”Jääkiekko tuottaa eriarvoisuutta”, kertoo väitös

[Individual]

"Jääkiekko tuottaa eriarvoisuutta", todetaan Helena Herralan tuoreessa väitöskirjassa.

"Helena Herralan mukaan jääkiekon sukupuolittuneisuus näkyy esimerkiksi tyttö- ja poikajoukkueiden erilaisina harjoittelumahdollisuuksina.
Tutkimuksen tyttöjoukkue harjoitteli pääasiassa kaksi kertaa viikossa, kun poikajoukkueet harjoittelevat useimmiten neljästä viiteen kertaa viikossa. Sukupuolieroa tuotetaan myös säännöillä, jotka koskevat muun muassa taklaamista ja ristikollisen kasvosuojan käyttämistä. Eroja on myös sponsoreiden myöntämissä avustuksissa ja medianäkyvyydessä, eivätkä naiset pysty pelaamaan Suomessa ammatikseen.
–Tytöt ja naiset sijoittuvatkin jääkiekon kulttuurissa ulommalle kehälle. Tila on marginalisoitu niin mediassa kuin kulttuurisissa käytänteissä ja asenteissakin, Herrala sanoo."

Väitös: Jääkiekko tuottaa eriarvoisuutta | Aamulehti

Eikö laji, naisjääkiekko siis ole kansainvälisestikin aika nuori ja samat ongelmat mm. näkyvyydessä on sielläkin? Olisi kiva myös tietää, että kokevatko lajin harastajat tuon taklauskiellon, tai kokomaskin jotekin sukupuolikymykseksi, tai eriarvoistavaksi asiaksi.

 

[kahden suunnan sentteri]

Sukupuolieroa tuotetaan myös säännöillä, jotka koskevat muun muassa taklaamista ja ristikollisen kasvosuojan käyttämistä. Eroja on myös sponsoreiden myöntämissä avustuksissa ja medianäkyvyydessä, eivätkä naiset pysty pelaamaan Suomessa ammatikseen.

Eikö laji, naisjääkiekko siis ole kansainvälisestikin aika nuori ja samat ongelmat mm. näkyvyydessä on sielläkin? Olisi kiva myös tietää, että kokevatko lajin harastajat tuon taklauskiellon, tai kokomaskin jotekin sukupuolikymykseksi, tai eriarvoistavaksi asiaksi.

Ovathan nuo taklauskiellot ja kokomaskit aivan perusteettomia, naurettavia, ja hyödyttömiä, ja nimenomaan tuottavat sitä sukupuolittamista, sekä itsessään aiheuttavat niitä pienempiä katsojalukuja ja sponsorirahoja.

Olen pitkään ihmetellyt miksei yksikään naisjääkiekkoilija ole pitänyt asiasta meteliä. Ilmeisesti ovat tyytyväisiä harrastekiekkonsa pelailuun tyhjissä halleissa, ja siihen, että nainen on fyysisesti heikko ja kasvoiltaan kaunis ihminen jolle kontaktiurheilu ja iskut naamaan eivät sovi. Ovathan jääkiekkopiirit muutenkin juntteja ja vanhoillisia, mikseivät siis naisjääkiekkopiiritkin.

Hienoa että kyseinen tuleva kasvatustieteiden tohtori on asiaan paneutunut. Toivottavasti tuotos tulee tarkistuksen jälkeen nettiinkin luettavaksi. Nyt näyttäisi saavan vain kirjakaupoista 38 eurolla.

 

[Espen]

"Tila on marginalisoitu niin mediassa kuin kulttuurisissa käytänteissä ja asenteissakin, Herrala sanoo."

Pikemminkin niin, että tilat joissa miehet voivat olla keskenään ilman naisten valvontaa ja heidän tarpeisiinsa mukautumista, ovat käymässä vähiin pitkälle automatisoidussa koulutus- ja palveluyhteiskunnassa.

 

[Karhunvartija]

Vaadin tasa-arvoa! Miehet joutuvat yhä edelleen pelaamaan jääkiekkoa turvattomissa olosuhteissa, koska syvälle juurtuneet sukupuoliroolit vaativat miehen olevan kova ja aggressiivinen. Milloin siis saamme miesten jääkiekkoon samat säännöt kuin naisillekin, taklauskiellon ja kasvomaskin?

