Ajattelevatko eläimet?

[Panzerfaust]

Ainakin ne koirat, joitten kanssa olen ollut itse tekemisissä eivät ole tuntuneet tekevän mitään eroa sille, onko isäntä (kaverini) ollut poissa 20 minuuttia kauppareissun takia vai 2 vuorokautta.

Olen elänyt erilaisten koirien kanssa valtaosan elämästä ja kyllä ovat kaikki tehneet eroa 20 minuutin, 2 vuorokauden tai joskus 2 viikon välillä(kun niitä on hoitanut joku muu). Se on täyttä hualabaloota ja kämppä sekaisin kun 40-50kg koirat tervehtivät isäntäänsä pidemmän poissaolon jälkeen. Ero siis kauppareissujen jälkeisiin kohtamisiin on selvä.

Kyllähän tuossa ajantajun eroavuudessa on kuitenkin selviä eroja ihmiseen nähden, mikä nyt koirissa ilmenee siinä, että ne elävät tässä hetkessä, eivätkä osaa yhdistää esim.torumista tai niskasta ottamista ranagaistukseksi väärästä teosta, jos sen tekee liian myöhään. Toisinsanoen ainakaan koirille on ihan turha kostaa mitään ja luulla heidän oppivan siitä. Palaute pitää olla melko välitöntä kaikissa jutuissa. Toisaalta kyllähän niiden elämäkin hujahtaa ihmiseen verrattuna nopeammin, joten ehkä tälläiset ajantajuvertailut pitäisi tehdä simpanssien tai jopa norsujen yms. pitkäikäisten nisäkkäiden kanssa.

Muiden eläinten kuin ihmisten ajattelukyvystä olen yksinkertaisesti sitä mieltä, että sitä on, mutta alkeellisemmassa muodossa kuin ihmisillä.

 

[Viljuri]

Yläpesä kirjoitti:

Simpanssien ja gorillojen (Koko) kyky symboliseen kielenkäyttöönkin (kuvasymbolit + ASL) on tutkijoiden mielestä enemmän epäselvä kuin varma asia (viestiminen signaalien avullahan on toki mahdollista hyönteisillekin). Ajan ymmärtäminen vaatii kuitenkin niin käsitteellistä ajattelua, etten usko sen onnistuvan muilta eläimiltä kuin ihmiseltä.

Näihin kysymyksiihän liittyynee eräitä suuria tieteellisiä huijauksiakin (ks. esimerkiksi "Tieteessä Tapahtuu" -lehden arkistoja, löytyy netissä).

Kuitenkin haluaisin lähinnä sanoa sen, että nämä "holistikot" väittävät kaikessa yksinkertaisuudessaan, että eräät tutkimussubjektina olleet gorillat omaavat suuremman ÄO:n kuin varmasti osa tähän ketjuunkin "mielipiteensä" tarjonneista kirjoittajista.

Tämähän on täysin absurdia, riippumatta ÄO:n määrittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Vaikka uskoisinkin, että joku eläin voisi sinänsä olla älyllisesti stimuloivampaa seuraa kuin valtaosa rajallisen ajattelukyvyn omaavista ns. mielipideautomaateista, joita tapaa ymmärryksen kehittymisen kvalitatiivisesti alemmilla portailla...

 

[Eddie]

Kyllähän tuossa ajantajun eroavuudessa on kuitenkin selviä eroja ihmiseen nähden, mikä nyt koirissa ilmenee siinä, että ne elävät tässä hetkessä, eivätkä osaa yhdistää esim.torumista tai niskasta ottamista ranagaistukseksi väärästä teosta, jos sen tekee liian myöhään. Toisinsanoen ainakaan koirille on ihan turha kostaa mitään ja luulla heidän oppivan siitä. Palaute pitää olla melko välitöntä kaikissa jutuissa.

