ennen oli ennen ja nyt on nyt
Otin ensi kännit 13-vuotiaana, Uuden Vuoden aattona. Olin laskenut, että puoli pulloa Koskenkorvaa olisi sopiva annos, niinkuin olikin. Ihan mukavat kännit. Ryyppääminen tapahtui metsään rakennetussa kojussa, niinkuin oli tapana siihen aikaan sillä paikkakunnalla.
Kojulta kotipuoleen talsiessa satoi reippaasti lunta. Tien varressa puhelinkopin takana oli yllättävän paksu kinos, joka hiukan ihmetytti. Kävelin ensin ohi, mutta palasin sitten kavereitteni vastusteluista huolimatta takaisin tutkimaan kinosta - joka olikin hyvin tuntemani 16-vuotias Jukka valkoisessa takissaan, 10 cm lunta päällään. Pelkäsin jo pahinta, mutta heräsihän tuo lopulta n. minuutin ravistelun jälkeen. Ryypättiin Jukan kanssa yhdessä monesti sen jälkeenkin; metsämajassa tai Jukan vanhassa moottorittomassa Mossessa, joka tätä varten oli hinattu tiheän kuusikon siimekseen.
Minun juopottelukokemukseni jatkuivat runsaina (kuten muullakin lähipiirilläni) siihen asti kunnes sain ajokortin. Autoilu (jopa juoppokuskina olo) oli minusta paljon mukavampaa kuin kännissä notkuminen. Tämähän on yksilökohtaista: joistakin humalassa oleminen on ylivertaisen hauskaa; itse taas huomasin jo varhain, että ajatus (ja kieli) juoksee notkeammin selvin päin - ja vatsakin toimii paremmin..
Alkoholismi on sitten luku sinänsä - joillakin on siihen geeniperäiset taipumukset, tahtomattaan.
Nyt on viime känneistä kulunut jo 14 vuotta. Muutama olut, lasi viiniä tai pari viskipaukkua tulee joskus otettua. Mitään tarvetta ei ole juoda sen enempää. Jos kovin ankarasti vituttaisi, uskoisin, että liika alkoholi vain pahentaisi oloani.
Sen olen joutunut huomaamaan, että en ole tällaisena 3/4-raittiina enää niin haluttua seuraa kuin nuoruuden juopotteluaikoina. Kännääjät eivät useinkaan siedä seurassaan selvin päin olevia; yksi selitys, jonka tälle ilmiölle olen kuullut, on se, että he alitajuisesti tietävät vajoavansa juomistilanteissa henkisesti alemmalle tasolle kuin raittiimmat ystävänsä.
Viinan gloriaa ovat kai omalta kannaltani roimasti vähentäneet lukuisat ulkomaanmatkoilta tuodut lestit.