Naisjääkiekon ohella tasa-arvo-ongelmia on esim. proteesijääkiekon puolella. Ikinä en ole pelissä käynyt, enkä mene, mutta vaadin, että proteesilätkälle taataan samat sponsoritulot, medianäkyvyys ja palkat. Tämä on vammaisten syrjintää!

No leikki sikseen, muuttakaa sääntöjä ja käykää naisten peleissä, raha tulee perässä. Ongelmat ja "eriarvoisuus" ratkaistu.

 

[aquanqua]

Sukupuolien välisestä eriarvoisuudesta urheilussa päästään lopullisesti sinä päivänä, kun tytöille ja pojille ei ole erillisiä joukkueita vaan kaikki kilpailevat samoista pelipaikoista.

 

[Fordél]

Hieno ja tärkeä tutkimustyö, jonka tulos ei tietystikään yllätä millään tavalla. Jääkiekkoliiton tuntien niin tälle asialle ei kuitenkaan tulla tekemään mitään. Harmi, koska samalla jätetään hyödyntämättä kunnolla 50 % lajin potentiaalista.

Itse olisin eniten huolissani tyttö- ja poikajoukkueiden erilaisista harjoittelumahdollisuuksista. NIin kauan kuin näin on, naiskiekkoilu ei tule kehittymään riittävästi ja pelin taso suhteessa miesten kiekkoiluun ei tule tasoittumaan. Tämä kysymys kulminoituu liiton (mm. valmentajien koulutus) lisäksi erityisesti seuroihin ja kuntiin: kuinka paljon tyttö- ja naiskiekkoiluun halutaan panostaa sekä miten kunnisssa jaetaan harjoitusvuoroja. Ei liene vaikea arvioida, että lähes poikkeuksetta poikien ja miesten jengien vuorot menevät tyttöjen ja naisten vuorojen edelle. Toivottavasti ei sentään taksikuskien vuoro...

 

[mjr]

Tuosta tutkimuksesta en osaa lukematta juuri mitään sanoa, mutta sen olen huomannut, että eri joukkuelajeissa on hyvin erilaiset mentaliteetit asenteet naisurheilua kohtaan. Tunnen hyvin nimenomaan ääripäät eli jääkiekon ja pesäpallon. Pesäpallossa naisjoukkueet saattavat ratkaisupeleissä hyvinkin kerätä tuhatpäisen yleisön ja lajia kunnioitetaan melkoisesti koko lajin sisällä (toki on perinteisiäkin asenteita, mutta hyväksyntä on kuitenkin hyvin laajaa). Sitten on jääkiekko, tämä äijä- ja macholaji, jossa naisjoukkueilla ja -seuroilla on todella suuria vaikeuksia saada edes vähän alusta näkyvyyttä ja ääntään kuuluviin. Veikkaanpa että pitkällä tähtäimellä pesäpallon asenneilmasto on se joka on lajin kokonaissuosion kannalta olennaisesti järkevämpi. Tietysti jääkiekko on nyt haastamattomana huipulla ja juuri niin ylimielinen ja arogantti asenteissaan, kuin haastamattomina huipulla olevat yleensä ovat. Mikään ei kuitenkaan tuppaa olemaan ikuista...

 

[kahden suunnan sentteri]

Hieno ja tärkeä tutkimustyö, jonka tulos ei tietystikään yllätä millään tavalla. Jääkiekkoliiton tuntien niin tälle asialle ei kuitenkaan tulla tekemään mitään. Harmi, koska samalla jätetään hyödyntämättä kunnolla 50 % lajin potentiaalista.

Sitten on jääkiekko, tämä äijä- ja macholaji, jossa naisjoukkueilla ja -seuroilla on todella suuria vaikeuksia saada edes vähän alusta näkyvyyttä ja ääntään kuuluviin. Veikkaanpa että pitkällä tähtäimellä pesäpallon asenneilmasto on se joka on lajin kokonaissuosion kannalta olennaisesti järkevämpi. Tietysti jääkiekko on nyt haastamattomana huipulla ja juuri niin ylimielinen ja arogantti asenteissaan, kuin haastamattomina huipulla olevat yleensä ovat. Mikään ei kuitenkaan tuppaa olemaan ikuista...

