Ja sinä lähdet pelastamaan kansanterveyttämme jakamalla jäävuoroja tasaisemmin?
En suoranaisesti, mutta liikuttamalla yhä suurempaa osaa väestöstä, saadaan vaikutuksia myös kansanterveyteen. Täysin itsestään selvä asia.
Oletko muuten ajatellut, että yhdelle annettu jäävuoro on joltain toiselta jäävuoro pois. Sellainen yksinkertainen tase, jossa 24 tuntia ikävästi rajoittaa.
Kyllä, mutta tässähän haettiin vain tasa-arvon toteutumista liikuntavuorojen jakamisessa. Että kaikki parhaat vuorot eivät menisi aina miesvaltaisille lajeille.
Tämän vuoksi minä myös mielelläni kuulisin ihan faktatietoa harrastajamääristä ja siitä mystisestä potentiaalista X, jonka juuri tyttöjen jäävuorojen korkeampi priorisointi vapauttaa, kun tytötkin pääsevät pelaamaan jääkiekkoa. Ilmeisesti parannus on merkitsevä ihan herranjumala kansanterveydellisellä tasolla niin pakkohan se on kuulla, miten se tapahtuu ja mihin perustuen.
No tohon kansanterveys-kysymykseen vastasin jo tuolla yllä, joten jätetään se kohta nyt tässä kohdin kommentoimatta.
Mitä tulee faktatietoon, oli jääkiekon virallinen harrastajamäärä vuonna 2015 noin 74 000 suomalaista, joista noin 68 000 oli poikia ja miehiä. Naisia ja tyttöjä oli siis noin 6000. Toki näiden lukujen lisäksi moni ihan vain harrastaa jääkiekkoa eikä ole esim. ostanut lisenssiä. Kansallinen liikuntatutkimuksen mukaan (vuodelta 2010) jääkiekolla arvioitiin olevan yhteensä noin 200 000 harrastajaa. Jos suhdeluku harrastajissa olisi sama kuin virallisissa pelaajissa, miespuolisia harrastajia on noin 184 000 ja naispuolisia 16 000. Kenties ero on vieläkin suurempi, koska uskoisin naisten ja tyttöjen harrastavan lätkää miehiä enemmän seuroissa ja lisenssipelaajina kuin seurojen ulkopuolella.
Vertailun vuoksi esimerkiksi lisenssin ostaneita jalkapalloilijoita oli Suomessa vuonna 2013 reilut 119 000, joista miesten ja poikien osuus oli 92 600 ja tyttöjen sekä naisten 26 500.
Kyllähän noista luvuista huomaa, että tytöissä ja naisissa on vielä todella paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Ei tietenkään voi odottaa, että jääkiekko olisi yhtä suosittua molempien sukupuolten välillä, mutta ei myöskään kannata uskoa, että naiskiekkoilu olisi nyt suosionsa huipulla.
Jos lätkä saisi virallisten pelaajien määrän edes samaan suhteeseen futiksen kanssa, olisi naispelaajia Suomessa jo yli 16 000 eli 10 000 enemmän kuin nykyisin. Eiköhän tyttö- ja naiskiekkoilun suosion käyrä ole vain nouseva, joten ainakin tota 16 000 pelaajaa kohti ollaan menossa. Tämä on vain hyvä asia koko lätkäperheen kannalta. Kun saadaan yhä enemmän jo pienestä pitäen lätkää pelanneita tyttöjä, on meillä aikuisväestössä yhä suurempi joukko lätkästä kiinnostuneita naisia, mikä puolestaan tarkoittaa yhä suurempaa potentiaalista massaa lätkäkatsomoihin (niin miesten kuin naisten peleihin), kanavapakettien ostajiksi, seuratoimintaan vapaaehtoisiksi. tuomareiksi, seurojen jäseniksi jne.
Jooei. Ei tapahdu. Tässä on nyt ylevän jalosta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden mantrasta kyse 99-prosenttisesti, jonka tavoittelu on joidenkin mesenaattien riemukas elämäntehtävä aiheessa kuin aiheessa. Ja kuten nytkin, ilman järjen häivää. Pari tyttöjen jäävuoroa ei muuta yhtään mitään sen paremmin urheilullisesti kuin kansanterveydellisestikään. Mutta olisihan se tietysti kiva kun kaikki halukkaat pääsisivät joka arkipäivä 17-20 pelailemaan jääkiekkoa halliin ympäri vuoden. Olisihan se.
Mielestäni tasa-arvon kunnioittaminen ja sen edistäminen ovat ihan perusjuttuja yhteiskunnassa. Kyse ei ole mistään mantrasta vaan ihan perusasioista, kun mietitään, miten toimitaan yhteiskunnan eri osa-alueilla. Mielestäni paljon kertoo se, että kirjoitat edelleen tällaista tekstiä, kuin mitä lainatussa kohdassa saamme lukea. Sulla on selkeesti ongelma ylipäänsä tätä tasa-arvon ajamista kohtaan, mikä saa sut sokaistumaan myös tämän yksittäisen kysymyksen kohdalla vaikka siinä argumentit puoltavat epätasa-arvoa tosiasiallista olemassaoloa. Samalla sun argumentit eivät valitettavasti näytä riittävän oikein mihinkään.
Päivän selvää on, että mitä enemmän tytöt ja naiset harrastavat kiekkoilua, sitä paremmat mahdollisuudet heillä on esimerkiksi saavuttaa siinä urheilullista menestystä. Tästä hyvänä esimerkkinä käy vaikka harrastajamäärät ja lajin arvostus. Yllättäen naiskiekkoilulla menee parhaiten niissä maissa, joissa lajissa on eniten harrastajia ja naiskiekkoilua on viety eteeenpäin (Kanada, USA, Suomi jne.). Paikallistasolla nämä asiat sitten ovat kiinni monista kysymyksistä, joista yksi on vuorojenjakopolitiikka. Kyse ei ole maailman suurimmasta epäkohdasta, mutta on aivan turhaa lähteä myöskään vähättelemään asiaa. Tyttö- ja naiskiekkoilun kannalta sillä on merkitystä. Ei onneksi edes kaikkialla, mutta osassa kuntia ja kaupunkeja on.