Bundesliigassa on tällä hetkellä todella tasainen ja tiukka tilanne, ja etenkin Wolfsburg ja Leipzig ovat kaksi joukkuetta, jotka ovat todella kuumassa ja kovassa vireessä. Bayernistakin tuttu Niko Kovac on saanut hyvin vaikean alkukauden jälkeen luotsattua Wolfsburgin jopa hämmentävän kovaan iskuun. Wolfsburgin alkukausi Kovacin johdolla oli todella vaikea, kun ensimmäisen 7 ottelun saldona oli vain yksi voitto ja neljä tappiota. Näytti, että Kovac ei tule pitkään Wolfsburgissa pysymään. Sen jälkeen Wolfsburg on kuitenkin Kovacin johdolla äitinyt aika hirmuiseen iskuun ja tehnyt taulukossa nousu ryminällä; 11 ottelua, joista 8 voittoa ja 3 tasapeliä, viimeisen tappio Wolfsburgilta on 18.9. eli 4(!) kuukkauden takaa. Kovacin johdolla Wolfsburgin viimeisen kuuden pelin saldo on tyylipuhdas 6 voittoa, maalierolla 22:1= +21.
Itse on tullut monta kertaa vähän ruoskittua Kovacia kaikin puolin ns. keskinkertaiseksi valmentajaksi, enkä nyt vedä puheita takaisin tai 4 kk otannalla käännä tuulitakkiani vielä tämän suhteen, mutta pitää kyllä antaa myös krediittiä, kun paikka on ja todella isoja kehuja. Vaikean alkukauden jälkeen on kovalla tavalla saanut käännettyä Wolfsburgin kurssia ja suuntaa ja Wolfsburg on tällä hetkellä todella kuumassa iskussa ja noussut jo ääri-tasaisessa Bundesliigan sarjataulukossa 7.sijalle. Tiukassa paikassa loistavaa tekemistä ja valmentamista Kovacilta, joka on ihan ammattimiehen merkki kylläkin. Painekattila oli todella kova alkukaudesta (sama hurja painekattila, joka mm. musersi Van Bommelin reilu vuosi takanperin), mutta Kovacin hermot olivat rautaa ja osaaminen nyt vankkaa, jolla Wolfsburg hienolla tavalla ohjasi itsensä montun pohjalta ylös ja nyt joukkue on Euroopan top-5 liigojen yksi tulikuumimmista joukkueista Kovacin johdolla. Chapeau!
Toinen kovassa liidossa oleva joukkue on Rosen Leipzig. Rose nappasi Leipzigin komentoonsa vähän ennen syyskuun puoliväliä ja sen jälkeen Leipzigin tulos Rosen alaisuudessa on ollut; 18 ottelua, 13 voittoa, 3 tasuria ja 2 tappiota. Rosen ekasta 3 ottelusta Leipzig hävisi kaksi, mutta syyskuun 17.päivän jälkeen ei ole Leipzigkänä hävinnyt ainuttakaan ottelua, vaan saldo on vakuuttava 15 ottelusta 12 voittoa. Huimalla tavalla on myös Rose saanut Leipzigin viritetty todelliseen huippuiskuun. Leipzigillä voisi olla myös saumoja olla kova haastaja Chämppäri-puolella, mutta kokoonpanohuolet aiheuttavat ehkä liikaa kysymyksiä. Ihan hyviä pelaajia Rosella tuossa on käytössään, mutta joukkueen kasaus ja roolitus on mennyt aika lailla ihan perseelleen ja olenkin todella yllättynyt, että Leipzig ei ole millään tavalla reagointu nyt tammikuun ikkunassa noihin puutteisiin, jotka ovat kaikkien nähtävillä.
