Huhhuh hunajat, ne on tänään meillä.
Ensiksi haluan korjata harhaluuloa, ettei Bluesilla olisi ollut kuin yksi paikka kolmannessa erässä. Maalipaikkoja oli usempia, mutta laukaukset eivät osuneet kohti maalia. Mikäs tähän on syynä? Karjalainen on jatkuvasti polvillaan => ammutaan ylös. Ja kun ammutaan ylös, tarkkuus kärsii. Ei nyt ole mitään oikeita tilastoja aiheesta käytettävissä, mutta kyllä Bluesilla oli laukauksia viimeisessä erässä, menivät vain ohi tai maaliin.
Sinäänsä ironista on se, että TPS hallitsi kuitenkin kolmatta erää - ainakin näennäisesti. Blues olisi voinut ratkaista taas pelin jo kahden ensimmäisen erän aikana, mutta TPS roikkui hyvin mukana - vaikka olikin selkeästi potkun jäljessä jatkuvasti. Sitten peli alkaa näyttää siltä, että TPS:n voittamaalia vaan odotellaan, Blues tuleekin puskista ja käytännössä räjäyttää hallin. Ottelun lopussa hallissa oli aivan uskomaton kannustus, siitä kiitos paikallaolleille.
TPS oli ehkä näennäisesti parempi tänään, mutta se, missä Blues onnistui ja TPS ei, oli se, että TPS:n hermot eivät oikein pitäneet. Varsinkaan koivunvesalla. Tämän pelin jälkeen saa haukkua Koivua, vaikka maalin tekikin. Kaksi äärettömän tyhmää jälkitilannejäähyä, joista ensimmäisen aikana tuli maali ja toinen katkaisi viimeisen minuutin pyörityksen.
TPS:n peliä muutenkin kuvastaa kummalisuudessaan se, että TPS:n eniten pihalla ollut puolustaja oli ottelun toisen pahan epäonnistujan kanssa maalintekijä. Hulkkosta vietiin kuin märkää rättiä, en tiedä mistä johtui. Olisiko ollut se ensimmäisessä erässä Pihlströmin antama hillitön pommi, joka vei pelihalut? Osui maaliin, muuten oli erittäin heikko. Turkulaisten ivaama Markku Paukkunen oli tänään ehkä turkulaisten paras puolustaja, vaikka se hassulta monesta varmaan kuullostaakin. Vy haki laukauksia, mutta osui kerta toisensa jälkeen päätypleksiin.
Ja respektit Bluesille. Helvetti sentään, mitä taistelua. Kapteeni näytti, mikä on puudutuspiikin ja tahdonvoiman yhdistelmä. Kiitos Rami, tuollaista asennetta tarvitaan tällaisina hetkinä.
Ja on kai sanomattakin selvää, että Hannun kaltaisia tuuliviirejä ei näissä peleissä tarvita. Ei ratkaissut peliä taaskaan, mutta oli tuttu oma itsensä. Linja hukassa.
Ja vielä lisäksi, että mikäli meidän joukkueessa olisi ollut The Pasi, David Schneider olisi tänään lähtenyt hallista jalat edellä. Aivan järjetön ajo vastapalloon suoraan Kohnin päähän kolmannessa erässä. No, Kohn ei ollut kuoleva mikkorautee, joten vain 2+10 oli tuomiona Hannulla. Jos olisin ollut kentällä, olisin leiponut lättyyn aika helvetin kovaa. Ylilyöntejä kaivataan, mutta ei älyttömyyksiä. Joka tapauksessa on nyt merkattu mies.
