Yksi takana, kaksi jäljellä
- Ässät teki saman virheen kuin HIFK viidennessä pelissä. Ryhdytään pelaamaan ihan jollain muulla tyylillä kuin millä on jauhettu koko kausi. Toki HPK:llakin oli tähän osansa, mutta ei tuo ole se Ässät, joka finaaliin itsensä selvitti.
- HPK vei odotetusti fyysisyydessä Ässiä. HPK taklasi merkityksellisissä tilanteissa keskialueella ja puolustuspäässä, Ässät taklasi pelin takana kiekosta jo luopuneita puolustajia. Ei se pehmittäminen onnistu, ei sitten millään. Kerhon taklaaminen taas loi omille paikkoja keskialueen kääntöjen ja hyökkäysalueen karvauksen seurauksena.
- Avauserän jälkeen taklaaminen sitten loppuikin kuin seinään. Kaiken maailman vesarantaset julistivat tämän Favorinin viaksi, ei pidä paikkaansa. Kaukalossa sai kyllä taklata, mutta Ässät ei enää uskaltanut ja HPK:n ei enää tarvinnut. Ässät pelkäsi ajavansa itsensä ulos tilanteista - kuten avauserässä kävikin, kun myöhässä taklataan.
- Ennen sarjaa Jatkoajankin jutuissa käsiteltiin HPK:n alivoimapeliä ja Ässien ylivoimaa. Ja nämähän menivät juuri niin kuin ennusteltiinkin. Ässät pakotettiin pelaamaan kiekkoa viivaan Nickersonille ja Peltoselle - ja sitten ei ollutkaan enää suuremmin pelkoa ylivoimaosumista.
- Miika Wiikman. Aika kova jätkä. En sano miehestä pahaa sanaakaan seuraavaan kahdeksaan vuoteen, vaikka paljastuisi sarjamurhaajaksi.
- Veli-Pekka Laitinen ja Mikko Jokela ovat SM-liigan top-10 puolustajia. Jos ensi kaudella mennään nollatoleranssiin, on Peli-Vekka aika kova sana valittaessa liigan parasta puolustelijaa. Kaiken maailman kaksimetriset kolossit käyttävät hirvittävän määrän energiaa painiakseen hyökkäilijöiden kanssa, Vellu hieman ojentaa kättään ja hoitaa homman paremmin.
- Petteri Wirtanen. 40 sekuntia aikaa 1. finaalissa 1-0-tilanteessa ja oman pään aloitus, vastustajalla kuusi kenttäpelaajaa. Aikamoinen kunnianosoitus Jaloselta junnun suuntaan.
- Ville Leino. Taistelee, raataa, taklaa, repii. Johtaa. Valkoiset Luistimet näyttää mistä mies on tehty. Välillä saa olla ihan minkälainen primadonna tahansa, jos tärkeinä hetkinä antaa tuohon malliin kaikkensa joukkueen eteen.
- Isot propsit ottelun linjatuomareille, erinomaista toimintaa. Omatoimisesti kertoivat Favorinille mitä pelin takana tapahtuu ja toimivat todella jämerästi. Esim. Komarovin tilanteessa linjuri ensin porhalsi Favorinin luo ja kertoi mitä tapahtui ja sitten vauhdilla Ässien vaihtopenkille huutamaan "KIEKKO!". Näin vältyttiin massiivisilta torikokouksilta.
- HPK:n pelaajat ovat ketteryys-, tasapaino- ja pelitilannevoimaominaisuuksiltaan liigan huippua. Tämä ei ole sattumaa. Eikä sen myötä ole myöskään sattumaa, että HPK pelaa finaaleissa ja johtaa sarjaa 1-0.
"Fyysisyydestä" puhutaan jatkuvalla syötöllä, mutta se tuntuu useimmille merkitsevän kahden metrin mittaa, sadan kilon painoa ja tyhmiä taklauksia. Oikeastihan fyysisyys on sitä, mitä löytyy näiltä Kerhon "nimettömiltä" duunareilta. Ketteryys ja tasapaino ovat moninkerroin tärkeämpiä kuin raaka fyysinen voima.
- Tästä on hyvä jatkaa. Peli oli täysin itku-Jutan näpissä koko ajan. Vielä kun Porissa Ässät kotiyleisön paineen myötä tekee enemmän virheitä, saa HPK entistä enemmän nopeita kääntötilanteita keskialueella ja hyökkäyspäädyssä. Nytkin niitä tuli jo paljon, mutta viimeistely ontui.
edit. ps. Ihmisten (siis muu kuin HPK- ja Ässät-väen) odotukset tuntuvat olevan epärealistisia. Koska vuosikaudet on jauhettu porilaisesta hulluudesta ja Jutan hurlumheistä, odotellaan jotain mitä ei koskaan tule tapahtumaan. Eilinen finaali oli varsin viihdyttelevä ja tunnelmaltaan aivan loistava verrattuna monien aiempien vuosien loppuotteluihin.
edit2. Hannu Väisäseltä aivan upea itsensä uhraaminen joukkueen edun tähden kolmannessa erässä. Leikkaa poikittain siniviivalla ja antaa jättösyötön Lahdelle. Tuossa vaiheessa jo tiesi, että nyt sattuu ja niin saatanan kovaa. Sieltähän se Matti tuli ja jyräsi yli kaikella voimalla. Hannu Matias ei tästä välittänyt, Lahti pääsi hienoon 1-1-tilanteeseen ja Väisänen vain keräsi kamppeensa. Tästä on finaaleissa kyse ja tätä HPK:lta löytyi enemmän kuin Ässiltä.