Nämä säälipleijarit oli kaikki yhden maalin pelejä ja viime keväänä finaalit ainakin meni samalla kaavalla, vähän kärjistäen tärkeämpää oli ettei vastustaja tee maalia, kuin se että itse yritettäisiin tehdä maalia. Erinomaisella maalivahdilla siinä on hyvä mahdollisuus onnistua, mutta sitten kun tulee se yksi onnekas pomppu vastustajalle, ollaankin sormi suussa että mitäs nyt tehdään. Silloin pitäisi löytyä joukkueesta se Kestner, Pajuniemi tai vastaava joka tiukassa paikassa pystyy väkisin tekemään sen tarvittavan maalin. Tällä kaudella ei sellaista löytynyt, ehkä Kosmachuk oli lähinnä sellaista.
Ehkä ensikaudella on syytä miettiä jatketaanko samalla tavalla, vai joko yritetään jotain toista taktiikkaa, tietysti jos ensi kaudeksi on hankittu tähän pelitapaan sopivat pelaajat ja runkosarjan jälkeen maaliero on 60-0, en valita. Mutta jos vertaan kauden ensimmäistä ja viimeistä paikan päällä näkemääni ottelua, ei tarvitse miettiä kumpaa oli mukavampi katsella. Molemmista tuli voitto ja molemmissa oli Ässät vastustajana, ensimmäinen ottelu päättyi 7-2 ja mietitytti että mahtaako tepsi hävitä tällä kaudella kertaakaan. Tämä viimeinen päättyi 2-1 ja mietitytti lähinnä mahtaako tepsi tehdä maaliakaan tällä kaudella enää.
Jos Ahokas jatkaa ensi kaudella, toivon että hän pystyisi muokkaamaan pelikirjaansa edes vähän hyödyntämään niitä taitoja joita joukkueeseen hankituilla pelaajilla on. Nyt tuntuu että on Ahokas on katsonut että tuossa on pyöreä reikä, siihen tungetaan pyöreä palikka, harmi vaan että joukkueeseen on hankittu myös kulmikkaita palikoita, eikä ne vaan sovi sinne pyöreään reikään vaikka 60 pelin ajan pyörittelisi ja änkisi väkisin.
Sama koske myös ylivoimaa, Kalto on tainnut katsoa Coloradon pelejä ja huomannut että tuohan on helppoa, Makar tiputtaa siniviivalla alaspäin ja MacKinnon nappaa kiekon ja pujottelee koko kentän läpi ja nostaa kiekon maalin kattoon. Harmi vaan että Tuomisto ei ole Makar ja Pyyhtiä ei ole MacKinnon