Toisaalta totta, mutta kyllä koira tajuaa monen tunnin jälkeenkin, jos on tehnyt virheen. Esim, kerran oli purrut mattoa ja, kun kotiin tullessani huomasin sen, huusin prkl:een koira (nimellä) niin se vilkaisi mattoa ja meni alistuneen näköiseksi. Matto oli kuivunu, joten ei se ihan vasta sitä ollut purru. Koira ei myöskään voinu huomata, että vilkaisin mattoa, koska se oli selän takana ja mattokin parin metrin päässä. Toisaalta, jos huomasikin niin onhan se selvää esimerkkiä kyvystä ajatella.

Toinen esimerkki toisesta koirasta on sellainen, että se ruukasi myös nuorena tehdä tuhotöitään perheen ollessa töissä jne. No sitä toruttiin siitä ja sille ruvettiin antamaan makupaloja aina, kun ei oltu tuhotöitä tehty. No se hoksasi tämän varsin nopeasti ja on siitä lähtien kiltisti ollut kotona ja vaatinut toki makupalaa. Siinäkin esimerkki rikkeestä, joka on tehty luultavasti jo aikoja ennen perheen tuloa tai jonkun tuloa.

 

[Panzerfaust]

Toisaalta totta, mutta kyllä koira tajuaa monen tunnin jälkeenkin, jos on tehnyt virheen. Esim, kerran oli purrut mattoa ja, kun kotiin tullessani huomasin sen, huusin prkl:een koira (nimellä) niin se vilkaisi mattoa ja meni alistuneen näköiseksi.

Itsellekin on sattunut tilanteita missä on hetkeksi erehtynyt miettimään vastaavasti, että "kyllä se perkele vieläkin ymmärtää". Todennäköisemmin koira kuitenkin alistui vain koska näki isäntänsä vihaisena. Ja alistunut koira pyrkii välttämään katsekontaktia ja luimuilee silmillään sinne tänne. Tästä ihminen vetää helposti johtopäätöksiä, että se "katsoi rikki purtua mattoa tai sohvanjalkaa tajuten virheensä."

En siis millään tavalla kiistä kokemaasi, mutta itse vaan tulkitsen nuo tilanteet eri tavalla.

 

[ms.qvist]

Simpanssien ja gorillojen (Koko) kyky symboliseen kielenkäyttöönkin (kuvasymbolit + ASL) on tutkijoiden mielestä enemmän epäselvä kuin varma asia (viestiminen signaalien avullahan on toki mahdollista hyönteisillekin).

Tästä tosiaan käydään ajoittain "ankaraakin" kiistaa tutkijapiireissä, osa simpansseja ja gorilloja tutkineista tutkijoista on hyvin pitkälti sitä mieltä, että tutkittavat kohteet kykenevät hyvin monimutkaiseen kuvasymbolien ja sanojen hahmotukseen ja ratkaisuun. Tutkittavissa kohteissa on varmasti runsaastikin yksilöjen välisiä eroja ja jotkut yksilöt voivat oola hyvinkin älykkäitä tässä mielessä mutta henk.koht. olen kuitenkin sitä mieltä ettei vielä yksittäisten yksilöiden perusteella kannata ryhtyä vetämään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, tutkimustuloksista osa voi olla suuntaa antavia mutta tämä on mielestäni hyvä pitää mielessä.

Toisaalta on ymmärrettävää, että henkilö joka on menettänyt "sydämensä" esim. simpansseille haluaa nähdä ne mahdollisimman positiivisessa valossa ja tulkita hyvinkin subjektiivisesti tutkimustuloksia ja tehdä niistä jopa vajavaisiakin johtopäätöksiä. Eräs osoitus kenttätutkimusten dramaattisista käänteistä oli se kun simpanssit paljastuivatkin tarpeen tullen jopa verenhimoisiksi pedoiksi ja saattoivat hävittää kilpailevan heimon kokonaan, tai ainakin sen urokset ja pennut - tämän asian paljastuminenhan oli monille tutkijoille aikanaan shokki ja he eivät olisi halunneet uskoa sitä todeksi (tai hyväksyä) millään koska se rikkoi heidän illuusion simpansseista rauhallisina eläiminä jotka eivät turvaudu suoranaiseen väkivaltaan.

