51. Pohjolaleiri 27.2. - 4.3.2007

[Fawkes]

84vm- Leirin paras Sean Bergenhaim 98
85vm- Leirin paras Ville Vimpari 99
85vm- Leirin paras Pasi Salonen 2000
86vm- Leirin paras Mikko Alikoski 2001

87vm- Leirin paras Jesse Joensuu 2002
88vm- Leirin paras Nico Aaltonen 2003
89vm- Leirin paras Joni Liljeblad 2004
90vm- Leirin paras Pekka Jormakka 2005
91vm- Leirin paras Toni Rajala 2006

Kolmesta viimeisestä nyt ei vielä pysty paljoa sanomaan, mutta nuo Russian Rocketin neljä nimeä+Joensuu ja Aaltonen antaa jo jotain osviittaa. Tosin Salonen on kyllä 85 ja oli Vimparin kanssa samalla leirillä. Ja jos en ihan väärin muista niin olisikohan Lehtonen valittu aikoinaan 83:sten parhaaksi. Mielestäni jokainen näistä parhaiksi valituista pääsi lopulta ikäluokkansa 18-v kisoihin joten ihan floppeja kukaan ei ollut. Yleisesti ottaen kyllähän nuo pelaajat maajoukkueissa varsinkin U16 ja U17 vaiheessa vaihtuvat vielä aika paljonkin. Esim.88-ikäluokassa U18-kisoihin valituista pelaajista 9 valittiin aikoinaan tuohon ensimmäiseen ryhmään joten vaihtuvuus on suurta. Usein ne ihan parhaat pelaajat kyllä on mukana alusta asti, mutta muiden kohdalla muutoksia nähdään melkoisesti.

Harvemmin kuitenkaan ihan kokonaan Pohjola-leirin ulkopuolelta MM-kisoihin noustaan. Toki näitä tapauksia on eikä se sinänsä ole ollenkaan mahdotonta, mutta kuitenkin kun Pohjolaan valitaan aika paljon pelaajia niin ei sinne pääseminen ihan mahdottomia vaadi. Uskoisin, että ehkä noin 75-85 prosenttia U18-kisoihin pääsevistä on ollut aikoinaan Pohjola-leirillä. U20-kisoissa tilanne tietenkin hieman muuttuu kun mukana on useampia ikäluokkia. Tavallaan mukana on tällöin 2-3 kolmen ikäluokan parhaat joten vähän enemmän marginaalipelaajat karsiutuvat pois joukosta.

Jos ajattelee ikäluokka kerrallaan niin 83:sten leirillä olivat aikoinaan niin Lehtonen, Koivu kuin Ruutukin. Kaikki kolme olivat myös junnutähtiä ja olivat jo tuolloin ikäluokkansa parhaita. Pitkäsestä mulla ei ole mitään tietoa, käsittääkseni hänetkin kuitenkin löydettiin aika varhain. 84:ssa Bergenheim oli aivan ylivoimainen tuossa vaiheessa. Siis oikeasti hän dominoi pelejä ihan miten halusi vaikka pelasi vuotta vanhempien kanssa. Oman ikäistensä kanssa jälki oli aika rumaa. 85:set olivat niin heikko ikäluokka ettei sieltä oikein kukaan tainnut erottua joukosta. Salonen taisi tehdä aika paljon maaleja. 86:sta sekä Nokelainen että Tukonen olivat parhaiden joukossa ihan alusta asti. Korpikoski sen sijaan nousi maajoukkueeseen vasta myöhemmin. 87:ssa Joensuu, Rask, Lindgren kaikki olivat kovia jo nuorena. HIFK:n Enlund oli ehkä kaikkein kovin tuolloin, mutta myöhemmin ehkä vähän hiipunut. Laakso sen sijaan ei tainnut olla Pohjolasta jatkoon valittujen joukossa kun pelasi vielä KJT:ssa. 88:ssa oikeastaan kukaan ei erottunut Pohjolassa joukosta. Juutilainen ei ollut valittujen joukossa, mutta oli kyllä leirillä. Sen sijaan MV Helenius ei tainnut olla edes leirillä kun oli vielä tuossa vaiheessa Ilveksen kakkosveskari. Nuorempia en ole sitten tarkemmin seuraillut joten niistä en hirveästi tiedä.

