Viestin lähetti kritiikki
Kautta sarvien ja hampaiden.
Kautta sukuni edesmenneitten vainajien ja kaikkien rakkaitteni nimessä: Kannatan Ilvestä tässä ottelusarjassa.
Tappara asuu sydämessäni. Ilves, ehkä jalkapohjassani.
Siksi.
Nostan hattua - loistavaa ironiaa ja piikittelevää veljesrakkautta, joka muistuttaa viime vuoden playoffeista itseäni.
Sitten HIFK:n kannattajille:
Ihmettelen todella sitä miten te uhoatte kaikesta mahdollisesta ja mainostatte pelaavanne kovaa. Provosoitte ja huutelunne hallilla perustuu vastustajan kotiseudun sekä kaiken muun nollaamiseen. Vastustajan loukkaantumisille hurraamiselle ja "kiviä taskuun huudoille". Paras huutelu oli "Murphy - siinäpä oikein perus Manselainen!!" - Kyllä jokainen tietää kuinka monta Harkinssia, Hurtajia, ja Stathosia Mellunmäki on tuottanut. "Tsadin kundit" - isolla Z:lla.
Poikani on syntynyt Helsingissä ja se hänelle suotakoon anteeksi ja hän sen isälleen antakoon joskus anteeksi.
Itse yli 4 vuotta Helsingissä asuneen Tamperelaisena kaipaan kotiin. Eilen kuunnellessani kotikaupunkini idioottien juttuja ja huuteluita - kaipaan enemmän kuin koskaan.
En halua herätä siihen päivään, jolloin huutelen "lande" huutoja muille, varsinkin kun nyt niiden huutelijat ovat sitä roskasakkia, jotka ovat kaikesta maakunnasta pääkaupunkiseudulle kuukausi sitten muuttaneita "todellisia Tsadilaisia". Kuten minä. Tosin pohjoismaiden suurimmasta sisämaa kaupungista.
Olen ylpeästi Tamperelainen ja olen ylpeä kotikaupungistani, joka on kaunis ja sen ihmiset ovat lämminsydämisiä kiekkoihmisiä. Ja se on kaupunki, jossa kiekko on ollut jo 1900 - luvun alusta ja kuin uskonto. Se on kaupunki, missä on eniten suomenmestaruuksia jääkiekossa (Ilves, Tappara ja KooVee), jos jo Ilveksellä on eniten suomenmestaruuksia ja Tapparalla liiga-mestaruuksia. Olen sieltä kotoisin, missä kukaan kadulla ei vastaa kysymykseen "Tappara vai Ilves" - vastauksella "Ihan sama" - vaan siellä on kaikilla se kuin tatuoituna persuksiin. Perittynä vanhemmilta ja suvultaan mihin on syntynyt. Äidinmaidoissa vuodatettuna.
Se henkilökohtaisesta vuodatuksesta, mutta nyt palatakseni eiliseen peliin. Ihmettelin sitä, että ensin halli raikaa hurraahuudoista, kun Karalahti kädet ylhäällä paiskaa selästä taklaten Viitakosken, ja meteli yltyy kun Viitakoski ei nousekaan jäästä.
Kukaan kovan pelin kannattaja ei paheksu, että Vopat sukeltaa selvääkin selvemmin 2 kertaa pelissä. Kukaan ei paheksu, vaan kansa hurraa, kun Kuhdan koukkaamalla kaatama Viitakoski tullaan ajamaan raukkamaisesti seinään Karalahden toimesta, vaikka mies on jo maissa.
Raukkamaista ja ei todellakaan kovaa peliä. Se on halpaa ja kaikki osaa sen. Vain tyhmät sen toteuttavat.
Ja kun Peltomaa taklaa puhtaasti kapteenin lasarettiin, niin sitä ei osata kunnioittaa, vaan yleisö järjestää vihellyskonsertin ja sitä paheksutaan kaupungin aamuisessa lehdessäkin ja verrataan törkeään Bertuzzin "sucker-punchiin". Sallinette, että nauran. Vai itken. En osaa itse ratkaista.
Jottei ylimielisyys tähän loppuisi, niin netti pursuaa kyynelistä ja porusta Ilveksen sikamaisuudesta ja siitä kuinka paha pikku-Ilves nyt tekee HIFKille pahojaan. Ja provosoidaan ja haukutaan asuinpaikasta lähtien.
Ja kun nyt yksi Ilveksen kannattajaksi tunnustautuva kirjoittaa yhden kirjoituksen, jossa yhtään halveksivasti kirjoitetaan HIFK:sta, niin johan itku yltyy ja kaikki vastaavat ja loukkaantuvat sekä vannovat landeille kostoa.
Kehä I:n sisäpuolella asuvana, en vain oleta, vaan tiedän suuren osan meidän kaupunkimme asukkaista olevan vastenmielisen ylimielisiä, ja se on syy miksi en pidä teistä, eikä monet muutkaan. Olen pahoillani, mutta näin tunnen ja koen.
Te esitätte kovaa ja lyömätöntä. Legendaarista ja voittamatonta. Totuus on kuitenkin se, ettette ole näistä mitään. Karalahden kovuus oli: 1 upea Snellmanin taklaus ja 2 Viitakosken telomisyritystä raukkamaisesti. Ja oma toleranssinne oli siinä, kun teidän mies tippui puhtaasta, niin itku alkoi välittömästi mediaa myöten.
Halveksittavaa ja vakavaksi vetävää.
Onneksi näitä otteluita ei ratkaista nettisivuilla, ennakoilla ja veikkauksen kertoimilla ja täten uskon ja toivon, että kolmella pelaajalla huomenna vahvistuva Ilves voittaa kotonaan ennakkosuosikki HIFK:n joka pelasi eilen varsin vakuuttavasti ja oli niskan päällä.
Nyt kuitenkin tullaan kotiin ja yleisö on takuulla takana koko tilaisuuden ajan. Huutaen omien nimeä - eikä keksien HIFK:sta tai Helsinkiläisistä halventavia nimiä.
Kukaan ei vastaa kuin itsestään - tiedän sen. Ja jokaisen seuran kannattajista löytyy kaiken maailman viheltäjää.
Huomenna Ilves voittaa 4-1 - uskon niin. Toivon niin. Mutta elämäni ei pääty vaikka niin ei kävisikään, vaikka kiekko ja Ilves ovat minulle elämä.
Tervetuloa HIFK fanit Tampereelle, landelle, katsomaan heinälatoon lätkää. Katsomaan sitä, mistä laji on lähtöisin. Kovaa pelataan - sen takaan. Toivottavasti myös reilusti.
Rakkautta ja anarkiaa jo vuodesta 1931 - Tampereen Ilves.