Itse mielummin suuntaan katseeni juuri kenttätutkimuksiin koska niissä mahdollisuus manipuloida ja opastaa kohteita on pienempi kuin laboratoriotutkimuksissa, joissain simpansseja käsitelleissä laboratoriotutkimuksissa on havaittu ilmeisen selvää manipulointia sekä jo mainitsemaani subjektiivista tutkimustulosten tarkastelua. Kentällä tätä on nähdäkseni huomattavasti vaikeampi tehdä, erityisesti jos tyydytään todellakin tarkkailijan rooliin jolloin voidaan seurata esim. simpanssiyhteisön toimintaa ja sitä kuinka yhteisö ja toisaalla yksilöt ratkaisevat ongelmia, opettavat toisilleen ongelmien ratkaisutaitoja (erit. emot poikasilleen), muokkaavat ympäristöä (esim. kilpailevien laumojen kartoitus seudulta tai jopa suoranaiset "sodat"). Parhaimmillaan on osoitettu eri laumoilla (tai voitaneen jopa puhua yhteisöillä) olevan jopa omia kulttuurillisia taipumuksia ja tapoja, erilaisia keinoja ratkoa samoja ongelmia etc.

Kaikkiaan kuitenkin hyvin mielenkiintoinen aihe tämä "ajattelevatko eläimet" sitä ei voi kiistää, herättää kysymyksiä suuntaan ja toiseen - ainakin minulla.

vlad.

 

[Ted Raikas]

Jos ihmistä ei jälleen lasketa mukaan, niin monet älykkäimpiin kuuluvat eläinlajit, kuten ihmisapinat ja hammasvalaat, voivat sympaattisen ja iloisen luonteensa lisäksi olla juuri todella arvaamattomia ja raakoja, kuten vlad totesikin. Esim. simpansseissa esiintyvä aggressiivisuus on pelottavaa ja jopa ihmismäisen brutaalia ja laskelmoidun oloista. Jopa delfiineillä, joita pidetään ystävällismielisinä olentoina, esiintyy syrjintää ja kiusaamista jotain tiettyä lajikumppania kohtaan, jopa aggressiivista kohtelua.

Mielenkiintoista myös näissä älykkäimmissä eläinlajeissa on se, että ne harrastavat parittelua muutenkin kuin lisääntymismielessä. Esim. kääpiösimpansseilla on ryhmäseksiin verrattavia tapahtumia ja yleistä huvittelua seksuaalisesti. Mitä ilmeisimmin pystyvät kokemaan seksuaalista nautintoa. Myös delfiinien on todettu parittelevan huvikseen, pelkän orgasmin saamisen merkeissä.

Onko seksi ja seksuaalisuus älykkyyden merkki? Mielestäni yksi niistä tunnuspiirteistä.

 

[Pottakameli]

Tuosta tuli mieleen eräs video, jonka näin joskus jollain "hauskojen videoiden sivulla". Videossa kissa masturboi aivan selvästi,käyttäen tassua (ei siis pessyt itseään) . Onko tuo älykkyyttä? Onko kissa huomannut vahingossa pitävänsä koskettelusta ja näin ruvennut harrastamaan tuota?

 

[Uleåborgir]

Onko seksi ja seksuaalisuus älykkyyden merkki? Mielestäni yksi niistä tunnuspiirteistä.

Tiedostettu seksi näyttää olevan yhteydessä älykkyyteen. Näennäinen älykkyys itse asiassa aiheuttaa sen puutetta; maailmanhistoria tuntee tapauksia, kun sinänsä älyllinen olio käyttäytyy täysin primitiivisesti:
Natsi-Saksa meni Puolan yli - NL puski takaisin saman valtion yli. Naiset raiskattiin kahteen kertaan ja huolella.

Olivatko ihmiset tuolloin ihmisiä? Ajattelivatko he?