 

[blazee]

84vm- Leirin paras Sean Bergenhaim 98
85vm- Leirin paras Ville Vimpari 99
85vm- Leirin paras Pasi Salonen 2000
86vm- Leirin paras Mikko Alikoski 2001

Eli toisin sanoen, noin 80% u16-pelaajista vaihtuu u18-mmkisoihin.
Ja taas u18 vaihtuu pelaajia u20kisoihin. Ja ihan tilastollinen faktahan tämä on. Eli näiden nuorempien maajoukkueiden rinki pidetään todella suurena. Mikä on itseasiassa ihan hyvä asia. Pääsee moni pelaaja kokeilemaan kansallista vauhtia, ja saa uutta intoa harjoittelemiseen. Eli ei näitä maajoukkueen ulkopuolelle jääneitä pelaajia kannata ottaa listoista pois. Myöhemmällä iällä leireille nousee myös pelaajia jotka eivät ole olleet pohjola-leireillä.

 

[eetuster]

Mountain manille kiitokset näistä analyyseistä. Pulkkisen kuvaus ei kyllä hirveä mairitteleva ollut, toivottavasti ei tule Rita kloonia

 

[ori]

Pohjola leiriltä valitaan jatkoon pelaajia joiden oletetaan olevan fyysisesti ja taidollisesti valmiita pelaamaan kansainvälisiä pelejä seuraavana vuonna. Tämän takia u-16 maajoukkue koostuu usein fyysisesti vahvemmista ja kookkaammista pelaajista, joskus taidon kustannuksellakin. Ja tästä syystä vaihtuvuus u-16 ja u-20 maajoukkueiden välillä on melko suuri.

Jotkut todelliset lahjakkuudet, fyysisesti mutta ennen kaikkea taidollisesti, joilla kaiken lisäksi pysyy jalat maassa ja korvien väli kunnossa käyvät läpi koko leijona tien. Mutta moni pelaaja joka on 15 vuotiaana kokonsa vuoksi hyvä, mutta taidoiltaan peruspelaaja joutuu u-16 vuoden jälkeen, tai myöhemmin, tekemään tilaa taitavammille pelaajille heidän kehittyessä fyysisesti.

Vaihtuvuus siis on melko suuri juniori maajoukkueissa. Jos katsotaan vaikka -85 syntyneiden ikäluokkaa ja verrataan vaihtuvuutta u-17, u-18 ja u-20 joukkueissa kauden päätapahtumissa(en löytänyt pohjola leiriltä valittujen pelaajien listaa mistään):

U-17 -> U-18

1 sama maalivahti: Hostikka

4 samaa puolustajaa: Hannola, Honkaheimo, Kuukka ja Vainio

6 samaa hyökkääjää: Santavuori, M.Keränen, Uusivirta, Makkonen, Marjamäki, Piispanen

eli vaihtuvuus noin puolet.

U-18 -> U-20

1 maalivahti: Hallikainen

2 puolustajaa: Honkaheimo, Kuukka

4 hyökkääjää: Nurmi, Makkonen, Marjamäki, Piispanen

tässä vaihtuvuus vielä suurempi eli yli puolet.

U-17 maajoukkueesta mukana alle 20-v mm-kisoissa oli viisi vuonna -85 syntynyttä pelaajaa. U-18 maajoukkueesta mukana oli siis seitsemän pelaajaa.
Suuriin vaihtuvuuksiin vaikuttaa osaltaan tietysti, loukkaantumiset, erilaiset pelaaja kierrätykset ja kokeilut, kuin myös se tosiasia että ikäluokka -85 oli surkea, ja U-18 ja U-20 joukkueissa oli paljon nuorempia pelaajia mukana.

