Maajoukkuekuvioista
Jos Pena olisi maajoukkueessa taas, palaisivat vanhat hyvät ajat. Hyvät, arvoisat kansalaiset. Jos täällä on joku, joka ei satu muistamaan/tietämään, että keitä valmentajia meidän on kiittäminen Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen ensimmäisestä arvokisamitalista, hopeasta Calgaryssa -88, niin muistutetaan jälleen totuudesta: valmentajakaksikkona oli tutkapari Matikainen-Jortikka. Ja silloin oli kyllä roolipelikin kunniassa. Mm. Kai "Härkä" Suikkanen, taitokiekkoilijoiden aatelia, oli mukana hopeaa tuoneessa joukkueessa.
Jos totuus on se, että vuoden -88 jälkeenkään ei ole tullut merkittävää parannusta maajoukkuevalmennukseen 15 vuodessa, niin mitäs helvettiä sitä sitten ehjää korjaamaan? Valmentajan valinta tulee rajoittaa kaksikkoon Matikainen-Jortikka. Kumpi tahansa käy The Klubille, muut ovat säälittäviä nysväreitä, joille toteamme: "Kaikki NAURAA teille!"
Kenties saisimme pienellä passijärjestelyllä (Kale voi käyttää suhteitaan) kasattua maajoukkueseen Penan viimeisimmän taitoketjun keväältä -01: Kautonen - Nielikäinen - Hucko. Jumaleissön, että siinä oli siroa ja esteettistä meininkiä.
PS.
Joku täällä muistuttaa jostain hassunnäköisestä ruotsalaissedästä, joka valmensi joskus 90-luvun puolivälissä. Hah! Tuon maajoukkueen ns. menestys perustui siihen, että kukaan pelaajista ei ymmärtänyt sanaakaan miekkosen jorinoista. Tämän jälkeen tuli sitten nykyinen muumio, jonka erikoisalaa ovat peliajan sisällä tapahtuva tilannejohtaminen ja rangaistuslaukauksien ampuminen. Nysväri hänkin. Penan tai Jortsun paikka.
Jos Pena olisi maajoukkueessa taas, palaisivat vanhat hyvät ajat. Hyvät, arvoisat kansalaiset. Jos täällä on joku, joka ei satu muistamaan/tietämään, että keitä valmentajia meidän on kiittäminen Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen ensimmäisestä arvokisamitalista, hopeasta Calgaryssa -88, niin muistutetaan jälleen totuudesta: valmentajakaksikkona oli tutkapari Matikainen-Jortikka. Ja silloin oli kyllä roolipelikin kunniassa. Mm. Kai "Härkä" Suikkanen, taitokiekkoilijoiden aatelia, oli mukana hopeaa tuoneessa joukkueessa.
Jos totuus on se, että vuoden -88 jälkeenkään ei ole tullut merkittävää parannusta maajoukkuevalmennukseen 15 vuodessa, niin mitäs helvettiä sitä sitten ehjää korjaamaan? Valmentajan valinta tulee rajoittaa kaksikkoon Matikainen-Jortikka. Kumpi tahansa käy The Klubille, muut ovat säälittäviä nysväreitä, joille toteamme: "Kaikki NAURAA teille!"
Kenties saisimme pienellä passijärjestelyllä (Kale voi käyttää suhteitaan) kasattua maajoukkueseen Penan viimeisimmän taitoketjun keväältä -01: Kautonen - Nielikäinen - Hucko. Jumaleissön, että siinä oli siroa ja esteettistä meininkiä.
PS.
Joku täällä muistuttaa jostain hassunnäköisestä ruotsalaissedästä, joka valmensi joskus 90-luvun puolivälissä. Hah! Tuon maajoukkueen ns. menestys perustui siihen, että kukaan pelaajista ei ymmärtänyt sanaakaan miekkosen jorinoista. Tämän jälkeen tuli sitten nykyinen muumio, jonka erikoisalaa ovat peliajan sisällä tapahtuva tilannejohtaminen ja rangaistuslaukauksien ampuminen. Nysväri hänkin. Penan tai Jortsun paikka.