Erittäin hyvä pointti tämä oman tuotteen potentiaalin hukkaaminen, jossa suomikiekko on erityisen kunnostautunut.
(Kanadassahan tosiaan esim. taklauskielto poistettiin tuossa yli 30 vuotta sitten)

Mutta 50% potentiaalista nyt on silkkaa liioittelua. Pelkästään sukupuolten fysiologiset erot ja sen myötä miesten suoritusten korkeampi sijoitus ihmisten normaalijakaumassa johtaa siihen että miesten suoritukset monissa lajeissa, mtta etenkin jääkiekossa, olisivat viihdyttävämpää katseltavaa vaikka eläisimmekin täydellisen tasa-arvoisessa maailmassa, jossa ihmiset keskimäärin sukupuoleen katsomatta eivät automaattisesti arvioisi miessukupuolen edustajia kaikin puolin paremmiksi tyypeiksi, kuten tässä vielä jokseenkin patriarkaalisessa nykymaailmassa.

Esim. miesten 100m finaalia Lontoon olympialaisissa seurasi BBC:ltä n. 20 miljoonaa brittiä, mutta naisten pikajuoksu, tässä tapauksessa 100m aidat joka voitettiin myös olympiaennätyksellä, mahtuu hädin tuskin top kymppiin 12 miljoonalla katsojalla. Nämä ovat sikäli vertailukelpoisia, että kummassakaan finaalissa ei juossut brittejä.

 

[Fordél]

Mutta 50% potentiaalista nyt on silkkaa liioittelua. Pelkästään sukupuolten fysiologiset erot ja sen myötä miesten suoritusten korkeampi sijoitus ihmisten normaalijakaumassa johtaa siihen että miesten suoritukset monissa lajeissa, mtta etenkin jääkiekossa, olisivat viihdyttävämpää katseltavaa vaikka eläisimmekin täydellisen tasa-arvoisessa maailmassa, jossa ihmiset keskimäärin sukupuoleen katsomatta eivät automaattisesti arvioisi miessukupuolen edustajia kaikin puolin paremmiksi tyypeiksi, kuten tässä vielä jokseenkin patriarkaalisessa nykymaailmassa.

Esim. miesten 100m finaalia Lontoon olympialaisissa seurasi BBC:ltä n. 20 miljoonaa brittiä, mutta naisten pikajuoksu, tässä tapauksessa 100m aidat joka voitettiin myös olympiaennätyksellä, mahtuu hädin tuskin top kymppiin 12 miljoonalla katsojalla. Nämä ovat sikäli vertailukelpoisia, että kummassakaan finaalissa ei juossut brittejä.

Pointtini ei tainnut oikein aueta, joten avataas sitä. Tarkoitin tuolla 50 % potentiaalilla tyttöjä ja naisia, joista olisi mahdollista saada jääkiekolle vielä lisää harrastajia, yleisöä, vapaaehtoisia seuratoimintaan ja tapahtumiin jne. Toki he ovat jo nyt mukana, mutta ei läheskään täydellä potentiaalilla. Yksi keino saada heidät vielä paremmin mukaan jääkiekon pariin, olisi kohdella heitä täysin tasavertaisina miehiin nähden. Konkreettisesti tämä tarkoittaisi esimerkiksi suurempaa panostamista tyttö- ja naiskiekkoiluun. Kun tytöistä yhä useampi harrastaisi kiekkoa ja yhä laadukkaammin, näkyisi tämä niin parantuneena naislätkän tasona, naisharrastajien määrässä kuin varmasti tyttöjen ja naisten kiinnostuksena jääkiekkoa kohtaan. Tästä kaikesta hyötyisi koko lätkäperhe, kun esim. potentiaalista yleisömassaa maajoukkueiden, Liigan, Naisten SM-sarjan ja Mestiksen peleihin olisi nykyistä enemmän. Kiekkopomona ottaisin siis tämän tutkimuksen viestin ihan tosissani ja alkaisin oikeasti panostamaan tyttöjen ja naisten kiekkoiluun. Paljon on toki tehtykin (esim. Girls Hockey Day), mutta työmaata on aivan helkkaristi jäljellä.