Yksi huomio minkä tein -85 ikäluokan mm-kisa joukkueesta oli, että muutamat pelaajat olivat ensimmäistä kertaa mukana maajoukkueessa vasta u-19 tai u-20 kausina. Esim: Tieranta, Hietanen, Hokkanen ja Riska.

 

[Joukkuepelaaja]

U18 7.-11.2.2006 Most, CZE

29 GK JÄRVENPÄÄ Juha 11.05.1989 Noormarkku 181 76 FIN L Ässät
30 GK SÄTERI Harri 29.12.1989 Toijala 181 82 FIN L Tappara

2 D KLUUSKERI Niko 03.11.1989 Heinola 180 70 FIN L TPS
4 D ÖLANDER Jere 02.10.1989 Helsinki 191 82 FIN L Jokerit
4 D JÄRVINEN Joonas 05.01.1989 Turku 190 99 FIN L TPS
5 D LILJEBLAD Joni 17.09.1989 Oulu 182 80 FIN L Kärpät
7 D JYRKKIÖ Jesse 29.06.1989 Hämeenlinna 180 78 FIN R Ässät
8 D MÄNKI Ossi 11.05.1989 Saarijärvi 185 74 FIN L HPK
9 D MELART Ilari 11.02.1989 Helsinki 190 86 FIN L HIFK
27 D MARTIKAINEN Sami 29.06.1989 Espoo 177 87 FIN L Blues
28 D ALATALO Jonas 31.05.1989 Tukholma, SWE 183 78 FIN R Ilves

10 F LUCENIUS Niclas A 03.05.1989 Turku 185 83 FIN L Tappara
12 F LÄHTEENMÄKI Sami 19.09.1989 Loppi 183 77 FIN L HPK
13 F ROPPO Antti A 09.02.1989 Tampere 177 79 FIN R Ilves
14 F TYRVÄINEN Antti 03.04.1989 Seinäjoki 180 85 FIN L Kiekkoreipas
18 F PALLASSALO Tomi 17.08.1989 Helsinki 178 76 FIN L Jokerit
19 F PÖYSTI Eetu 16.01.1989 Säkylä 185 80 FIN L HIFK
20 F VAUHKONEN Olavi 24.01.1989 Helsinki 193 89 FIN R Jokerit
21 F TAVI Janne 13.09.1989 Helsinki 178 80 FIN L Jokerit
22 F PIIPARINEN Niko 17.07.1989 Helsinki 187 77 FIN L HIFK
23 F RANTA Tommi 16.03.1989 Helsinki 187 87 FIN R Jokerit
24 F KOKKONEN Anton 13.08.1989 Turku 176 82 FIN L TuTo
25 F LÄHDE Nestori 12.08.1989 Nokia 182 84 FIN L Ilves
26 F SALLINEN Tomi C 11.02.1989 Espoo 184 78 FIN L HIFK

Pohjola leiriltä mj ehdokkaiksi valittuja 7 (lihavoitu) 44:stä 16%?

 

[Mängimies]

Ja jos en ihan väärin muista niin olisikohan Lehtonen valittu aikoinaan 83:sten parhaaksi.

Minäkään en ihan varmaksi muista kuka valittiin koko leirin parhaaksi, mutta pelipaikkoittain parhaat olivat maalivahdeista Lehtonen, pakeista Matti Tähkäpää ja hyökkääjistä Ruutu. Ai kuka Tähkäpää? No hän oli aikanaan helvetin lupaava TPS:n junnuista ponnistava lupaus, joka syystä tai toisesta lopetti A-junnuissa muistaakseni. Ei tainnut oikein koskaan napata ihan täysillä lätkä.