 

[Yläpesä]

Tästä tosiaan käydään ajoittain "ankaraakin" kiistaa tutkijapiireissä, osa simpansseja ja gorilloja tutkineista tutkijoista on hyvin pitkälti sitä mieltä, että tutkittavat kohteet kykenevät hyvin monimutkaiseen kuvasymbolien ja sanojen hahmotukseen ja ratkaisuun.

Ilmeisesti meillä on samat lähteet. Olen seurannut Kokon tarinaa ja "siitä" kerättyä havaintoaineistoa 80-luvulta asti ja niiden valossa vaikuttaisi hyvin vakuuttavalta että tuo lempeä gorilla todella kykenee kommunikoimaan viittomin. Parhaimpina esimerkkeinä abstraktista ajattelusta ovat olleet kiroilu, uusien kuvaavien yhdyssanojen muodostaminen, toisen gorillan opettaminen viittomaan ja valehtelu eli omista töppäilyistä syyn vierittäminen toisen nuoremman gorillan niskoille. Mutta todennäköisesti on juuri niinkuin kuvasit, että alhaisemmilla älykkyyden tasoilla yksilölliset erot korostuvat vielä selkeämmin kuin ihmisten kohdalla. Todella "toimivan", vuorovaikutteisen ja kommunikatiivisen älyn saavuttaminen on poikkeuksellista (ikäänkuin hyppäys kehityksessä) myös kädellisten parissa.

Itse mielummin suuntaan katseeni juuri kenttätutkimuksiin koska niissä mahdollisuus manipuloida ja opastaa kohteita on pienempi kuin laboratoriotutkimuksissa,

Näin täytyisi ehdottomasti tehdä, mutta silloin tulee myös mahdottomaksi kokeelliset asetelmat formaalin kielen oppimisesta. Ihmisapinoilla kun ei kuitenkaan ole missään kulttuurissa käytössään näitä korkeimpia älyn toimintoja. Ne on aina opetettu ihminen-apina-suhteissa. Oppimiskokeita, työkalujen käyttökulttuureita, vanhempi-poikanen-suhteessa tapahtuvaa opettamista ja muita luontaisesti tapahtuvia prosesseja toki kyetään tutkimaan parhaiten aidoissa kenttätutkimuksissa.

 

[Panzerfaust]

Natsi-Saksa meni Puolan yli - NL puski takaisin saman valtion yli. Naiset raiskattiin kahteen kertaan ja huolella.

Korjataan sen verran, että Puolan naiset raiskattiin huolella varmasti kahteen kertaan, mutta vain Neuvostoliiton toimesta. Systemaattiset ja massiiviset raiskaukset olivat toisessa maailmansodassa ryssien ja japsien erikoisalaa.

(Jatkoajan humanistisiiven mieliksi: saksalaiset sitten erikoistuivat uunin ja kaasun epäortodoksiseen hyödyntämiseen)

Olivatko ihmiset tuolloin ihmisiä? Ajattelivatko he?

Tietenkin olivat. Ihmiset ovat eläimiä muiden joukossa ja varsinkin joukossa tyhmyys tiivistyy kun primitiivikäyttäytyminen saa vallan.

 

[Uleåborgir]

Korjataan sen verran, että Puolan naiset raiskattiin huolella varmasti kahteen kertaan, mutta vain Neuvostoliiton toimesta. Systemaattiset ja massiiviset raiskaukset olivat toisessa maailmansodassa ryssien ja japsien erikoisalaa.

Et kai usko tuohon itsekään? Saksalaiset raiskasivat puolalaisnaiset jo menomatkalla. Hehän eivät olleet saksalaisille edes ihmisiä, he olivat slaaveja eli "subhumaaneja", ali-ihmisiä.

 

[Panzerfaust]

Et kai usko tuohon itsekään? Saksalaiset raiskasivat puolalaisnaiset jo menomatkalla. Hehän eivät olleet saksalaisille edes ihmisiä, he olivat slaaveja eli "subhumaaneja", ali-ihmisiä.