 

[Sanainen arkku]

Erittäin hyvä pointti tämä oman tuotteen potentiaalin hukkaaminen, jossa suomikiekko on erityisen kunnostautunut.
(Kanadassahan tosiaan esim. taklauskielto poistettiin tuossa yli 30 vuotta sitten)

Mutta 50% potentiaalista nyt on silkkaa liioittelua. Pelkästään sukupuolten fysiologiset erot ja sen myötä miesten suoritusten korkeampi sijoitus ihmisten normaalijakaumassa johtaa siihen että miesten suoritukset monissa lajeissa, mtta etenkin jääkiekossa, olisivat viihdyttävämpää katseltavaa vaikka eläisimmekin täydellisen tasa-arvoisessa maailmassa, jossa ihmiset keskimäärin sukupuoleen katsomatta eivät automaattisesti arvioisi miessukupuolen edustajia kaikin puolin paremmiksi tyypeiksi, kuten tässä vielä jokseenkin patriarkaalisessa nykymaailmassa.

Esim. miesten 100m finaalia Lontoon olympialaisissa seurasi BBC:ltä n. 20 miljoonaa brittiä, mutta naisten pikajuoksu, tässä tapauksessa 100m aidat joka voitettiin myös olympiaennätyksellä, mahtuu hädin tuskin top kymppiin 12 miljoonalla katsojalla. Nämä ovat sikäli vertailukelpoisia, että kummassakaan finaalissa ei juossut brittejä.

Viihdyttävyyden yhteys maksimivoimaan ei ole aivan suora. Lajeissa, joissa avaussyötöllä (staattisesta tilasta) on suuri merkitys, naisten vähäisempi kyky tuottaa liike-energiaa näyttäisi olevan viihdyttävämpää. Näin on ainakin minun mielestä tenniksessä, lentopallossa ja pesiksessä. Syöttö (pesäpallossa lyönti) on helpommin puolustettavissa, josta syntyy taktista kirjavuutta ja monipuolisempia pelitapahtumia.

Jääkiekon osalta taklaukset (toteutumattominakin, ts. pelkkänä uhkana) ovat niin merkittävä taktinen elementti, ettei kyseessä ole lainkaan sama laji kun ne on kielletty. Tämä on epäreilua.

Ristikosta: Jos jääkiekko keksittäisiin nyt, on päivänselvää etteivät miehetkään pelaisi paljain kasvoin. Vedettäisiinkö kirkko keskelle kylää: Naiset taklaamaan ja miehille ristikot?

 

[Nemesis63]

Voisiko olla kuitenkin niin, että jääkiekko sekä harrastus- että seuraamismielessä kiinnostaa naissukupuolta aika paljon miehiä vähemmän?

Meillä vain nyt tuntuu olevan menossa sellainen sukupuolineutraaliuden kummallinen hype, jossa melkein mistä tahansa aiheesta saadaan tehtyä jokin ongelma. Naiset kantavat rahansa meikkiosastoille, kampaajille ja vaatefirmoihin, miehet autokauppaan ja lätkämatseihin. Eikä siinä hukata mitään potentiaalia vaan asetelma on täysin markkinaohjautunut.

 

[kahden suunnan sentteri]

Voisiko olla kuitenkin niin, että jääkiekko sekä harrastus- että seuraamismielessä kiinnostaa naissukupuolta aika paljon miehiä vähemmän?

Tämähän on päivänselvää.

Kiinnostavampi kysymys kuluu; voisiko jääkiekko sekä harrastus- että seuraamismielessä kiinnostaa kokonaisuudessaan nykyistä enemmän? Ja siihenkin kysymykseen vastaus on tietysti päivänselvä. Naisten historiallisista syistä pienempää kiinnostusta nostamalla koko lajin kiinnostus kasvaisi ja kaikki lajista kiinnostuneet hyötyisivät.

 

[Sanainen arkku]

Hurjan tärkeää olisi, että miehiä palkattaisiin yhtä paljon sairaanhoitajiksi kuin naisia. Naispuolisten hoitsujen rekrytointi tulisi pysäyttää täysin siihen saakka, kunnes miesten osuus olisi saatu nostettua noin 40%:iin.

Merkittävää olisi poistaa eriarvoisuus myös sukupuolten vaatetarjonnasta. Kauppaliikkeiden epäreiluun neliömetri- ja valikoimajakoon tulisi puuttua kiintiöimällä puolet resursseista miesten vaatteille.

Linja-automatkustajien sukupuolijakauma on myös hyvin vääristynyt. Matkustajien sukupuolikiintiöt olisi toimiva ratkaisu. Kohtuuden nimissä kiintiöt voitaisiin rajata koskemaan ainoastaan täysi-ikäisiä.