 

[Wäinö#16]

Itse en ole koskaan nähnyt Pulkkisen (tai Granlundin tai Rajalan) pelaavana mutta, tuo Mountain manin kuvaus ei ainakaan Pulkkisesta ole järin mairitteleva. Tai riippuu mitä hän tarkoitti voimaominaisuuksilla. Pelkkää räjähtävää luistelua vai yleisesti ottaen muita parempaa fysiikkaa? Sillä jos kaveri tässä vaiheessa dominoi muuta fyysisyydellään... ei hyvä. Tuleepa vaan muuan J.Joensuu mieleen. No taitavat olla kyllä vähän erilaisia pelaajia, ei kai Joensuu koskaan mikään hirvittävä pistenikkari ollut. Mutta on paljon parempi jos tässä vaiheessa pelaaja erottuu joukosta luistelun ja teknisyytensä ansiosta. Koko ja voimaerot kyllä tasoittuvat iän myötä ja massaa voi aina hankkia lisää. Käsiä sen sijaan on vähän paha taikoa tyhjästä enää junnuvuosien jälkeen.

EDIT. No onneksi tuo Pulkkinen ei (176/75) kuitenkaan ole mikään älytön kaappi joten ei ihan pelkällä koolla voi tuolla mennä. On siinä varmaan vähän käsiäkin mukana. Ja kätisyys (R) lupaa kans ihan hyvää. Suomessa kun ei niin hirveästi noita hyviä rightin pelaajia ole koskaan ollut.

Onhan Teemu toki hyvä luistelija, mutta ei minusta todellakaan perusta peliään pelkästään siihen. Kun ensimmäisen kerran näin Pulkkisen kentällä, huomio kiinnittyi hyvään mailatekniikkaan ja todella kypsään pelikäsitykseen ikäisekseen. Muuan Rita on oikeastaan ihan päinvastainen pelaajatyyppi. Vertaus Selänteeseen on varmaan hieman kohtuuton, mutta mieluummin pelaajatyyppinä Selänteen kaltainen kuin vaikkapa nyt Ritan ja Bergenheimin, jotka ovat aika lähellä toisiaan.

Tässä mielessä en itse allekirjoita ollenkaan Mountain Manin näkemystä.

 

[Fawkes]

Vertaus Selänteeseen on varmaan hieman kohtuuton, mutta mieluummin pelaajatyyppinä Selänteen kaltainen kuin vaikkapa nyt Ritan ja Bergenheimin, jotka ovat aika lähellä toisiaan.

Kyllähän Bergenheim nuorempana oli ihan erityyppinen pelaaja kuin nykyään. Tai toki silloinkin fysiikka oli kunnossa, mutta kaveri teki mm. ihan uskomattomia harhautuksia. En nyt kovin montaa peliä häneltä tuolloin nähnyt, mutta Pohjola-leirillä kaverin juuri silloin näin ja kynäili siellä ihan miten sattuu. Myöhemmin hänestä tuli sitten enemmän nykyisen kaltainen jyrä, mutta käsiä oli ainakin joskus. Ei Pulkkinen tosiaan noissa Finhockeyn kuvissa näytä mitenkään isolta joten vertailut Joensuuhun ovat turhia. Toivottavasti kehitys jatkuu samanlaisena.

 

[Wäinö#16]

Kyllähän Bergenheim nuorempana oli ihan erityyppinen pelaaja kuin nykyään. Tai toki silloinkin fysiikka oli kunnossa, mutta kaveri teki mm. ihan uskomattomia harhautuksia. En nyt kovin montaa peliä häneltä tuolloin nähnyt, mutta Pohjola-leirillä kaverin juuri silloin näin ja kynäili siellä ihan miten sattuu. Myöhemmin hänestä tuli sitten enemmän nykyisen kaltainen jyrä, mutta käsiä oli ainakin joskus. Ei Pulkkinen tosiaan noissa Finhockeyn kuvissa näytä mitenkään isolta joten vertailut Joensuuhun ovat turhia. Toivottavasti kehitys jatkuu samanlaisena.