Ei kysymys ole siitä mihin uskon tai millä nimikkeillä saksalaiset puolalaisia kutsuivat, vaan siitä, etteivät raiskaukset kuuluneet millään tavalla Saksan sotadoktoriiniin, eikä raiskauksia myöskään käytännössä tapahtunut siinä mittakaavasssa, että niitä voisi verrata Neuvostoliiton ja Japanin armeijoiden toimiin.

Tämä ei tarkoita, etteikö saksalaisia sotilaita olisi osallistunut raiskauksiin yksittäistauksissa tai että holocaustia ei olisi tapahtunut.

 

[Uleåborgir]

Ei kysymys ole siitä mihin uskon tai millä nimikkeillä saksalaiset puolalaisia kutsuivat, vaan siitä, etteivät raiskaukset kuuluneet millään tavalla Saksan sotadoktoriiniin, eikä raiskauksia myöskään käytännössä tapahtunut siinä mittakaavasssa, että niitä voisi verrata Neuvostoliiton ja Japanin armeijoiden toimiin.

Tämä ei tarkoita, etteikö saksalaisia sotilaita olisi osallistunut raiskauksiin yksittäistauksissa tai että holocaustia ei olisi tapahtunut.

Kuuluiko raiskaus minkään II maailmansodan osallistujavaltion sotadoktriiniin? Nimellisestihän raiskaus oli kielletty sekä Puna-armeijan että Saksan armeijan ohjesäännössä. Silti raiskattiin.

 

[Panzerfaust]

Kuuluiko raiskaus minkään II maailmansodan osallistujavaltion sotadoktriiniin? Nimellisestihän raiskaus oli kielletty sekä Puna-armeijan että Saksan armeijan ohjesäännössä. Silti raiskattiin.

No varsinkaan ohjesäännön noudattamisessa ei voi Puna-armeijasta ja Saksan Wehrmachtista/Waffen-SS joukoista puhua edes samana päivänä. Löydät kiihkotonta faktatietoa aiheesta helposti ihan netistäkin ja puolueettomilta sivuilta, mutta en ryhdy opastajaksi.

 

[Yläpesä]

Mikä ketju tämä oikein on???

 

[Uleåborgir]

No varsinkaan ohjesäännön noudattamisessa ei voi Puna-armeijasta ja Saksan Wehrmachtista ja Waffen-SS joukoista puhua edes samana päivänä. Löydät kiihkotonta faktatietoa aiheesta helposti ihan netistäkin ja puolueettomilta sivuilta, mutta en ryhdy opastajaksi.

Sinun ei tarvitse lähteä opastajaksi vaikka haluaisitkin. Olen lukenut opukset Stalingrad ja Berliini 1945. Eivätköhän ne riitä.

 

[Panzerfaust]

Olen lukenut opukset Stalingrad ja Berliini 1945. Eivätköhän ne riitä.

Eivät edes harrastelijatasolle.

 

[Uleåborgir]

Eivät edes harrastelijatasolle.

Yhy. Onko Panzerfaustilla sitten parempaa tietoa kuin Antony Beevorilla, tuolla Saksan ja Venäjän kansallisarkistojen pöyhijällä?

 

[Panzerfaust]

Yhy. Onko Panzerfaustilla sitten parempaa tietoa kuin Antony Beevorilla, tuolla Saksan ja Venäjän kansallisarkistojen pöyhijällä?

Ei varsinaisesti tietoa, koska historian kohdalla ei voida koskaan puhua eksaktista faktatiedoista. En ole kuitenkaan revisionismin lipun alla heilumassa. YV lähetetty.

 

[ms.qvist]

Näin täytyisi ehdottomasti tehdä, mutta silloin tulee myös mahdottomaksi kokeelliset asetelmat formaalin kielen oppimisesta. Ihmisapinoilla kun ei kuitenkaan ole missään kulttuurissa käytössään näitä korkeimpia älyn toimintoja. Ne on aina opetettu ihminen-apina-suhteissa. Oppimiskokeita, työkalujen käyttökulttuureita, vanhempi-poikanen-suhteessa tapahtuvaa opettamista ja muita luontaisesti tapahtuvia prosesseja toki kyetään tutkimaan parhaiten aidoissa kenttätutkimuksissa.

