Vielä hiukan tuosta lauantain pelistä.
Maalit ohjaavat aina peliä, mutta vielä enemmän lauantain kaltaisessa tilanteessa.
Saadakseen energiaa, Ässät olisi ehkä tarvinnut sitä maalia avukseen.
Nyt Saipa sai vähän helpon ekan ja toisessakin Rovio melkeinpä teki sen maalin.
Näitä pomppuja tosin vaan tulee joskus itselle, joskus muille, mutta tällä kertaa niiden merkitys oli aika iso.
Toinen asia on YV, josta pitää pystyä saamaan apuja myös hankalissa tilanteissa.
Moneen kertaan tällä kaudella, kun on oltu tilanteessa, jossa YV:llä on saumoja karata tai takaa ajoon saada helpotusta, niin YV on täyttä kuraa.
Aloituksen jälkeen jos saadaan kiekko, tulee joku heikko laukaus ilman maskia tai ohi, jonka jälkeen usein haetaan vauhtia omista. No sen jälkeen yleensä ei alueelle enää kovin helposti päästä.
Tuntuu, että pelaajat ajattelee taas liikaa, kun tuota YV sisäänvientiä katsoo, se ei tule selkärangasta rennosti ajattelematta.
Jos päästään jotenkin alueelle, niin mielestäni liian usein ajetaan kulmiin, joissa syöttösuunnat vähenevät ja Ässien sisäänviennit menevätkin rännikiekotteluksi. Näyttää, että tukitoimet ei ole kunnossa ja viisikko levällään, vaikka näin ei välttämättä olisikaan.
Yksinkertaisesti vastustajalle melkeinpä helpoin tilanne pelata pois ja helpoin tilanne paineistaa, sekä saada hyökkääjät heittämään rännikiekkoja.
Jos mennään syvään, niin se pitäisi tehdä Talajan tyyliin, kiekolla maalin takaa ja pudotus viivaan tai viiksimiehelle.
Hyvän sisäänviennin jälkeen 1 syöttö pitäisi riittää kuvion rauhoittamiseen 2 korkeintaan, mutta sisäänvievän pelaajan pitää pelata fiksusti ja ostaa se aika.