Kyllä Bergenheim hieman paremmin peliä lukee kuin Rita nykyäänkin, muuta aika lailla samanlaisiksi luistelukoneiksi molemmat mielletään. Hyviä oivalluksia Bergenheimilta nähdään ehkä useammin, mutta kyllä Ritakin on tätä osa-aluetta hivenen pystynyt kehittämään, vaikka ei se peli edelleenkään mitään loistokasta ole tällä osa-alueella. Enemmän sitä saa harmitella, että oisit nyt syöttänyt:)

Itse ajattelen, että pelisilmä on jotain synnynnäistä ja sitä on hyvin hankala kehittää merkittävästi. Pulkkisen Teemulla pelisilmä oli minusta erinomainen ja sen pohjalta on hyvä lähteä kehittämään muita osa-alueita. Mm. laukausta en pitänyt kovinkaan kummoisena, mutta hyvin on kiekko reppuun uponnut, näkemissäni peleissä lähinnä hyvän mailatekniikan ja harhautusten jälkeen.

 

[Fawkes]

Itse ajattelen, että pelisilmä on jotain synnynnäistä ja sitä on hyvin hankala kehittää merkittävästi. Pulkkisen Teemulla pelisilmä oli minusta erinomainen ja sen pohjalta on hyvä lähteä kehittämään muita osa-alueita. Mm. laukausta en pitänyt kovinkaan kummoisena, mutta hyvin on kiekko reppuun uponnut, näkemissäni peleissä lähinnä hyvän mailatekniikan ja harhautusten jälkeen.

Kyllä. Pelisilmä on synnynäistä eikä jyrästä pelintekijää saa vaikka kuinka yrittäisi. Pulkkista en ole koskaan nähnyt pelaavan joten hänestä en tiedä mitään. Mailatekniikkaa voi toki harjoitella, mutta sitä pitäisi tehdä sitten juniori-ikäisenä, vanhempana se on aika vaikeaa. Vaikka fysiikkakin on toki tärkeää mitä vanhemmaksi tullaan niin silti sitä on kaikkein helpoin harjoitella ja parantaa myös vanhemmalla iällä.

 

[Hejony]

On kyllä iso miinus, jos Pulkkisen laukaus ei ole kunnossa. Aikuisissa (tai vanhemmissa junnuissakaan) et voi enää harhautella kiekkoa maaliin asti kuten nuoremmissa junnuissa. Tilaa ja aikaa on niin vähän, että vedon on lähdettävä kovaa, ja ennenkaikkea nopeasti.

Rajalalla taasen on helvetin uskomaton laukaus, joten hänen suhteen ei huolta. Granlund - Rajala, tulevaisuuden Koivu - Selänne?

 

[Master Chief]

On kyllä iso miinus, jos Pulkkisen laukaus ei ole kunnossa. Aikuisissa (tai vanhemmissa junnuissakaan) et voi enää harhautella kiekkoa maaliin asti kuten nuoremmissa junnuissa. Tilaa ja aikaa on niin vähän, että vedon on lähdettävä kovaa, ja ennenkaikkea nopeasti.

Toisaalta kun muistaa mimmoisessa kunnossa Olli Jokisen lämäri oli vielä nuorten mm-kisoissa silloin kun mestaruus voitettiin ja kun katsoo nhl.comista Jokisen maaleja tänäpäivänä niin siinä on huikea ero. Eli kyllä sitä näköjään pystyy myöhemminkin vielä parantamaan.

 

[Gags]

Tässä mielessä en itse allekirjoita ollenkaan Mountain Manin näkemystä.

Itse en ole Pulkkisen nähnyt pelaavan, mutta sen verran haluan todeta että olen kyllä kuullut identtisiä analyyseja hänestä kuin mitä Mountain man edellä kertoi. Dominoi lähinnä fysiikallaan eikä omaa mitään erityisominaisuuksia, fysiikkaa lukuunottamatta. Olli Jokinen tulee mieleen.

 

[Wäinö#16]

Voi siinä toki olla perääkin. En minäkään mikään skoutti ole, enkä tosiaan ole montaa kertaa nähnyt Jokerien C-junnuja kentällä tällä kaudella. Enemmän kuitenkin Teemun veljestä Tonysta tuli mieleen tällainen koollaan, fysiikallaan ja vahvalla luistelulla pärjäävä. Teemusta taas hyvän pelisilmän omaava, taitava ja juonikas peluri, joka käytti joukkuetovereita hyvin hyödyksi ja kokonsakin puolesta hän oli siellä keskitasolla.