Totta tämäkin, että vain laboratorio olosuhteissa päästään tarkastelemaan ihmisapinoiden kiellellistä oppimiskykyä ja havainnointikykyä eli siinä mielessä nämä(kin) testit puhuvat puolestaan.

Omalla kohdallani kyseisien laboratoriotestien "väheksyminen" on ehkäpä eräällä tapaa valinta (ja arvo) kysymys, en näe henkilökohtaisesti kovin tarpeellisena sitä, että ihmisapinoille opetetaan kielellistä ja kuvallista ilmaisukykyä ja tämän kyvyn kehittymistä sitten testataan monimuotoisin testein. Itse pidän, kuten todettua, arvokkaampana ja tärkeämpänä sitä tietoa minkä kenttäkokeet tarjoavat sillä ne kertovat sen mihin suorituksiin ihmisapinat (ja mikseivät muutkin eläimet - pääasiassa nisäkkäät) kykenevät luonnollisessa ympäristössä. Millaisia sosiaalisia ja hierarkisia järjestelmiä ne luovat, kuinka tapojen ja taitojen oppiminen etenee emolta poikaselle (tämä pääasiallisin oppimisreitti) tai kokonaisuudessa yhteisön sisällä, päästään myös vertailemaan eri yhteisöjen tapojen ja taipumusten erilaisuutta (puhutaan siis eri "kulttuureista" esim. eri simpanssilaumojen välillä) etc.

vlad.

 

[Uleåborgir]

Totta tämäkin, että vain laboratorio olosuhteissa päästään tarkastelemaan ihmisapinoiden kiellellistä oppimiskykyä ja havainnointikykyä eli siinä mielessä nämä(kin) testit puhuvat puolestaan.

Omalla kohdallani kyseisien laboratoriotestien "väheksyminen" on ehkäpä eräällä tapaa valinta (ja arvo) kysymys, en näe henkilökohtaisesti kovin tarpeellisena sitä, että ihmisapinoille opetetaan kielellistä ja kuvallista ilmaisukykyä ja tämän kyvyn kehittymistä sitten testataan monimuotoisin testein.

Täytyy tässä vaiheessa muistaa sekin seikka, että ns. susilapset Amala ja Kamala eivät osanneet kommunikoida muiden ihmisten kanssa kielellisesti kun heidät löydettiin. Ympäristötekijät on suurin vaikute kielellisen kompetenssin (kyky käyttää kieltä) aktualisoitumisessa puheeksi tai muuksi kielelliseksi viestinnäksi.

Laboratorio-olosuhteissa voidaan tutkia sitä, onko ihmisapinoilla tätä kielellistä kompetenssia. Luonnonolosuhteissa apinat eivät saa sellaisia virikkeitä, jotka ohjaisivat niitä käyttämään kieltä (language in English).

 

[Viljuri]

Edelleenkin, mahdolliset vaaran yms. viestimiset ovat varsin kaukana varsinaisesta lingvistisestä viestinnästä, mikä osui hominidae (isot apinat) osaksi, mitä tulee homoihin (sic!)...

On melko tuskallista yrittää kirjoittaa mitään, ennen kuin edes peruskäsitteet olisivat keskustelijoiden käytössä.

 

[varjo]

Niin, tätä samaa puheasiaa on käsitelty vähän aikaa sitten nyysseissä sfnet.keskustelu.evoluutio:ssa(Ja itseasiassa kait myös ristiinpostauksina .filosofiassa)

Keskustelua voi (jos on paukkuja, koska mistään yksinkertaisesta asiasta ei ole kyse) seurata vaikka googlen kautta:
http://groups.google.fi/group/sfnet...?q=ohipuhumisen+taito&rnum=1#c2d0e8e73df2d8b1

Aloittakaa sieltä Timo Salmen viestistä...ei liene tarpeen mainita, ketkä keskustelijoista ovat uskon rasittamia, sen kyllä huomaa aika nopeasti ja voi keskittyä muitten keskustelijoitten antiin.