Kuolemaan johtavat työtapaturmat tulisi myös jakaa tasaisemmin. Naiset voitaisiin määrätä työskentelemään kännissä tai puutteellisin turvavarustein, jotta eriarvoisuus poistuisi maailmasta tässäkin kohti.

 

[Fordél]

Voisiko olla kuitenkin niin, että jääkiekko sekä harrastus- että seuraamismielessä kiinnostaa naissukupuolta aika paljon miehiä vähemmän?

Meillä vain nyt tuntuu olevan menossa sellainen sukupuolineutraaliuden kummallinen hype, jossa melkein mistä tahansa aiheesta saadaan tehtyä jokin ongelma. Naiset kantavat rahansa meikkiosastoille, kampaajille ja vaatefirmoihin, miehet autokauppaan ja lätkämatseihin. Eikä siinä hukata mitään potentiaalia vaan asetelma on täysin markkinaohjautunut.

Varmasti keskimäärin jääkiekko kiinnostaa naisia vähemmän. Aivan samalla tavalla kuin miehiä kiinnostaa keskimäärin vähemmän taitoluistelu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kummankin lajin puolella olisi paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, kehitettävää ja jopa korjattavaa. Esimerkiksi panostukset naisten lätkän harrastusmahdollisuuksiin eivät varmastikaan ole täysin markkinaohjautuneet eli vastaa kysyntää vaan yhteiskunnassamme on kehitystä rajoittavia tekijöitä, kuten vaikka harjoitusvuorojen jakaminen.

 

[Nemesis63]

Esimerkiksi panostukset naisten lätkän harrastusmahdollisuuksiin eivät varmastikaan ole täysin markkinaohjautuneet eli vastaa kysyntää vaan yhteiskunnassamme on kehitystä rajoittavia tekijöitä, kuten vaikka harjoitusvuorojen jakaminen.

Perustuuko tämä väite johonkin tietoon?

Se on tietysti yleisesti tunnettu tosiasia, että kaikki halukkaat höntsäporukat eivät saa primetime-jäävuoroja halleista, koska siellä treenaavat tavoitteellista kilpaurheilua isoilla panoksill ja satasten kuukausimaksuja maksavat joukkueet.

Mutta se että tilanne EI olisi markkinaohjautunut tai olisi jopa naisia syrjivä, tarkoittaisi että edes samoilla panoksilla naisjoukkueet eivät saisi näitä vuoroja itselleen, joka minusta on ihan puppua. Tilanteet tietysti vaihtelevat kaupungeittain mutta kyllä nykyaikana siitä päästetään sellainen itkuraivari jos jotakuta syrjitään, että en yksinkertaisesti usko siihen.

 

[Fordél]

Perustuuko tämä väite johonkin tietoon?

Se on tietysti yleisesti tunnettu tosiasia, että kaikki halukkaat höntsäporukat eivät saa primetime-jäävuoroja halleista, koska siellä treenaavat tavoitteellista kilpaurheilua isoilla panoksill ja satasten kuukausimaksuja maksavat joukkueet.

Mutta se että tilanne EI olisi markkinaohjautunut tai olisi jopa naisia syrjivä, tarkoittaisi että edes samoilla panoksilla naisjoukkueet eivät saisi näitä vuoroja itselleen, joka minusta on ihan puppua. Tilanteet tietysti vaihtelevat kaupungeittain mutta kyllä nykyaikana siitä päästetään sellainen itkuraivari jos jotakuta syrjitään, että en yksinkertaisesti usko siihen.

Kyllä, väite perustuu tietoon. Asia on tuotu esille mm. erilaisissa selvityksissä, kuten Liikunta ja tasa-arvo 2011 - Sukupuolten tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa. Selvityiksen mukaan "joissakin kunnissa esimerkiksi vuorojen jakamisessa on tullut seuroilta palautetta siitä, että vuoropolitiikassa ei kohdella tasa-arvoisesti tyttöjä ja poikia tai naisia ja miehiä. Usein kyse on ollut siitä, että naispalloilujoukkueet eivät koe saavansa yhtä helposti vuoroja kuin miehet tai että naisten vuorot sijoitetaan huonompiin ajankohtiin kuin miesten. Muutaman kunnan liikuntajohtaja halusi huomauttaa, että seurat jakavat kuntien antamat vuorot edelleen omille joukkueilleen, mihin kunnat eivät voi vaikuttaa millään tavalla."

