pitkä matka vielä näihin asioihin.
Valmentajana Ässissä on kuitenkin yksi liigan vaativimmista valmentajista, joka on erittäin kriittinen erityisesti tekemisen laadun suhteen. Jolloin sluibailun pelko on melkolailla vähäinen.
Itse en oikein jaksa uskoa näihin toisiin tulemisiin. Se, että homma toimi ekalla kerralla, ei tarkoita sitä, että se toimisi toisella. Katsokaamme vaikkapa Suomen Turkuun. Kai Suikkanen nousi messiaaksi, lähti KHL:ään ja oli tiettävästi ehdolla jopa A-maajoukkueen päävalmentajaksi. Hän palasi Turkuun ja lopputulos on pannukakku. Enkä jaksa uskoa, että Suikkasen vaatimustaso olisi tipahtanut mitenkään merkittävästi sinä aikana, kun kävi Jaroslavlissa ja Lahdessa.
Toki myös Lukon toimintatavat tuntien myös kohtuullisesti menneen alkukauden jälkeen olisi saattanut käydä niin, että seurajohto onkin kussut taas housuun ja ostanut kaksi kentällistä äijiä, kun hävittiin erä toissapelissä.
RD:n aikana sisään ei ole tullut yhtään kaveria, jota hän ei ole halunnut joukkueeseen ja jota ei ole oikeasti tarvittu. Dufvan aikana on pysytty ensimmäistä kertaa budjetin rajoissa. Jos Mokka tai joku muu lahopää meinaa ruveta hommaamaan nettiskouttauksella "vahvistuksia", kun uskovat niille olevan tarvetta, niin Dufva on varmasti sanomassa ei. Viime kaudelta esimerkkinä lienee tapaus Peter Regin.