Pitää nyt loppukaudesta käydä katsomassa C-junnujen pelejä, niin eiköhän käsitykset selkiydy.

Ja se laukaus on ehkä yksittäisistä jääkiekon osa-alueista helpoin treenattava fysiikan ohella. Toki siinäkin on luontaisessa kyvyssä paljon etua, mutta eniten se vaatii toistoja, toistoja ja toistoja. Kysykää vaikka Selänteeltä:)

 

[eagle]

Ja se laukaus on ehkä yksittäisistä jääkiekon osa-alueista helpoin treenattava fysiikan ohella. Toki siinäkin on luontaisessa kyvyssä paljon etua, mutta eniten se vaatii toistoja, toistoja ja toistoja. Kysykää vaikka Selänteeltä:)

Niin tiedä sitten mistä johtuu, mutta kyllähän aika selvää on että Suomella on keskimäärin montaa maata huonommat laukojat. Vertaa vaikka velivenäläisiin, niin laukaisutaito on aivan toisella tasolla keskimäärin, kuin Suomella.

 

[Wäinö#16]

Niin tiedä sitten mistä johtuu, mutta kyllähän aika selvää on että Suomella on keskimäärin montaa maata huonommat laukojat. Vertaa vaikka velivenäläisiin, niin laukaisutaito on aivan toisella tasolla keskimäärin, kuin Suomella.

Minusta kyse on yksinkertaisesti harjoituksen puutteesta. Uskon, että monen maailman parhaimman laukaisijan takana on yksinkertainen resepti: takapiha, vaneri, maali, maila ja kiekkoja ja tolkuton määrä toistoja. Huippumaista Suomi on todellakin ihan peränpitäjä mitä tulee laukausten tarkkuuteen, monipuolisuuteen, kovuuteen jne.

 

[eagle]

Minusta kyse on yksinkertaisesti harjoituksen puutteesta. Uskon, että monen maailman parhaimman laukaisijan takana on yksinkertainen resepti: takapiha, vaneri, maali, maila ja kiekkoja ja tolkuton määrä toistoja. Huippumaista Suomi on todellakin ihan peränpitäjä mitä tulee laukausten tarkkuuteen, monipuolisuuteen, kovuuteen jne.

Niin en minäkään usko että kyseessä on mikään geeniperimään liittyvä asia tms. Kunhan vain totesin, että ei se itsestään tule, eikä myöskään harjoittelemalla vasta 20-vuotiaana. Pienestä pitäen kuitenkin vaatii jo toistoja, että tekniikka hioutuu kohdalleen.

 

[siffa]

Minusta kyse on yksinkertaisesti harjoituksen puutteesta. Uskon, että monen maailman parhaimman laukaisijan takana on yksinkertainen resepti: takapiha, vaneri, maali, maila ja kiekkoja ja tolkuton määrä toistoja. Huippumaista Suomi on todellakin ihan peränpitäjä mitä tulee laukausten tarkkuuteen, monipuolisuuteen, kovuuteen jne.

Tässä on täyttä asiaa. Ilmari Selännettä harmitti, kun Teemu ei ollut maalin tekijä vaan tyytyi kiekon kuljetukseen päästä päähän. Todettiin puute maalinteossa ja korjattiin se määrätietoisesti St_Patrick#16:n esittämällä yksinkertaisella toistoja korostavalla menetelmällä. Maalinteosta tuli Teemulle intohimo aivan kuten Mikael Forssellille jalkapallopuolella. Nyt sitten nautitaan niin jääkiekko- ja jalkapalloihmiset aikoinaan tehtyjen maalintekoharjoitusten tuloksista.

 

[Rollo]

Oli mukava huomata, että ns. pikkuseuroista löytyi monta ehdokasta maajoukkueeseen.

