Voihan perse
Peli oli ensimmäiset kaksi erää Suomen hallussa, ilman toki ultimaalisia maalipaikkoja, vaikka putket pari kertaa kilisivätkin. Kaksi ensimmäistä erää oli energistä luistelua ja kovaa karvausta, mistä Suomen pelit ovatkin tunnettuja olleet aiemminkin.
Kolmas erä olikin sitten sitä itseään. Karvaus loppui kokonaan eikä kiekollisesti saatu ihan mitään aikaan. Jotenkin käsittämätöntä, että karvaus ja paineen anto lopetetaan silloin, kun ollaan maalin tappiolla. Ehkä sitten vain bensa loppui? Maalipaikat kuitenkin loistivat poissa olollaan ja etenkin lopun loppukirin puute söi miestä. Viimeisessä puolen minuutin maalivahdittomassa jaksossa intoutuivat pelaajat taas taistelemaan. Miksei aiemmin?
Markkanen pelasi hyvän pelin. Ruotsi pelasi haluttoman pelin, mutta lopulta jauhoi kolmannessa ilman tunteen paloa selkeästi suomen yli. Juuri nyt ei jaksa positiivisia asioita kaivaa esiin, vaikka yksittäisiä asioita löytyykin.