Eli ei se valitettavasti ole puppua. Paljon on menty eteenpäin tässäkin asiassa viime vuosina, mutta edelleen on ongelmia.

 

[Meeps]

Perustuuko tämä väite johonkin tietoon?

Se on tietysti yleisesti tunnettu tosiasia, että kaikki halukkaat höntsäporukat eivät saa primetime-jäävuoroja halleista, koska siellä treenaavat tavoitteellista kilpaurheilua isoilla panoksill ja satasten kuukausimaksuja maksavat joukkueet.

Mutta se että tilanne EI olisi markkinaohjautunut tai olisi jopa naisia syrjivä, tarkoittaisi että edes samoilla panoksilla naisjoukkueet eivät saisi näitä vuoroja itselleen, joka minusta on ihan puppua. Tilanteet tietysti vaihtelevat kaupungeittain mutta kyllä nykyaikana siitä päästetään sellainen itkuraivari jos jotakuta syrjitään, että en yksinkertaisesti usko siihen.

Jääkiekkoliiton sääntöjen mukaan naisten sm-liigan ohi kenttävuoroissa menee maajoukkue, Liiga, Mestis, nuorten sm-liiga, Suomi-sarja, B-nuorten SM-sarja ja Nuorten Mestis. Miten se sitten määritellään onko tämä markkinaohjautunutta, mutta ei tuo täysin tasa-arvoiselta minun korvaani kuulosta. Voin vain kuvitella kuinka vaikeaa jonkun tyttöjoukkueen on saada kenttävuoroja, kun ei vaikuta olevan kovin helppoa edes liiganaisille.

 

[Fordél]

Jääkiekkoliiton sääntöjen mukaan naisten sm-liigan ohi kenttävuoroissa menee maajoukkue, Liiga, Mestis, nuorten sm-liiga, Suomi-sarja, B-nuorten SM-sarja ja Nuorten Mestis. Miten se sitten määritellään onko tämä markkinaohjautunutta, mutta ei tuo täysin tasa-arvoiselta minun korvaani kuulosta. Voin vain kuvitella kuinka vaikeaa jonkun tyttöjoukkueen on saada kenttävuoroja, kun ei vaikuta olevan kovin helppoa edes liiganaisille.

Kyllä, koko tärkysjärjestysrimpsuhan menee seuraavasti:

Maaottelu, liigaottelu, Mestis, Nuorten SM-liiga, Suomi-sarja, B-nuorten SM-sarja, Nuorten Mestis, Naisten SM-sarja, miesten II divisioona, C-nuorten SM-sarja, B2-nuorten SM-sarja, B-nuorten Mestis, Nuorten Suomi-Sarja, Naisten Mestis, B2-nuorten Mestis, C-nuorten Mestis, B-nuorten Suomi-Sarja, C-nuorten Suomi-Sarja, Miesten III-divisioona, Naisten Suomi-Sarja, Nuorten Aluesarja, B-nuorten Aluesarja, C-nuorten Aluesarja, sekä alueelliset sarjat järjestävän alueen määrittelemässä järjestyksessä.

Tuon asetelman näkee täysin tasa-arvoiseksi vain Jääkiekkoliiton palkkalistoilla olevat henkilöt.

 

[Nemesis63]

No voivoi. Ei kai siinä sitten muuta voi kuin marssimaan.

Oliko noissa tasa-arvovertailuissa harrastaja- ja liikkuvat euromäärät mukana?

Ehkä se näkyy mutta mä alan olla aivan täynnä tätä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-uikutusta joka jumalan asiassa.

 

[Fordél]

Oliko noissa tasa-arvovertailuissa harrastaja- ja liikkuvat euromäärät mukana?

Niin kuin millä tavalla?

Ehkä se näkyy mutta mä alan olla aivan täynnä tätä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-uikutusta joka jumalan asiassa.

Joo se kyllä näkyy, valitettavasti. Kannattaa muodostaa mielipide ihan jokaisen asian kohdalla erikseen.

 

[Nemesis63]

Kerrotko Fordel, mitä ongelmaa uskot olevasi ratkaisemassa?

