Nyt elämme nostalgian pyörteissä. Vanhat, hyvät ajat ovat monilla mielessä, kun vapaa-aikaa on enemmän. Palaan nyt hetkeen, jolloin kohtasin Helsingin Jokerit ensimmäisen kerran ja mitä siitä seurasi. Se ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, mutta kohtaaminen jätti jäljen, joka sai minut mietteliääksi. Pohdintojen kautta tämä seura on ollut minulle todella suuri osa elämää.
Calgaryn olympialaiset olivat sytyttäneet minussa jääkiekkokipinän. Turun seudulla asuminen oli tehdä tepposet ja lähellä oli, että Turun Palloseura olisi vienyt minut mennessään, mutta suurkiitos äitini suvulle (lähinnä eno), joka raahasi minua Jokerit-otteluihin. TuTo-Jokerit (1988-89) on käsittääkseni ensimmäinen Jokereiden matsi, jonka olen katsomosta nähnyt. Muistikuvat ovat hajanaisia, vaikka kävin tuolloin jo 3. luokalla. Jokerit oli ottelussa pitkään tappiolla, mutta käänsi 5-1 -tappioaseman lopulta maalin voitoksi. Yhtään pelaajaa ei silloin jäänyt mieleen, mutta olivat siellä tilastojen mukaan paikalla mm. Selänne, Säilynoja, Immonen ja Strömberg.
Pari ottelua per kausi pääsin Nordikselle katsomaan sankareitani ja Turussa ysärillä ihastelin Typhoonia aina, kun Jokerit kaupunkiin saapui. Ne matsit olivat itselleni todella suuria tapahtumia. Kaverini olivat vahvasti Palloseuran puolella ja minä kusin hunajaa Janeckyn lähetellessä turkulaisyleisölle lentosuukkoja. Tappiot satuttivat, mutta voitot toivat fiiliksen, jossa kengänpohjat eivät likastuneet lainkaan.
Melko lähekkäin ovat maksimiharmituksen tunne ja euforia. Finaalisarja 96... se ensimmäinen osaottelu Helsingissä. En päässyt paikalle, mutta katselin televisiosta. Tietty kunnioitus vastustajaa kohtaan ja armoton tappion pelko, nämä juonsivat taatusti kevään 95 finaaleista. Kuitenkin luotat omaan jengiisi aivan täysillä - ainakin kaveripiirissä esität itsevarmaa. Minuutti ennen varsinaisen peliajan päättymistä, joku (oliko nyt A.Aalto) TPS-pelaaja lyö irtopalan pussiin maalin kulmalta (0-1) ja luottamus murenee. Mureneminen purkautuu kiukulla, jota purin elämäni pisimmällä juoksulenkillä. Johtoajatuksena - näin ei voi vaan jälleen käydä.
Oletteko nähneet livenä sen Janeckyn syötön Petelle, kun Hurmeen Jamppa veti kylkimyyryä ja Otolla oli jo tyhjä maali edessä? Minä olen. Se oli toinen osaottelu, joka miteltiin Turkuhallissa. Olen myöhemmin omille pojilleni Turkuhallissa järjestetyn yleisöluistelun aikana havainnollistanut tuota tilannetta, joka kesti noin 2 sekuntia, mutta vanhenin siinä hetkessä paljon. Finaalit paketoitiin lopulta meille voitoin 3-1 ja sain maistaa mestaruusjuhlaa Turkuhallin suojissa. Olin onnellisempi kuin milloinkaan ennen.
Teinivuodet jättivät minulle ikuisen rakkauden tätä seuraa kohtaan. Keväällä 1997 kävin katsomassa Nordiksella pari Jokerit-ottelua ja sen jälkeen kyseinen rakennus on saanut minun puolestani elää omaa elämäänsä. Kunnes vuonna 2017 vaimoni ylipuhui minut mukaansa konserttiin Nordikselle. Se hetki, kun astuin kynnyksen yli - sama tuoksu edelleen. Kaipaan niitä aikoja, kaipaan sitä tunnetta.
Tasaisesti on seestyminen tapahtanut omalla kohdallani. Jokerit tuli urheilullisesti pitkin harppauksin alas siirryttyään Areenalle. Osin ikä tekee tehtävänsä, mutta ei Jokereissa ole Areenalla ollut enää taustalla sitä tarinaa, en kirjoita nyt pelkästään KHL:stä.
Tunteet nousivat esiin, kun Jarkko Ruutu teki 3 kauden mittaisen pelaajasopimuksen meille. Olin 3 kautta poissa Jokereiden kotimatseista yhden pelaajan takia. Onko siinä järkeä? Ei ole, mutta ei Jokereita kuulu järjellä ajatellakaan. Jarkko Ruutu edusti pelaajana kaikkea sitä, mitä en olisi milloinkaan halunnut nähdä Jokereissa.
Ennen KHL-taivalta kävin hyvästelemässä yhden aikakauden Turkuhallissa 25.1.2014 - joo, Ruudun Jakkekin oli siellä. Minulla oli ylläni Jokerit-fanipaita ysäriltä ja työnsin esikoistani rattaissa. Hyvähenkistä kanssakäymistä turkulaisten kanssa pitkin iltaa ja mukavia jälleennäkemisiä Jokerit-fanien kanssa - silti illan messevimmän hetken koin hallin porttien ulkopuolella, kun jokin mustavalkoteinikeskittymä näyttelee minulle keskisormia. Tunne ei ollut vielä kuollut.
www.mtvuutiset.fi