Joukkueessa on kyllä ihan hyviä hyökkäyspäänpelaajia (Nkunku, Silva, Olmo, Forsberg, Poulsen, Szoboszlai etc.), mutta puhtaat laiturit puuttuvat joukkueesta kokonaan! Nyt siellä joutuu Szoboszlait ja Olmot viilettämään laidoissa, kun puhtaita laitapelaajia ei ole. Miten joukkue on voitu kasata noin heikosti, että on käytännössä pelkkiä todella offensiivisia kymppipaikan pelaajia ja vähän tuollaisia valeysi tyyppisiä pelimiehiä, mutta ei ollekaan kunnon laitureita? Toinen iso puute joukkueessa on tuo keskikentän pohja. Se vaatisi 6-paikalle jonkun pallollisen ja teknisemmän sekä hyvin peliä rytmittävän kaverin. Nyt siellä viilettää Kevin Kampl ja Xaver Schlager...joista Schalger olisi toki ihan hyvä varavaihtoehto, mutta ei Leipzigin tasoisessa rosterissa avaukseen. Joka paikan hölyä Laimer toki säntäilee joka paikkaan ja tuot omat vahvuutensa joukkueelle (pimenis taannoisessa Bayern-pelissä mm. Bayernin keskikentän täysin ja vei Goretzkaa kuin litran mittaa). Nyt siitä (alempaa) keskikentältä puuttuu kuitenkin teknisyyttä ja pallollista taitoa. Oikean laitapakin tontille ei ole heittää kuin kehnot Klostermann tai Henrichs. Maalivahtitilanne on todella synkkä, kun pitkäaikainen ykköstorjuja Gulácsi on ollut todella heikko tällä kaudella ja loukkaantunut paljon, eikä kunnollista (nyt Blaswich...) korvaajaa ole.
Miten näihin mihinkään, täysin ilmiselviin ja todella pahan luokan puutteisiin ei ole millään tavalla nyt reagoitu, eikä Rose ole ilmeisesti parempaa vaatinut? Vaikka oma odotusarvo oli jo silloin syksyllä, että kun Rose on ruoriin tarttunut, että on käynyt toimistolle huikkaamassa tiukkaan sävyyn, "että nyt jumaliste tammikuussa lompakkoa auki ja kunnolla". Niin pahoja ja selkeitä ovat nuo puutteet rosterissa. Jos jotain reagointeja olisi tehty, niin Rosen johdolla tässä olisi ollut (on toki vieläkin) todella valmis yllätyspumppu Chämppäreissä Cityäkin vastaan ja en olisi nähnyt Cityn pudottamistaan mahdottomana, ei se toki mahdotona ole vieläkään. Nyt Rose on saanut upealla tavalla kovan luokan ammattimiehen tavoin revittyä maksimit tuosta nykyisestä irti.
Vaikka Dortmund on ollut ehkä aavistuksen taantumaan päin viimeisen parin kauden aikana (rosteri heikentynyt ehkä hitusen, etenkin hyökkäys), joka luo osalle ehkä illuusiota, että myös Bundesliigan taso on putoamaan päin, niin itse uskallan olla tästä eri mieltä. Tuntuu nimittäin, että osasyy, minkä takia Bayernillakin on tällä kaudella tiukkaa ollut (suurilta osin toki itse aiheutettuja juttuja...), on se, että Bundesliigan taso on myös kärjen ja yleisen tasaisuuden osalta noussut mielestäni. Tätä väitettä tukee mm. viime kauden ja tämänkin kauden upea menestys eurotasolla ja Chämppäreissäkin saksalaisseurojen osalta. Tuntuu, että saksalaisseurojen menstys on jopa yllättänyt monet housut kintuissa. Viime vuoden Eurooppaliiga voittaja Frankfurt on noussut upeasti Saksan kärkeen tällä (ja jo viime) kaudella Glasnerin johdolla. Glasner tuli vasta kesällä 2021 sisään, mutta tehnyt jo lyhyessä ajassa hämmästyttävän kovaa duunia. Toki Frankfurt teki kesällä myös vuosisadan diilin sainaamalla Kolo Muanin ilmaiseksi kesällä Ligue 1:sestä, ihan hämmästyttävä diili ja sainaus! Siis ilmaiseksi(!)...huh
Union Berlin menestyy omalla "nihilistisellä" ja ääri-puolustusvoittoisella jalkapallollaan (sarjan 2.sijalla, hallitsevat palloa keskimäärin pelissä 44%, joka on vähiten kaikista BuLi-joukkueista yhdessä Schalken ja Augsburgin kanssa). Vaikka jotkut voisivat sitä Union Berlinin futista nimittää "tylsäksi" ja "prosenttifutikseksi", mutta omasta mielestäni on hienoa nähdä sinänsä, miten eri tyyleillä ja tavoilla voi menestyä ja pärjätä, ja miten tuo Unionin piskuinen ja ääri-taisteleva ja sitkeä omaan touhuun uskominen kantaa noin hyvin. Taistelevat uskomattoman sitkeästi ja periksiantamattomasti. Kokenut Urs Fishcer on tehnyt ihan hämmästyttävän loistavaa duuni Union Berlinin puikoissa, siis ihan käsittämättömän kovaa.
