Tuurilla, tuurilla.
Taisi Ilveksen tuuri vaan loppua. Aikaisemmin ei IFK:n maalinteko ole tahtonut onnistua millään,mutta nyt onnistui. Hyvällä tuurilla ilves olisi kuitenkin voinut välttyä näiltä kolmelta maalilta ja kukaties itse tehdä yhden.
1. Maali tuli maskin takaa. Veto oli hauskasti aivan samasta paikasta ja samaan kohtaan suuntautunut kuin Kurvisen edellisen aloituksen jälkeinen veto. Ainoa oleellinen ero siinä, että Kurvisen vedon Pitkämäki näki, Paten vetoa taas ei, kuin vasta ihan lopuksi ja kiekko sujahtaa kivasti juuri sulkeutuvasta kainalosta sisään. Ipan hyökkääjä yritti olkapäällä plokata vetoa, muttei aivan onnistunut. Aika paljon tuuria mukana, että maaliin meni. Suosittelisin Pitkämäelle suurempia housuja, sillä kainalon tasalle nostettuun housunreunaan veto olisi pysähtynyt.
2. Maali oli kova veto kaarelta "varusteiden läpi". Tuuria mukana siinä mielessä, että veto ei mene tyhjään maalinosaan vaan päin maalivahtia. Jos laukaus olisi osunut vaikka keskelle käsivartta maalia ei olisi syntynyt. Pitkämäen kannattaisi varmaan harkita suurempia housuja, sillä kiekko olisi todennäköisesti osunut niihin.
3. maali syntyy kun Järvinen(?) syöttää maalille ajavalle Vihkolle. Ipa pakki on puolittain mukana ja laukaus epäonnistuu. Ipan epäonneksi maalin ohi(?) menossa oleva kiekko osuu MV:n mailaan ja kimpoaa tyhjälle jäälle. Kiekkoon ehtii Murphyn "hukkaama" Järvinen tehden helposti maalin. Tässäkin mukana aimo annos tuuria. Jos veto olisi mennyt päin veskaria tai kokonaan ohi maalin, ei hätää olisi ollut tai siis maalia ei olisi tullut, HÄTÄHÄN Ipalla oli kokoajan. En nyt tällä kertaa keksi, miten tämän maalin olsi voinut estää suuremmilla housuilla.
Muutamat Ipan kannattajat ovat täällä suuresti ylistäneet puolustustaan tyyliin "saahan niitä vetoja tulla, kunhan tulee pienestä kulmasta tai kaukaa". Tämä peli loistava esimerkki siitä, miten tarkan puolustuksen peleissä maaleja ei juuri synny hienoilla kuvioilla tai hyvistä laukaisupaikoista. Miehiä ei yksinkertaisesti juurikaan ole hyvissä tekopaikoissa vapaana. Vastaavasti, kun kiekkoja saadaan maalille asti ja maalilla on näköestettä ja jatkajia, pomppii kiekko väkisin joskus sisälle. Jokainen maalille asti tuleva laukaus on vaarallinen silloin, kun maalilla on pelaajia ohjaamassa, tekemässä maskia ja taistelemassa irtokiekoista.
IFK:n pelistä kannattaa huomata taklaustaen vähäisyys. Nyt pelattiin todella varman päälle ja varottiin pelaamasta itseään pihalle. Pelissä ei muistaakseni ollut yhtään kunnon avojääniittiä. Toinen huomion arvoinen seikka on puolustukseen palannut "Aravirta-kiekko": OMA mies pidettin erittäin hyvin eikä höntyilty. Pariin otteeseen ipalainen pääsi kulmasta kiekollisena vartiansa ohi nousemaan kohti maalia. Tilanteissa vaaralliset syötönkohteet pidettiin hyvin vartioituina ja odotetiin, että virheen tehnyt tai joku muu "vapaampi" puolustaja tulee apuun. Sama koski irtokiekkoja, joissa lähin mies ei aina pyrkinyt purkamaan, vaan keskittyi pitämään oman miehensä irti kiekosta ja odotti jonkun muun purkua. Syteemi toimii Ilvestä vastaa hyvin, koska puolustavampi joukkue ei uskalla ottaa riskejä ja näissä sekavissa tilanteissä puolustajat pysyvät viivalla (pl. ehkä Murphy) ja IFK:lla on käytännössä 5-3 miesylivoima irtokiekoista taisteltaessa. Töllöin esim. pakkien ja sentterin pitäessä miehensä irti kiekosta on laitureilla helppo työ siivota irtokiekko. Takaa-ajoasemassa Ipa olisi tietysti voinut jo ottaa riskejä, mutta usko ja tahto olivat silmin nähden hukassa. Kovasti oli kolmannessa erässä ipa-pelureilla asiaa toiselleen eikä mitenkään veljellisessä hengessä. Onko joukkuueen henki romahtamassa? Näemmekö jatkossa tuskaisen Ipan, joka nähtiin viime kaudella ja ajoittain tälläkaudella runkosarjassa? Onko tämä lopun alku???
Kysyy Konalan Kettu