Maailmasta tulee tasa-arvon kautta parempi paikka, vai me tämän asian korjaamalla vapautamme jonkin urheilullisen Pandoran lippaan, joka kokonaisvaltaisesti edistää suomalaista jääkiekkoa ja valjastaa mystisen, nyt kateissa olevan potentiaalin X jääkiekolle?

 

[Meeps]

Voisiko olla kuitenkin niin, että jääkiekko sekä harrastus- että seuraamismielessä kiinnostaa naissukupuolta aika paljon miehiä vähemmän?

Selvästihän asia on näin, mutta sitäkin voi pohtia mistä se johtuu. Onko kyse välttämättä jostain luonnollisesta erosta sukupuolten välillä vai voisiko ilmiö johtua osittain siitä, että jääkiekko on niin miehinen maailma etteivät naiset löydä lajista kiinnepintaa? Jokainen suomalainen pikkupoika haluaa Teemu Selänteeksi, mutta miksi yksikään tyttö haluaisi naisjääkiekkoilijaksi, kun hän ei välttämättä ole eläissään yhtään naisten peliä nähnyt? Liigapelejäkään cheerleadereineen ei taida olla suunniteltu naiskatsojia ajatellen. Naisten vähäisempi kiinnostus lajia kohtaan ei siis välttämättä kerro siitä, että jääkiekolla ei lajina olisi heille annettavaa, vaan se voi olla myös merkki siitä, että he eivät löydä yhteyttä lajiyhteisöön, joka edelleen toimii enimmäkseen miesten ehdoilla.

 

[Osmo Rapeli]

Onko termiä "markkinaohjautuminen" määritelty jossain JKL:n papereissa? Perin ponnettomalta kuulostaa se, että B-junnut ja nuorten Mestiskin vetävät naisten SM-liigan ohi harjoitusvuorojen varaamisessa.

 

[Fordél]

Kerrotko Fordel, mitä ongelmaa uskot olevasi ratkaisemassa?

Maailmasta tulee tasa-arvon kautta parempi paikka, vai me tämän asian korjaamalla vapautamme jonkin urheilullisen Pandoran lippaan, joka kokonaisvaltaisesti edistää suomalaista jääkiekkoa ja valjastaa mystisen, nyt kateissa olevan potentiaalin X jääkiekolle?

Mulla liikunnassa ja urheilussa on tärkeintä, että jokainen voisi harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan. Kaikille löytyisi mahdollisuus harrastaa tai urheilla sillä tasolla kuin itse haluaa. Valitettavasti näin ei kuitenkaan tapahdu vaan on erilaisia rajoittavia tekijöitä, jotka laittavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Kyse voi olla harrastuksen hinnasta, liikuntapaikan esteettömyysongelmista, henkilön liikuntarajoitteisuudesta, vanhempien tai seuratoimijoiden asenteesta tai vaikka kunnan liikuntavuorojen tai -avustusten jakopolitiikasta. Kun näitä rajoitteita ja epäkohtia poistetaan niin kyllä, uskon tasa-arvon parantuvan ja samalla Suomesta tulee parempi paikka ainakin sen suhteen, miten jengi voi liikkua. Vaikutuksia tulee samalla myös muualle, kuten kansanterveyteen, kansalaistoimintaan, talouteen jne.

 

[Nemesis63]

Onko termiä "markkinaohjautuminen" määritelty jossain JKL:n papereissa? Perin ponnettomalta kuulostaa se, että B-junnut ja nuorten Mestiskin vetävät naisten SM-liigan ohi harjoitusvuorojen varaamisessa.

Olisiko niin, että vaikka vuorojen varausjärjestys nyt olisikin jokin tietty liiton papereissa asiasta, kukaan ei varsinaisesti valita koska kaikki pääsääntöisesti saavat ihan riittävästi ja ihan hyviä vuoroja?

Edelleen, tämän väitöksen esittämä ongelma tuntuu olevan tasa-arvo-ongelma, joka ei perustu siihen että joku olisi varsinaisesti tyytymätön mutta jossa esiintyy jonkinlaista sukupuolittunutta jakautumista, josta se ongelma sitten on muodostettu.

Tottakai Jääkiekkoliiton pitää välittömästi seuraavassa kokouksessaan korjata tämä vuorojen varausjärjestysasia. Mihin se johtaa, halutaan tai uskotaan johtavan, no ehkä nämä ongelmia ympärillään näkevät osaavat paremmin kertoa.