 

[Uleåborgir]

Tyhmä Uleåborgir esittää kysymyksen

On melko tuskallista yrittää kirjoittaa mitään, ennen kuin edes peruskäsitteet olisivat keskustelijoiden käytössä.

Nyt meni ohi. Mitä tarkoitat? Onko tuo sarkasmia (mihin suunnattua) vai aiheen käsittelyä. Anteeksi, olen tyhmä.

 

[ms.qvist]

Täytyy tässä vaiheessa muistaa sekin seikka, että ns. susilapset Amala ja Kamala eivät osanneet kommunikoida muiden ihmisten kanssa kielellisesti kun heidät löydettiin. Ympäristötekijät on suurin vaikute kielellisen kompetenssin (kyky käyttää kieltä) aktualisoitumisessa puheeksi tai muuksi kielelliseksi viestinnäksi.

Laboratorio-olosuhteissa voidaan tutkia sitä, onko ihmisapinoilla tätä kielellistä kompetenssia. Luonnonolosuhteissa apinat eivät saa sellaisia virikkeitä, jotka ohjaisivat niitä käyttämään kieltä (language in English).

Jonkin verran olen tutustunut näiden ns. susilasten tapauksiin, jonkin verran myös erityisesti Amalan ja Kamalan tapaukseen - niihin en nyt kuitenkaan ota erityisemmin kantaa vaan muutama yleisluontoinen huomio ns. susilapsista - koskien ainakin osaa heistä. Tietenkään he eivät löydettäessä kykene kielelliseen kommunikointiin muiden ihmisten kanssa koska heille ei ollut kehittynyt kykyä ymmärtää ja käsitellä puhuttua ja kirjoitettua kieltä (koska kukaan ei ollut opettanut kieltä heille), osalla tämä ymmärryskyky on säilynyt heikkona löytämisen ja asteittaisen kielellisen opetuksen jälkeenkin, erityisesti (muistaakseni) ongelmia on ollut abstraktin ajattelun ilmaisemisen tasolla.

Ongelmia on ainakin muutamien ns. susilasten kohdalla ollut lisäksi ihmisyyden käsitteiden opettamisen saralla koska he eivät ole leimautumisvaiheessa leimautuneet ihmisiin vaan eläimiin, edellinen koskee etenkin sellaisia susilapsia jotka on löydetty vasta vanhemmalla iällä jolloin samaistuminen eläimiin en eräällä tapaa "syvällisempää".

Minulle herää kysymys koskien ihmisapinoiden (isojen apinoiden) kielellisen ilmaisun tarpeellisuudesta. Loppujen lopuksi kuinka tarpeellista on opettaa esim. simpanssille kyky ilmaista yksinkertaisia lauseita tai opettaa sille yksittäisiä sanoja n kappaletta? Onko se tarpeellista, että simpanssi osaa esittää lyhyen lauseen tyyliin yhdistelemällä sanoja:

"Ulkona on kaunis ilma",

tai osaa ilmaista esineiden nimiä ja yhdistää nimet ja esineet toisiinsa kun kuitenkaan koskaan kielellinen ilmaisu ei etene puhumisen tasolle (johtuen luonnollisista syistä) eikä simpanssi kykene oppimaan riittävän useiden sanojen syvällisempää merkitystä tai kun abstraktioiden ymmärrys jää vähäisemmälle tai olemattomalle tasolle? Itse koen tällaisen koetoiminnan lähinnä toisarvoisena toimintana, tärkeämpänä pidän juuri niitä mainitsemiani kenttäkokeita jotka osoittavat esim. simpanssien sosiaalisen ja hierarkkisen ja muunkin kehittyneisyyden tason niiden luonnollisessa ympäristössä.

vlad.