 

[Vakio]

Minusta kyse on yksinkertaisesti harjoituksen puutteesta. Uskon, että monen maailman parhaimman laukaisijan takana on yksinkertainen resepti: takapiha, vaneri, maali, maila ja kiekkoja ja tolkuton määrä toistoja. Huippumaista Suomi on todellakin ihan peränpitäjä mitä tulee laukausten tarkkuuteen, monipuolisuuteen, kovuuteen jne.

Tämä on varmaankin totta. Suomen sisälläkin on minun kokemuksieni mukaan isoja eroja. Mitä syvemmälle landelle mennään sitä parempi laukaisutaito löytyy, ainakin suhteessa muihin taitoihin. Aikanaan kun valmentelin junnujoukkueita tuli usein vastaan maalta porukoita, jotka jäivät meille selvästi luistelussa, mutta joissa laukaisutaito oli paljon meitä parempi.

Minä en tälle muuta selitystä löytänyt kuin sen, että maalla on omakotitaloja ja tilaa vanerilevyille ja maaleille. Jääolot ovat vieläpä usein huonot, jolloin ainoaksi mahdollisuudeksi jää laukominen.

Stadissa ei paljon kerrostalojen pihoissa pystytä laukauksia harjoittelemaan.

 

[Väsyneet Kädet]

Ja toinen "tarina" on kuina maakunnista tulleet pojat olivat parempia luistelijoita (järvet ym. jäät), mutta lähiöiden jannut puolestaan omasivat paremman mailatekniikan tossupallon ym. höntsyn jäljiltä.

Mutta kyllähän se totta on, että hyvän vedon omaavia heppuja on valitettavan harvassa Suomessa. Ja räikeimmin tämä näkyy esim. nuorten kisoissa, ja miksei aikuistenkin. Kanadalla ja Venäjällä on sääntöjään puolustajina pari hirmulämärin omaavaa, ja lähes jokaiselta hyökkääjältä löytyy ranari jolla maaleja syntyy. Ja sen lisäksi on vielä niitä aivan poikkeuksellisen laukauksen omaavia. Usein myös heidän laukauksensa lähtee paremmin vaikeista paikoista ja huonoista asennoista.

Ja se on totta, ettei ne ranteet jäntevöidy ja tekniikka kehity, ellei sen hyväksi tee jotain.

 

[Gags]

Ja se on totta, ettei ne ranteet jäntevöidy ja tekniikka kehity, ellei sen hyväksi tee jotain.

Tähän ranteiden jäntevöitymiseen ja voimanhankintaan on hyvä harjoite edelleenkin Tarasovin aikanaan Harlamoville määräämä tennispallon puristelu vapaa-aikana. Harlamovhan joutui oikeakäteisenä nimenomaan vasenta kättään harjoittamaan ja sai aikamoiset pyyhkeet Tarasovilta kun tuli joukkueen ruokailuun ilman tennispalloa vasemmassa kädessään...

 

[blazee]

Eipä tuota Kiekkolehteä kannata niiden ostaa jolle se ei tule.. Eipä ole entiseen malliin kyllä läheskään yhtä paljon tietoa Pohjola-leiristä. 1 aukeama vaan ja siinäki on vaan tietoa leirin teemoista.

 

[Master Chief]

Eipä tuota Kiekkolehteä kannata niiden ostaa jolle se ei tule.. Eipä ole entiseen malliin kyllä läheskään yhtä paljon tietoa Pohjola-leiristä. 1 aukeama vaan ja siinäki on vaan tietoa leirin teemoista.

Mit vit...? Yleensä siinä on ollut ainakin tulokset ja leirin parhaaksi valitusta pelaajasta oma juttu.

 

[blazee]

Mit vit...? Yleensä siinä on ollut ainakin tulokset ja leirin parhaaksi valitusta pelaajasta oma juttu.

Sitäpä minäkin ihmettelen. Ei ollut ainakaan tässä numerossa. Seuraava ilmestyy sitten 15.3! Tässä oli vaan Testi-tuloksista juttua ja tämän tällaista turhaa tietoa.