Noin 5 vuotta sitten kun Fischer tuli sisään, luotsasi ensin 2.Bundesliigassa pitkään (heikohkon/)keskinkertaisen Union Berlinin ensin 2.Bundesliigan kärkiseurojen joukkoon vain yhdessä kaudessa, joka poiki historiallisen nousun Bundesliigaan ja sen jälkeen Union Berlin ei olekaan enää taaksen katsonut, vaan on pitänyt kynsin ja hampain Bundesliigapaikastaan kiinni ja kausi kaudelta (11., 7., 5., nyt 2.) noussut kohti Bundesliigan kärkeä, kunnes tällä kaudella ihan sinne Bundesliigan kovimman kärjen joukkoon. Tuossa on paraatiesimerkki aina niistä "prosesseista" ja "projekteista", että ihan oikeasti myös edetään johonkin suuntaan.
Oikeasti, jos yhtään edes hiekan jyväsen verran ymmärtää urheilusta mitään, niin tajuaa, että tuo on ihan älytön ja veret seisauttava suoritus Union Berliniltä ja etenkin Fischeriltä, tuo on suorastaan käsittämätön nousu ja sensaatiomainen suoritus 5:ssä kaudessa. Aina tulee puhuttua niistä suurseurojen valmentajista, mutta kyllä nämä Fischerit ja Frankfurtissa lyhyessä ajassa kovaa työtä tehneet Glasner ovat niitä, jotka ansaitsisivat paljon isomman spottivalon ja tunnustuksen. Ja ottaen vielä huomioon sen Union Berlinin ihan hävyttömän olemattoman budjetin ja pienen koko luokan (jolla antaa ennestään roimasti tasoitusta kaikille muille), on tuo Fischerin suoritus vielä siitä veret seisauttavasta -tasostakin potenssiin kymmenen.
Leverkusen on syntynyt uudelleen Xabi Alonson otettua vetovastuu (viimeisin tappio 29.10.) ja jos otetaan nyt nuo MM-tauon aikaiset marras-/tammikuun harkkapelit mukaan lukien, on Leverkusenin saldo viimeisestä 10 ottelusta 9 voittoa. Wirtz teki upealla tavalla juuri paluun myös peleihin pitkän ACL-loukin jälkeen ja tuo varmasti kevättä silmällä pitäen hurjan ison avun Leverkusenin ja Alonson palettiin, vielä jos meinaavat tehdä hurjan kirin europeleihin oikeuttavalle sijalle. Se olisi kyllä ihan älytön ja lähes yli-inhimillisen kova suoritus noviisi-Alonsolta & co.lta, ottaen huomioon, miten synkkä ja kammottava alkukausi oli ja, miten paljon antoivat muille eteen (ekat 8 ottelua, joista 1 voitto). Toki Bundesliigan ääri-tasaisuus auttaa tässä varmasti ja, miten kaikki tavallaan tuossa keskikastissakin ottavat toisiltaan pisteitä ja suurin osa tuntuu vetävän sellaista melkein "voitto-tappio-voitto" tahtia. Eli jo ottamalla 2-3 voittoa putkeen, niin voi harpata monta sijaa ja kirimään eroa. Leipzigissä ja Leverkusenissa ovat valmentajavaihdokset piristäneet ja tuoneet eloa touhuun isolla tavalla. Oikeaita peliliikkeitä tällä hetkellä ja kovassa nosteessa kumpikin, Kovacin Wolfsburgin hurjan vireen jälkeen ihan siinä kannassa flow-tilaltaan.
Hienoja tarinoita ja juttuja on Bundesliigassakin menossa, jota kyllä seurata ja tuovat isolla tavalla sarjaan mielenkiintoa. Kellarikerroksen pohjalla piskuinen Bochum taistelee juuri nyt myös sitkeästi ja varsin mallikaasti, sen jälkeen kun Reis sai potkut surkean kauden alun jälkeen. Reilut 10 vuotta 2.Bundesliigassa viettänyt seura, nousi viime kaudella ekaa kertaa pitkästä aikaa Bundesliigaan ja sijoittuivat lopulta aika sensaatiomaisesti 13.sijalle (42.p), ollen lopulta kaukana ylempänä putoamista vastaan taistelevista pohja-joukkueista. Tällä kaudella meno on ollut uuden Vitessestä tulleen valmentajan Thomas Letschin johdolla paljon parempaa (Letschin alaisuudessa 11.ott, 6 voittoa), kuin millä tavoin kausi alkoi ääri-surkeasti Reisin johdolla. Letsch on korjannut parhaalla tavallaan ja osaamisellaan kurssia Reisin potkujen jälkeen ja saanut homma paljon parempaan jiiriin, olkoonkin, että kokonaiskatsannossa (17.ott, 16.pist) on Bochumin kausi ollut heikko, mutta pitkälti - tai kyllä lähes kokonaan - tuosta surkeudesta voi laittaa Reisin heikon alun piikkiin, Letsch tekee nyt tultuaan puikkoihin voitavansa. Reis toki hyppäsi surkean Schalken puikkoihin.
