kausi kirjoitti:Tämäkin havainto on tehty täällä jo muutama vuosi sitten. Viime kauden jlk uhkarohkeimmat tosin näkivät Jortikan jonkinlaisena kristuksena joka johdattaa meidät menestykseen. Yksittäisistä nimimerkeistä muistuu tältäkin osiin mieliin monta skeptikkoa (mm pressiboxi, Jetti, pygmalion yms) jotka olivat tällöinkin sitä mieltä ettei tällä koossa olevalla rosterilla tee hevon vittua. Näin on myös käynyt.
Toisaalta positiivisemman sävyisissä kaavailuissa lähdettiin todennäköisesti siitä olettamasta, että Antti Aalto on joukkueen ykkössentteri myös kentällä ja että Kai Nurminen kykenee jatkamaan samalla tasolla kuin aikaisemminkin. Kyllähän jo näiden kahden avainpelaajan puuttuva työpanos (Aalto poissa fyysisesti ja Kaitsu henkisesti) on joukkueen otteille varsin merkityksellinen, vaikka suurimmat ongelmat ovatkin puolustuspäässä. Mika Alatalon vammoja en viitsi tässä yhteydessä mainita, siihenhän on jo totuttu että äijä on liigakauden aikana loukkaantuneena keskimäärin pari kuukautta.
En nyt tiedä, pidettiinkö Jortikkaa messiaana, mutta varmasti odotettiin hänen saavan rosterista irti enemmän kuin tähän asti on nähty. Ja parannusta odotettiin valmennusrintamalla tapahtuvan ihan senkin vuoksi, että Jukka Koivun toiseen kauteen ei oltu tyytyväisiä. Nyt voi jo todeta, että samaa paskaahan tämä näyttää olevan kuin viime vuonnakin, ja valmentajanvaihdoksen merkittävin vaikutus on havaittavissa lähinnä tiedotusvälineiden puolella, ts. entisellä koutsilla oli edes jonkinlaiset käytöstavat ja nykyinen taas ei pistä kaikkia tappioita pelkästään huonon valmistautumisen piikkiin.
Vaikka sekä Ville Vahalahden että Kai Nurmisen kanssa tehtyjä jatkosopimuksia on täällä jälkiviisaasti haukuttu (niin, itse en muista ketään joka olisi näitä ratkaisuja tuoreeltaan kritisoinut, mutta korjatkoon joku, jos on aihetta), niin pitkälle ei kai sentään mennä että seurajohtoa mollattaisiin siitä että menivät palkkaamaan juuri Jortikan joka ei saa mitään aikaiseksi. Tosin onhan täällä jo kuultu, että Jortsun valmennusmetodit ovat vanhentuneita ja että hän ei itse asiassa osaa edes valmentaa.
Vaikka viimeisimmät tappiot ovatkin olleet odotettavissa sikäli, että ne ovat tulleet ennakolta vahvemmilta vaikuttaneita joukkueita vastaan, koko tätä kautta ei edelleenkään voi pistää pelkästään rosterin piikkiin. Itse asiassa meillä on edelleen - paperilla - ihan kelpo runko liigajoukkueelle. Eli oikeastaan sama tilanne kuin viime vuonnakin, mikä pistää vituttamaan entistä enemmän: menestyksen mahdollistamiseksi ei todellakaan tarvitsisi vaihtaa koko joukkuetta, kuten Jokereissa jossain vaiheessa väläyteltiin, vaan tarvittaisiin ainostaan pari vahvistusta oikeille paikoille niin voitaisiin realistisesti tavoitella jotain muutakin kuin kuudetta sijaa. Tämä syksy on joka tapauksessa muistuttanut pitkälti viime vuotta: ei mitään täydellistä syöksykierrettä ala Kojon jälkimmäinen kausi mutta silti taso, joka on parhaimmillaankin vain keskinkertainen, vaihtelee ottelusta toiseen (ja ilmeisesti otteluiden sisälläkin) melkoisesti. Pari avainmiestä, osittain odotetusti, loukkaantuneena, loput jätkät paria poikkeusta lukuunottamatta alisuorittaa ja tarvittavia vahvistuksia ei kuulu, lopputuloksena TPS on syksyllä 2005 sarjassa yhdeksäntenä ja kotiotteluista on voitettu keskimäärin noin joka viides.
Kieltämättä tilanne on juuri sellainen kuin kausi totesi, vahvistuksia olisi hankittava ihan siitä riippumatta onko odotettavissa parempaa urheilullista tulosta vai ei. Toisaalta voisin kyllä itse hyväksyä sen, että loppukausi vedettäisiin säästölinjalla taloustilanteen tasapainottamiseksi ja menestyksen mahdollistamiseksi tulevina vuosina, mutta tällöin asia pitäisi tuoda avoimesti julki ja samalla, jo pelkästään symbolisena eleenä, valita uudet miehet toteuttamaan tuota uutta nousua. Eipä sinänsä, keskustelu uusista miehistä sekä joukkueen kokoonpanon että johtoportaan osalta tuntuu yhtä akateemiselta kuin aina ennenkin.
BTW Grainger, olen samaa mieltä siitä että Jortsun antipatioissa Karjalaista kohtaan vaikuttaa olevan takana muutakin kuin peliesitykset. Eipä sinänsä, että päävalmentajamme tyyliä jaksaisi enää hämmästellä, mutta on kyllä harvinaisen turhaa touhua haukkua oma kassari yhden helpohkon osuman takia jos hyökkäyskalusto ei saa aikaiseksi maaliakaan. Tuomon taas kannattaisi ehkä konsultoida Fredrik Norrenaa siitä, miten Jortsun luottamus saadaan lunastettua sellaisessakin tilanteessa jossa yhteinen polku näyttää loppuunkuljetulta.