Meinaa kyllä itku tulla, kun näitä hintoja lueskelee ylempää. Juu en ole kahteen vuoteen ostanut mitään hallilta, käynytkin satunnaisesti. Vai olenko jonkun limpparin viime kaudella juonut? No kuitenkin, ei ole mulla ainakaan varaa sijoittaa mitään 6e kolmeen kylmään halpaan nakkiin, tai yhteen halvimpaan jauhomakkaraan ja siihen vielä juoma erikseen. Kaksi peliä kuussa ja olisi kotoa nopeasti ruoka loppu, kun iskä osti ottelulipun ja nakkimuki+juoma kombon. Puhumattakaan, että muksut veisi tuonne ja ottaisi saman kombon, siihen menisi jo kuukauden ruokarahat
Tästä tulee päällimmäisenä kaksi asiaa mieleen. Ilman sen suurempaa poliittista paatosta on pakko todeta, että on suorastaan järkyttävää jos "hyvinvointivaltiossa" on ajettu työssäkäyvä kansa näin ahtaille, kuin yllä kuvaat. Toisena se, että kallis tuote ei edes ole edes laadukas. Vaikka kuinka haluaisi tukea junnutoimintaa niin tuon jauhopaskan syöminen loppui siihen ensimmäiseen, eli tuli kaksi makkaraa kerralla...
Seuraa ajatuksenvirtaa osin offtopicina:
Kun seuraan ystäväperheiden taistelua kaiken uhraamansa rahan sekä ajan kanssa lasten harrastuksiin ja sen lisäksi seisovat siellä hallin kioskissa myymässä lerssiä niin herää kysymys: Kuinka järkyttävät nuo kustannukset ovat niille perheille, joiden lapset ovat siinä etuoikeutetussa asemassa että pääsevät pelaamaan jääkiekkoa Porin Ässissä?
Junnukiekon kustannukset ovat tästä kaikesta päätellen aivan sairaat. Myönnän etten ymmärrä tätä kulurakennetta sieltä seuran näkökulmasta kokonaan, mutta kyllä on ihme ettei se selkäranka ole vanhemmilla jo katkennut kun olen kuunnellut kausimaksujen, varusteiden, ja polttoainekustannuksien suuruutta. Toisaalta pitää ihmetellä sitäkin, että jatkuvasti on pelimatkoja ja turnauksia eri puolille valtakuntaa ja välillä ulkomaille. Niiden ymmärrän olevan todella kalliita, mutta jos ne itsessään nostavat kustannuksia merkittävästi niin voi kysyä, onko se järkevää? Näin setämiehenä muistelen omaa yläaste- ja lukioaikaa, kun pelasin kiekkoa aika suuressa seurassa niin kustannukset olivat siedettävät, mutta ei meillä mitään ottelumatkoja toiselle puolelle valtakuntaa ollut, vaan max. 100km päähän. Turnauksia max. 1-2/kausi sarjapelien lisäksi, nämäkin siedettävän matkan päässä paikkakunnalta.
Omaan korvaan kuulostaa myös se harjoitusmäärä viikkotasolla todella hurjalta verrattuna omaan nuoruuteen. Onko sekään järkevää? Pitäisikö lapsilla ja nuorilla olla ohjattujen harjoitusten sijaan enemmän "luppoaikaa" ja omatoimisia pihapelejä? Mielestäni pitäisi jo monestakin syystä.
Omassa työssäni kohtaan nuoria ja nuoria aikauisia, joilla valitettavasti aika isolla prosentilla on psyykkisiä ongelmia ja osalla uupumusta ja väitän, että iso osa tulee tuosta suorittamisesta myös harrastukissa, joka alkaa jo nuorella iällä.
Pahoittelut kun tuli väärään ketjuun, mutta tämä
@Karhunkulta kirjoitus laukaisi vahvan tunnereaktion. Siirtäkää tarvittaessa sopivampaan ketjuun.