Ainoa todella surullinen ja varsin ikävä murheenkryyni on takavuosien mahtiseura Schalke (joka sainasi muuten Jere Urosen äskettäin). Aivan kammottavan heikkoa ja ei millään tasolla Bundesliigan standardien mukaista suorittamista; 17 ottelua, 9 pistettä, 14:41= -27. Ihan kaikki rimat alittavaa touhua. Kauas on tultu niistä Schalken suuruuden vuosista, 2000-luvun alun, ja vielä 2010-luvun taitteenkin ajoista, menestys- ja kärkiseuran romahtaminen on jotain häpeällistä. Vielä n. 5 vuottakin sitten tällä kaudella Leipzigistä potkut saaneen Tedescon johdolla Schalke rynnisti upeasti 2.sijalle, mutta sen jälkeen aivan kammottava syväkyykkäys ja sukellus (joka toki kytenyt jo siellä taustalla, karmivat miljoonavelat ja Tönniesin Gazprom -jutut sekä viritykset jne.), joka tämä kaikki johti lopulta 2021 keväällä putoamiseen 2.Bundesliigaan, ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen (jota ei fanit muuten hevillä sulattaneet...).
Noh, yksi kausi 2.tasolla ja voittajana takaisin Bundesligaan täksi kaudeksi, mutta ei tuosta touhusta tule yhtään mitään. Kaikki Bundesliigan ja pääsarja tason alittavat rimat on alitettu, mitkä on vain mahdollista ollut alittaa, touhu ei ole millään mittareilla ollut Bundesliiga standardien mukaista. Hämmentävää ja häpeällistä räpellystä on tämä kausi ja koko tuo Schalken touhu ollut. Vuosia, kun hoidetaan touhua päin persettä ja kapea- sekä lyhykatsoisesti, niin lopulta ne köntsät on vaan housussa ja massiivisella tavalla. Mutta kaiken tämän jälkeen, niin ehkä tästä nyt voi alkaa puhtaalta pöydältä rakentua jotain uutta nousua.
Itse on tullut monta kertaa vähän ruoskittua Kovacia kaikin puolin ns. keskinkertaiseksi valmentajaksi, enkä nyt vedä puheita takaisin tai 4 kk otannalla käännä tuulitakkiani vielä tämän suhteen, mutta pitää kyllä antaa myös krediittiä, kun paikka on ja todella isoja kehuja. Vaikean alkukauden jälkeen on kovalla tavalla saanut käännettyä Wolfsburgin kurssia ja suuntaa ja Wolfsburg on tällä hetkellä todella kuumassa iskussa ja noussut jo ääri-tasaisessa Bundesliigan sarjataulukossa 7.sijalle. Tiukassa paikassa loistavaa tekemistä ja valmentamista Kovacilta, joka on ihan ammattimiehen merkki kylläkin. Painekattila oli todella kova alkukaudesta (sama hurja painekattila, joka mm. musersi Van Bommelin reilu vuosi takanperin), mutta Kovacin hermot olivat rautaa ja osaaminen nyt vankkaa, jolla Wolfsburg hienolla tavalla ohjasi itsensä montun pohjalta ylös ja nyt joukkue on Euroopan top-5 liigojen yksi tulikuumimmista joukkueista Kovacin johdolla. Chapeau!
Toinen kovassa liidossa oleva joukkue on Rosen Leipzig. Rose nappasi Leipzigin komentoonsa vähän ennen syyskuun puoliväliä ja sen jälkeen Leipzigin tulos Rosen alaisuudessa on ollut; 18 ottelua, 13 voittoa, 3 tasuria ja 2 tappiota. Rosen ekasta 3 ottelusta Leipzig hävisi kaksi, mutta syyskuun 17.päivän jälkeen ei ole Leipzigkänä hävinnyt ainuttakaan ottelua, vaan saldo on vakuuttava 15 ottelusta 12 voittoa. Huimalla tavalla on myös Rose saanut Leipzigin viritetty todelliseen huippuiskuun. Leipzigillä voisi olla myös saumoja olla kova haastaja Chämppäri-puolella, mutta kokoonpanohuolet aiheuttavat ehkä liikaa kysymyksiä. Ihan hyviä pelaajia Rosella tuossa on käytössään, mutta joukkueen kasaus ja roolitus on mennyt aika lailla ihan perseelleen ja olenkin todella yllättynyt, että Leipzig ei ole millään tavalla reagointu nyt tammikuun ikkunassa noihin puutteisiin, jotka ovat kaikkien nähtävillä.
Joukkueessa on kyllä ihan hyviä hyökkäyspäänpelaajia (Nkunku, Silva, Olmo, Forsberg, Poulsen, Szoboszlai etc.), mutta puhtaat laiturit puuttuvat joukkueesta kokonaan! Nyt siellä joutuu Szoboszlait ja Olmot viilettämään laidoissa, kun puhtaita laitapelaajia ei ole. Miten joukkue on voitu kasata noin heikosti, että on käytännössä pelkkiä todella offensiivisia kymppipaikan pelaajia ja vähän tuollaisia valeysi tyyppisiä pelimiehiä, mutta ei ollekaan kunnon laitureita? Toinen iso puute joukkueessa on tuo keskikentän pohja. Se vaatisi 6-paikalle jonkun pallollisen ja teknisemmän sekä hyvin peliä rytmittävän kaverin. Nyt siellä viilettää Kevin Kampl ja Xaver Schlager...joista Schalger olisi toki ihan hyvä varavaihtoehto, mutta ei Leipzigin tasoisessa rosterissa avaukseen. Joka paikan hölyä Laimer toki säntäilee joka paikkaan ja tuot omat vahvuutensa joukkueelle (pimenis taannoisessa Bayern-pelissä mm. Bayernin keskikentän täysin ja vei Goretzkaa kuin litran mittaa). Nyt siitä (alempaa) keskikentältä puuttuu kuitenkin teknisyyttä ja pallollista taitoa. Oikean laitapakin tontille ei ole heittää kuin kehnot Klostermann tai Henrichs. Maalivahtitilanne on todella synkkä, kun pitkäaikainen ykköstorjuja Gulácsi on ollut todella heikko tällä kaudella ja loukkaantunut paljon, eikä kunnollista (nyt Blaswich...) korvaajaa ole.
Miten näihin mihinkään, täysin ilmiselviin ja todella pahan luokan puutteisiin ei ole millään tavalla nyt reagoitu, eikä Rose ole ilmeisesti parempaa vaatinut? Vaikka oma odotusarvo oli jo silloin syksyllä, että kun Rose on ruoriin tarttunut, että on käynyt toimistolle huikkaamassa tiukkaan sävyyn, "että nyt jumaliste tammikuussa lompakkoa auki ja kunnolla". Niin pahoja ja selkeitä ovat nuo puutteet rosterissa. Jos jotain reagointeja olisi tehty, niin Rosen johdolla tässä olisi ollut (on toki vieläkin) todella valmis yllätyspumppu Chämppäreissä Cityäkin vastaan ja en olisi nähnyt Cityn pudottamistaan mahdottomana, ei se toki mahdotona ole vieläkään. Nyt Rose on saanut upealla tavalla kovan luokan ammattimiehen tavoin revittyä maksimit tuosta nykyisestä irti.
Vaikka Dortmund on ollut ehkä aavistuksen taantumaan päin viimeisen parin kauden aikana (rosteri heikentynyt ehkä hitusen, etenkin hyökkäys), joka luo osalle ehkä illuusiota, että myös Bundesliigan taso on putoamaan päin, niin itse uskallan olla tästä eri mieltä. Tuntuu nimittäin, että osasyy, minkä takia Bayernillakin on tällä kaudella tiukkaa ollut (suurilta osin toki itse aiheutettuja juttuja...), on se, että Bundesliigan taso on myös kärjen ja yleisen tasaisuuden osalta noussut mielestäni. Tätä väitettä tukee mm. viime kauden ja tämänkin kauden upea menestys eurotasolla ja Chämppäreissäkin saksalaisseurojen osalta. Tuntuu, että saksalaisseurojen menstys on jopa yllättänyt monet housut kintuissa. Viime vuoden Eurooppaliiga voittaja Frankfurt on noussut upeasti Saksan kärkeen tällä (ja jo viime) kaudella Glasnerin johdolla. Glasner tuli vasta kesällä 2021 sisään, mutta tehnyt jo lyhyessä ajassa hämmästyttävän kovaa duunia. Toki Frankfurt teki kesällä myös vuosisadan diilin sainaamalla Kolo Muanin ilmaiseksi kesällä Ligue 1:sestä, ihan hämmästyttävä diili ja sainaus! Siis ilmaiseksi(!)...huh
Union Berlin menestyy omalla "nihilistisellä" ja ääri-puolustusvoittoisella jalkapallollaan (sarjan 2.sijalla, hallitsevat palloa keskimäärin pelissä 44%, joka on vähiten kaikista BuLi-joukkueista yhdessä Schalken ja Augsburgin kanssa). Vaikka jotkut voisivat sitä Union Berlinin futista nimittää "tylsäksi" ja "prosenttifutikseksi", mutta omasta mielestäni on hienoa nähdä sinänsä, miten eri tyyleillä ja tavoilla voi menestyä ja pärjätä, ja miten tuo Unionin piskuinen ja ääri-taisteleva ja sitkeä omaan touhuun uskominen kantaa noin hyvin. Taistelevat uskomattoman sitkeästi ja periksiantamattomasti. Kokenut Urs Fishcer on tehnyt ihan hämmästyttävän loistavaa duuni Union Berlinin puikoissa, siis ihan käsittämättömän kovaa.
Noin 5 vuotta sitten kun Fischer tuli sisään, luotsasi ensin 2.Bundesliigassa pitkään (heikohkon/)keskinkertaisen Union Berlinin ensin 2.Bundesliigan kärkiseurojen joukkoon vain yhdessä kaudessa, joka poiki historiallisen nousun Bundesliigaan ja sen jälkeen Union Berlin ei olekaan enää taaksen katsonut, vaan on pitänyt kynsin ja hampain Bundesliigapaikastaan kiinni ja kausi kaudelta (11., 7., 5., nyt 2.) noussut kohti Bundesliigan kärkeä, kunnes tällä kaudella ihan sinne Bundesliigan kovimman kärjen joukkoon. Tuossa on paraatiesimerkki aina niistä "prosesseista" ja "projekteista", että ihan oikeasti myös edetään johonkin suuntaan.
Oikeasti, jos yhtään edes hiekan jyväsen verran ymmärtää urheilusta mitään, niin tajuaa, että tuo on ihan älytön ja veret seisauttava suoritus Union Berliniltä ja etenkin Fischeriltä, tuo on suorastaan käsittämätön nousu ja sensaatiomainen suoritus 5:ssä kaudessa. Aina tulee puhuttua niistä suurseurojen valmentajista, mutta kyllä nämä Fischerit ja Frankfurtissa lyhyessä ajassa kovaa työtä tehneet Glasner ovat niitä, jotka ansaitsisivat paljon isomman spottivalon ja tunnustuksen. Ja ottaen vielä huomioon sen Union Berlinin ihan hävyttömän olemattoman budjetin ja pienen koko luokan (jolla antaa ennestään roimasti tasoitusta kaikille muille), on tuo Fischerin suoritus vielä siitä veret seisauttavasta -tasostakin potenssiin kymmenen.
Leverkusen on syntynyt uudelleen Xabi Alonson otettua vetovastuu (viimeisin tappio 29.10.) ja jos otetaan nyt nuo MM-tauon aikaiset marras-/tammikuun harkkapelit mukaan lukien, on Leverkusenin saldo viimeisestä 10 ottelusta 9 voittoa. Wirtz teki upealla tavalla juuri paluun myös peleihin pitkän ACL-loukin jälkeen ja tuo varmasti kevättä silmällä pitäen hurjan ison avun Leverkusenin ja Alonson palettiin, vielä jos meinaavat tehdä hurjan kirin europeleihin oikeuttavalle sijalle. Se olisi kyllä ihan älytön ja lähes yli-inhimillisen kova suoritus noviisi-Alonsolta & co.lta, ottaen huomioon, miten synkkä ja kammottava alkukausi oli ja, miten paljon antoivat muille eteen (ekat 8 ottelua, joista 1 voitto). Toki Bundesliigan ääri-tasaisuus auttaa tässä varmasti ja, miten kaikki tavallaan tuossa keskikastissakin ottavat toisiltaan pisteitä ja suurin osa tuntuu vetävän sellaista melkein "voitto-tappio-voitto" tahtia. Eli jo ottamalla 2-3 voittoa putkeen, niin voi harpata monta sijaa ja kirimään eroa. Leipzigissä ja Leverkusenissa ovat valmentajavaihdokset piristäneet ja tuoneet eloa touhuun isolla tavalla. Oikeaita peliliikkeitä tällä hetkellä ja kovassa nosteessa kumpikin, Kovacin Wolfsburgin hurjan vireen jälkeen ihan siinä kannassa flow-tilaltaan.
Hienoja tarinoita ja juttuja on Bundesliigassakin menossa, jota kyllä seurata ja tuovat isolla tavalla sarjaan mielenkiintoa. Kellarikerroksen pohjalla piskuinen Bochum taistelee juuri nyt myös sitkeästi ja varsin mallikaasti, sen jälkeen kun Reis sai potkut surkean kauden alun jälkeen. Reilut 10 vuotta 2.Bundesliigassa viettänyt seura, nousi viime kaudella ekaa kertaa pitkästä aikaa Bundesliigaan ja sijoittuivat lopulta aika sensaatiomaisesti 13.sijalle (42.p), ollen lopulta kaukana ylempänä putoamista vastaan taistelevista pohja-joukkueista. Tällä kaudella meno on ollut uuden Vitessestä tulleen valmentajan Thomas Letschin johdolla paljon parempaa (Letschin alaisuudessa 11.ott, 6 voittoa), kuin millä tavoin kausi alkoi ääri-surkeasti Reisin johdolla. Letsch on korjannut parhaalla tavallaan ja osaamisellaan kurssia Reisin potkujen jälkeen ja saanut homma paljon parempaan jiiriin, olkoonkin, että kokonaiskatsannossa (17.ott, 16.pist) on Bochumin kausi ollut heikko, mutta pitkälti - tai kyllä lähes kokonaan - tuosta surkeudesta voi laittaa Reisin heikon alun piikkiin, Letsch tekee nyt tultuaan puikkoihin voitavansa. Reis toki hyppäsi surkean Schalken puikkoihin.
Ainoa todella surullinen ja varsin ikävä murheenkryyni on takavuosien mahtiseura Schalke (joka sainasi muuten Jere Urosen äskettäin). Aivan kammottavan heikkoa ja ei millään tasolla Bundesliigan standardien mukaista suorittamista; 17 ottelua, 9 pistettä, 14:41= -27. Ihan kaikki rimat alittavaa touhua. Kauas on tultu niistä Schalken suuruuden vuosista, 2000-luvun alun, ja vielä 2010-luvun taitteenkin ajoista, menestys- ja kärkiseuran romahtaminen on jotain häpeällistä. Vielä n. 5 vuottakin sitten tällä kaudella Leipzigistä potkut saaneen Tedescon johdolla Schalke rynnisti upeasti 2.sijalle, mutta sen jälkeen aivan kammottava syväkyykkäys ja sukellus (joka toki kytenyt jo siellä taustalla, karmivat miljoonavelat ja Tönniesin Gazprom -jutut sekä viritykset jne.), joka tämä kaikki johti lopulta 2021 keväällä putoamiseen 2.Bundesliigaan, ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen (jota ei fanit muuten hevillä sulattaneet...).
Noh, yksi kausi 2.tasolla ja voittajana takaisin Bundesligaan täksi kaudeksi, mutta ei tuosta touhusta tule yhtään mitään. Kaikki Bundesliigan ja pääsarja tason alittavat rimat on alitettu, mitkä on vain mahdollista ollut alittaa, touhu ei ole millään mittareilla ollut Bundesliiga standardien mukaista. Hämmentävää ja häpeällistä räpellystä on tämä kausi ja koko tuo Schalken touhu ollut. Vuosia, kun hoidetaan touhua päin persettä ja kapea- sekä lyhykatsoisesti, niin lopulta ne köntsät on vaan housussa ja massiivisella tavalla. Mutta kaiken tämän jälkeen, niin ehkä tästä nyt voi alkaa puhtaalta pöydältä rakentua jotain uutta nousua.
Viimeksi muokattu: