Ässät vs. Lukko – missä mennään kaudella 2006–2007?

  • 23 083
  • 162

Prt Sc

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
En tiedä onko vastaavaa ketjua ollutkaan, mutta Ässä-ja Lukkofanit venyttelevät vehkeitään nyt jo lähestulkoon jokaisessa ketjussa mitä aukaistaan ja jotka käsittelevät kiekkoa.

Tämä ketju voitaisiin pyhittää, mieluiten hyvässä hengessä, käytävään keskusteluun Ässien ja Lukon historiasta sekä nyky, että tulevesta kunnosta ja edesottamuksista.

Ässien taapertamisen koko vuosituhannen alun ja 90- luvun lopun aikana nyt jo kaikki ovat rekisteröineet, mutta eipä ole suurta riemua ollut naapurissakaan. Siinä missä Ässät on paininut jättivelkojensa kanssa on Lukko kasvatellu omia poikia hieman heikolla tuloksella. Kun Ässät pelasi sensaatiomaisesti keväällä -06 finaaleissa, niin samaan aikaan Raumalla kasattiin joukkuetta ja nollattiin erittäin huonosti mennyttä kautta. Viime vuodet ollaan oltu tilanteessa jossa joko toinen taapertaa ja toinen porskuttaa tai kummatkin taapertavat.

Näistä edellä mainituista syistä paikallisottelut ovat olleet sanalla sanottuna paskaa "viihdettä"! Olisikin erittäin toivottua, että jatkossa kumpikin joukkue pystyisi vakiinnuttamaan paikkansa sarjataulukosta jonne mielestäni kaksi erittäin perinteikästä joukkuetta kuuluvat, koska nyt on jo pitkään ollut "isä vs. Poika" -asetelma, joka ei itseä ainakaan pidemman päälle jaksa innostaa.

Loppukuriositeettina on kuitenkin todettava, että ei Lukko saa itseltäni yhtään sympatiaa ja puolestani saavat aina olla Ässiä jäljessä, koska voittaminen tuntuu aina mukavalta, mutta taistelun akselilla Rauma - Pori, soisi olevan huomattavasti tasaisempaa!
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Tehdään nyt tämä tieteellisesti, elikkä 1-0 voittojen sijasta määritetään millä prosenteilla parit menevät jollekin joukkueelle, huomioidaan kyseisen pelipaikan painokerroin ja hupsista, meillä on absoluuttinen totuus voimasuhteista!


Pelaajapari Lukkoetu Paino Lukko Ässät
1. Straka - Häppölä 70 % 7 5 % 2 %
2. Saarenheimo - Hirvonen 70 % 4 3 % 1 %
3. Yli-Junnila - Kuparinen 40 % 3 1 % 2 %
4. Vainiola - Wandell 40 % 1 0 % 1 %
Sentterit 62 % 15 9 % 6 %

1. Dahlman - Kivenmäki 30 % 7 2 % 5 %
2. Hannus - Kuusela 30 % 4 1 % 3 %
3. Topo - Crombeen 80 % 4 3 % 1 %
4. Lammassaari - Joensuu 50 % 3 2 % 2 %
5. Haataja - Takala 70 % 3 2 % 1 %
6. Luomala - Forsbacka 40 % 2 1 % 1 %
7. Tuomainen - Tasku 80 % 1 1 % 0 %
8. Juntunen- Rahikainen 80 % 1 1 % 0 %
Laiturit 50 % 25 13 % 13 %

1. Hunkes - Aston 70 % 7 5 % 2 %
2. Platil - Toivonen 70 % 6 4 % 2 %
3. Hämäläinen - Peltonen 40 % 5 2 % 3 %
4. Martikainen - Rontti 60 % 4 2 % 2 %
5. Mäkelä - Sammalkangas 80 % 3 2 % 1 %
6. Heikkinen - Tieranta 50 % 2 1 % 1 %
7. Viitanen - Heikkinen 70 % 1 1 % 0 %
8. Honkaheimo - Hietamäki 70 % 1 1 % 0 %
Puolustajat 63 % 29 18 % 11 %

1. Korhonen-Kaltiainen 40 % 18 7 % 11 %
2. Häkkinen-Kilpeläinen 60 % 13 8 % 5 %
Maalivahdit 48 % 31 15 % 16 %

Yhteensä 100 55 % 45 %

Tämä ääritieteellisen, aukottoman ja akateemisen tutkimuksen tiukimmatkin standardit täyttävän tutkimuksen mukaan materiaalietu on Lukolle 55%-45%, mikä ceterius paribus-periaatteella tarkoittaa että Lukko saa keskinäisistä peleistä 10 pistettä ja Ässät 8. Lähetys julli-akatemian tilastotieteen laitokselta päättyy.


(tämä siirretty tuolla lukkopuolelta tänne)
 

Levonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Major Julli kirjoitti:
Tehdään nyt tämä tieteellisesti, elikkä 1-0 voittojen sijasta määritetään millä prosenteilla parit menevät jollekin joukkueelle, huomioidaan kyseisen pelipaikan painokerroin ja hupsista, meillä on absoluuttinen totuus voimasuhteista!


Pelaajapari Lukkoetu Paino Lukko Ässät
1. Straka - Häppölä 70 % 7 5 % 2 %
2. Saarenheimo - Hirvonen 70 % 4 3 % 1 %
3. Yli-Junnila - Kuparinen 40 % 3 1 % 2 %
4. Vainiola - Wandell 40 % 1 0 % 1 %
Sentterit 62 % 15 9 % 6 %

1. Dahlman - Kivenmäki 30 % 7 2 % 5 %
2. Hannus - Kuusela 30 % 4 1 % 3 %
3. Topo - Crombeen 80 % 4 3 % 1 %
4. Lammassaari - Joensuu 50 % 3 2 % 2 %
5. Haataja - Takala 70 % 3 2 % 1 %
6. Luomala - Forsbacka 40 % 2 1 % 1 %
7. Tuomainen - Tasku 80 % 1 1 % 0 %
8. Juntunen- Rahikainen 80 % 1 1 % 0 %
Laiturit 50 % 25 13 % 13 %

1. Hunkes - Aston 70 % 7 5 % 2 %
2. Platil - Toivonen 70 % 6 4 % 2 %
3. Hämäläinen - Peltonen 40 % 5 2 % 3 %
4. Martikainen - Rontti 60 % 4 2 % 2 %
5. Mäkelä - Sammalkangas 80 % 3 2 % 1 %
6. Heikkinen - Tieranta 50 % 2 1 % 1 %
7. Viitanen - Heikkinen 70 % 1 1 % 0 %
8. Honkaheimo - Hietamäki 70 % 1 1 % 0 %
Puolustajat 63 % 29 18 % 11 %

1. Korhonen-Kaltiainen 40 % 18 7 % 11 %
2. Häkkinen-Kilpeläinen 60 % 13 8 % 5 %
Maalivahdit 48 % 31 15 % 16 %

Yhteensä 100 55 % 45 %

Tämä ääritieteellisen, aukottoman ja akateemisen tutkimuksen tiukimmatkin standardit täyttävän tutkimuksen mukaan materiaalietu on Lukolle 55%-45%, mikä ceterius paribus-periaatteella tarkoittaa että Lukko saa keskinäisistä peleistä 10 pistettä ja Ässät 8. Lähetys julli-akatemian tilastotieteen laitokselta päättyy.


(tämä siirretty tuolla lukkopuolelta tänne)

Tämä meni minulta kyllä niin vahvasti ohi, että haluan kiittää mitä kohteliaimmin tästä empiirisestä tutkimustyöstä ja toivottaa verrattaen kohtuullista alkusyksyä sinulle.
 

Yuppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team, Україна
Tehdäänpäs tällainenkin mielenkiintoinen listaus, kun aikaa tuntuu olevan.

Varatut pelaajat

Alhaisimmasta numerosta alkaen:

1. Toporowski, S. (2.kierros #43) LUK
2. Crombeen, B.J. (2.kierros #54) ÄSS
3. Joensuu, J. (2.kierros #60) ÄSS
4. Mäkelä, T. (2.kierros #66) LUK
5. Juntunen, H. (3.kierros #83) LUK
6. Kaltiainen, M. (4.kierros #111) ÄSS
7. Straka, J. (5.kierros #122) LUK
8. Kilpeläinen, E. (5.kierros #144) ÄSS
8. Wandell, T. (5.kierros #144) ÄSS
10. Viitanen, M. (5.kierros #149) LUK
11. Aston, P. (6.kierros #155) ÄSS
12. Hannus, T. (7.kierros #190) LUK
13. Hämäläinen, E. (10.kierros #197) LUK
14. Tuomainen, M. (7.kierros #204) LUK
15. Platil, J. (7.kierros #218) LUK
16. Dahlman, T. (9.kierros #286) LUK

YHTEENSÄ
Ässät 6 pelaajaa
Lukko 10 pelaajaa

Varatuista pelaajista ainoastaan Toporowski (3 peliä) ja Dahlman (22 peliä) ovat päässeet pelaamaan Nahilassa. Scouttien toteamaa potentiaalia näyttäisi siis olevan molemmissa joukkueissa, tosin Lukossa hieman enemmän.
 

Näkkäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Yuppi kirjoitti:
Scouttien toteamaa potentiaalia näyttäisi siis olevan molemmissa joukkueissa, tosin Lukossa hieman enemmän.

Olisit laittanut vielä varausvuodet näkyviin. Eihän näistä tosin sen suurempia johtopäätöksiä voi vedellä muuta kuin ehkä 1-2 kierrosten osalta. Noilla kierroksilla varatut pelaajat ovat kuitenkin jo usein liigan mittapuulla varsin valmiita.
 

Yuppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team, Україна
Näkkäri kirjoitti:
Olisit laittanut vielä varausvuodet näkyviin. Eihän näistä tosin sen suurempia johtopäätöksiä voi vedellä muuta kuin ehkä 1-2 kierrosten osalta. Noilla kierroksilla varatut pelaajat ovat kuitenkin jo usein liigan mittapuulla varsin valmiita.

Eipä tullut mieleen juu. Tosin aika heikosti noita varauksia (varsinkin kärkipään) on, jos verrataan vaikka Ilveksen rosteriin. Mutta eihän noilla kyllä yhtään peliä voiteta.
 

Domi28

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Maple Leafs, Liverpool
Yuppi kirjoitti:
Tehdäänpäs tällainenkin mielenkiintoinen listaus, kun aikaa tuntuu olevan.

Varatut pelaajat

Alhaisimmasta numerosta alkaen:

1. Toporowski, S. (2.kierros #43) LUK

Topon alhainen numero johtui kyllä Toronton scoutti-osaston heikkoudesta. Kyseiseen aikaan Euroopassa viitsitty käydä edes kääntymässä. Topo olisi uskoakseni ollut muiden joukkueiden listoilla n. sijoilla 70-100.
 

Redcoat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Domi28 kirjoitti:
Topon alhainen numero johtui kyllä Toronton scoutti-osaston heikkoudesta. Kyseiseen aikaan Euroopassa viitsitty käydä edes kääntymässä. Topo olisi uskoakseni ollut muiden joukkueiden listoilla n. sijoilla 70-100.

Ei kai Topon scouttaaminen mitään Euroopassa käymistä edellyttänyt?
 

Domi28

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Maple Leafs, Liverpool
Redcoat kirjoitti:
Ei kai Topon scouttaaminen mitään Euroopassa käymistä edellyttänyt?

Tarkoitin, että Euroopasta olisi löytynyt ehkä parempia pelaajia varattavaksi, ennen Topoa.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Domi28 kirjoitti:
Tarkoitin, että Euroopasta olisi löytynyt ehkä parempia pelaajia varattavaksi, ennen Topoa.

Topohan on Losin varaus ja toiseksi vielä oli varsin mainio pelaaja juniori-urallaan, sekä kiekko että hanska kulkivat.

Muista varauksista sen verran, että Wandell olisi mennyt 2-3. kierroksella mikäli ei olisi ollut varausvuotenaan käytännössä koko kautta sivussa käsivamman takia. Sen scoutin, joka kehoitti käyttämään Juntuseen kolmannen kierroksen varauksen, on pakko käyttää kovia huumeita.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Historian siipien havinaa ...

60-luku toi Raumalle yhden kullan ja Poriin kaksi
70-luku toi Poriin kaksi kultaa ja yhden hopean
80-luku toi Poriin kaksi hopeaa ja Raumalle yhden
90-luvulla molemmilta jäi finaalit kokematta
2000-luvulla on Porissa nyt yksi hopea, Raumalla nada

Lukko on siis tosiaankin ottanut isoveljen aseman Satakunnan herruudesta taistellessa.
 

senilix

Jäsen
Vähän lisää historiaa

1960-luku toi Raumalle lisäksi 2 hopeaa ja 2 pronssia, Poriin ei näitä
1970-luku toi Poriin lisäksi pronssin, Raumalle ei mitään
1980-luku ei tuonut pronsseja kummallekaan
1990-luku toi Raumalle 2 pronssia ja Poriin yhden
2000-luku ei pronsseja kummallekaan

Varovainen kysymys: jos Major Jullin 10 vuotta nuorempi veli kasvaa isommaksi kuin Major Julli, onko hän Major Jullin isoveli?
 
Viimeksi muokattu:

pekoni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
senilix kirjoitti:
Varovainen kysymys: jos Major Jullin 10 vuotta nuorempi veli kasvaa isommaksi kuin Major Julli, onko hän isoveli?

On jos niille syntyy pikkusisko. Eikös Ferasta ollut joku just raskaana?
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
senilix kirjoitti:
1960-luku toi Raumalle lisäksi 2 hopeaa ja 2 pronssia, Poriin ei näitä
1970-luku toi Poriin lisäksi pronssin, Raumalle ei mitään
1980-luku ei tuonut pronsseja kummallekaan
1990-luku toi Raumalle 2 pronssia ja Poriin yhden
2000-luku ei pronsseja kummallekaan

Varovainen kysymys: jos Major Jullin 10 vuotta nuorempi veli kasvaa isommaksi kuin Major Julli, onko hän isoveli?

Pronssimitalileja ei arvosta kukaan, ei edes Jere Karalahti. pekoni alla vastasi jo kysymykseesi, lisäksi toteaisin että perhesuhteisiin liittyvien merkitysten käyttö semanttisena tapana kuvata kahden jääkiekkojoukkueen suhdetta ei tarkoita että näitä suhteita voitaisiin analogisesti verrata toisiinsa samaa logiikkaa käyttäen. Mutta jos haluat, niin sovitaan että Lukko on Ässien isosisko.
 

senilix

Jäsen
Tarkensin vähän kysymystä tuolla ylempänä. Anteeksi epätarkkuuteni.

Minä muuten en erityisen paljon arvosta Jere Karalahtea....
Pronssimitalien arvostus puolestaan näissä keskusteluketjuissa on kovasti paljon riippunut siitä, voittiko sen itse vai ehkä naapuri....

Arvostuskysymys on muutenkin vaikea, sillä esimerkiksi 60-luvulla mestaruuteen riitti, kun hankki valmentajan ja kentällisen pelaajia Ilveksestä ja joukkoon yhden pelaajan Raumalta. Selvennykseksi nuoremmille: RU-38.

Ei näistä kannata vääntää, se oli yhden murroskauden alkusoitto, helsinkiläiset sitten jalostivat tämänkin.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
senilix kirjoitti:
Tarkensin vähän kysymystä tuolla ylempänä. Anteeksi epätarkkuuteni.

Minä muuten en erityisen paljon arvosta Jere Karalahtea....
Pronssimitalien arvostus puolestaan näissä keskusteluketjuissa on kovasti paljon riippunut siitä, voittiko sen itse vai ehkä naapuri....

Arvostuskysymys on muutenkin vaikea, sillä esimerkiksi 60-luvulla mestaruuteen riitti, kun hankki valmentajan ja kentällisen pelaajia Ilveksestä ja joukkoon yhden pelaajan Raumalta. Selvennykseksi nuoremmille: RU-38.

Ei näistä kannata vääntää, se oli yhden murroskauden alkusoitto, helsinkiläiset sitten jalostivat tämänkin.

No, itseasiassa Karhuthan koko ostojoukkuetyylin aloittivat, RU-38 sitten vei homman vielä astetta pidemmälle värväämällä Lampaisen ja palkkasoturit Karhuista itselleen, täydentäen muutamalla muullakin kaverilla. Toisin sanoen suomalainen ammattilaisurheilu on syntynyt Porissa. Tämä muuten kannattaa Ässäfanienkin muistaa kun ostojoukkuieista muille huutelevat.
 

domy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Isoveli-pikkuveli -asetelman pohtiminen on mielestäni loppujen lopuksi aika turhaa, sillä tuonkin voi jokainen nähdä aivan haluamaltaan kantilta. Lukon historia ulottuu hieman pidemmälle ja joukkueen resurssit ovat tällä hetkellä hieman isommat. Toisaalta Ässät on näistä kahdesta kiistatta se menestyneempi joukkue - myös 2000-luvulla, viimekautisen erittäin kunnioitettavan finaalipaikan ansiosta. Ja kun kilpaurheilusta puhutaan, niin kyllä minusta nimenomaan urheilullinen menestys painaa vaakakupissa enemmän.

Siitä olen kyllä eri mieltä, etteikö myös pronssimitaleita pitäisi arvostaa. Molemmat joukkueet ovat eurooppalaisia pikkuseuroja, joten mitalin kuin mitalin tulisi aiheuttaa tyydytystä silloin harvoin, kun niitä saadaan. Jos pohjois-amerikkalaiselta kantilta asiaa ajateltaisiin, niin silloinhan ei pitäisi antaa myöskään hopeamitaleille minkäänlaista arvoa. Mutta jos vain kannut laskettaisiin, niin todella harvassa olisivat satakuntalaiset huippuhetket myös jatkossa.
 

senilix

Jäsen
Major Julli: "No, itseasiassa Karhuthan koko ostojoukkuetyylin aloittivat"

Totta, ja Karhut aloitti pelaajahankinnat Tampereen lisäksi Kuopiosta sekä yksi pelaaja Raumalta (Anssi Salonen).

Mielestäni kuitenkin Karhujen mestaruusvuonna 1965 porilaistuminen oli jo alkanut. Muualta hankittuja olivat maalivahti Jansson (Ilves), puolustaja Pirskanen (KalPa) ja hyökkääjät Matalamäki ja Erkki Harju (Ilves) sekä Koistinen (KalPa). Heikkilät, Rantasila, Jussila, Virtanen, Honkanen jne olivat jo paikallisia. Ketolakin pääsi 3-ketjussa joskus kentälle.Tosin maalivahti+1 puolustaja+3hyökkääjää on tärkeä osa kun pääasiassa pelataan kahdella kentällisellä.

RU:n kunniaksi on sanottava, että homma hoidettiin ammattimaisesti (siis sen ajan standardeilla): huippuvalmentaja, tärkeimmät pelaajat maailmalta ja harjoitusaikaa "työaikana".

Kilpaileva kodinkonetehdas Lahdessa yritti samaa, mutta siitä ei koskaan tullut oikein mitään.
 

Snaipperi #16

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Flames, Leijonat&Team Canada
domy kirjoitti:
Isoveli-pikkuveli -asetelman pohtiminen on mielestäni loppujen lopuksi aika turhaa, sillä tuonkin voi jokainen nähdä aivan haluamaltaan kantilta. Lukon historia ulottuu hieman pidemmälle ja joukkueen resurssit ovat tällä hetkellä hieman isommat. Toisaalta Ässät on näistä kahdesta kiistatta se menestyneempi joukkue - myös 2000-luvulla, viimekautisen erittäin kunnioitettavan finaalipaikan ansiosta. Ja kun kilpaurheilusta puhutaan, niin kyllä minusta nimenomaan urheilullinen menestys painaa vaakakupissa enemmän.

Siitä olen kyllä eri mieltä, etteikö myös pronssimitaleita pitäisi arvostaa. Molemmat joukkueet ovat eurooppalaisia pikkuseuroja, joten mitalin kuin mitalin tulisi aiheuttaa tyydytystä silloin harvoin, kun niitä saadaan. Jos pohjois-amerikkalaiselta kantilta asiaa ajateltaisiin, niin silloinhan ei pitäisi antaa myöskään hopeamitaleille minkäänlaista arvoa. Mutta jos vain kannut laskettaisiin, niin todella harvassa olisivat satakuntalaiset huippuhetket myös jatkossa.


Voisi ehkä kärjistää, että Lukko saavuttaa "pienempää menestystä" tasaisemmin, mutta Ässillä sitten kun menee hyvin niin menee pitkällekin, mutta ei ole niin tasaisia vuosia putkeen. Ei se kovin kaukana toissa vuonna ollut Lukonkaan finaalipaikka, silloin Kärpät oli vaan niin murhaavan ylivoimainen, ikuisuuksiin voitte jossitella olisiko -05 Lukko kaatanut tämän vuoden Kärpät. No tämä nyt turhaa ja karkas jo ihan ulos aiheesta. Vähän kuin meillä IFK Jokerit asetelma, IFK menestyy harvoin mutta sitten kun kulkee niin lujaa menee (esim -98 tappiottomat poffit) ja Jokerit säännöllisesti mutta nekään aina kattilaa ota.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
senilix kirjoitti:
Major Julli: "No, itseasiassa Karhuthan koko ostojoukkuetyylin aloittivat"

Totta, ja Karhut aloitti pelaajahankinnat Tampereen lisäksi Kuopiosta sekä yksi pelaaja Raumalta (Anssi Salonen).

Mielestäni kuitenkin Karhujen mestaruusvuonna 1965 porilaistuminen oli jo alkanut. Muualta hankittuja olivat maalivahti Jansson (Ilves), puolustaja Pirskanen (KalPa) ja hyökkääjät Matalamäki ja Erkki Harju (Ilves) sekä Koistinen (KalPa). Heikkilät, Rantasila, Jussila, Virtanen, Honkanen jne olivat jo paikallisia. Ketolakin pääsi 3-ketjussa joskus kentälle.Tosin maalivahti+1 puolustaja+3hyökkääjää on tärkeä osa kun pääasiassa pelataan kahdella kentällisellä.

RU:n kunniaksi on sanottava, että homma hoidettiin ammattimaisesti (siis sen ajan standardeilla): huippuvalmentaja, tärkeimmät pelaajat maailmalta ja harjoitusaikaa "työaikana".

Kilpaileva kodinkonetehdas Lahdessa yritti samaa, mutta siitä ei koskaan tullut oikein mitään.

Itse meinasin jatkaan molemmilla aiheilla, elikkä sillä että Karhujen mestaruus tuli ikään kuin sitten kun junan piti jo olla mennyt. Karhujen mestaruudesta alkoi porilaisten menestys saaga 65,67,71, seitsemän kauden aikana kolme kannua Poriin. 1965 oli aikansa urheilusensaatio Suomessa, 1967 mestaruus ostettiin. 1971 mestaruus tuli taas hivenen yllätyksenä jopa porilaisillekin.

Karhujen mestaruus oli myös sinällään merkittävä, että yhdessä Lukon 1963 ja RU-38:n 1967 mestaruuksien kanssa se merkitsi hämäläisjoukkueiden valtakauden loppua, jonka sitten HIFK tuplamestaruudet 1969 ja 1970 lopullisesti mursivat. Samaan aikaan maajoukkueen saavutettua ensimmäiset menestyksensä (jotka tosin nykypäivän mittarista eivät tunnu yhtään miltään) jääkiekosta muotoitui Suomen suosikkiurheilulaji.

Pitkä laukaus kirjastahan nämä jutut ovat myös luettavissa, jos jotain kiinnostaa. Tosin tämän värväystoiminnan osalta kirja hitusen siloittelee asioita, mutta se suotakoon.

Toisesta jutusta elikkä Upon Pallosta, Lahdessa pesukone-tehtailijat innostuivat RU-38:n menestyksestä ja pyrkivät toistamaan saman. Epäonnekseen raha ja puoliammattilaisuus oli jo tullut suomalaiseen kiekkoon ja tämän takia Upon yritykset rahan polttamisesta huolimatta eivät onnistuneet. Loppujen lopuksi Upon Pallon touhuilla oli kuitenkin kauaskantoisia vaikutuksia Suomen kiekkoiluun, koska Upon raunioilta siirtyivät sekä valmentaja-GM Lampainen että huippupuolustaja Ilpo Koskela silloiseen Helsingin marginaaliseuraan Jokereihin. Jokereiden nousun myötä Helsingissä oli toimiva derby, aiemmat ja myöhemmät yritykset niin HJK:n, Karhu-Kissojen kuin Bluesinkin osalta eivät pystyneet luomaan samanlaista intohimoista vastakkainasettelua maaamme media- ja finanssikeskukseen. Tällä seikalla on suurempi merkitys jääkiekon nykyasemalle kuin halutaan myöntää varsinkin hämäläispiireissä.

edit. Sen verran vielä, että vaikka nykyajan näkökulmasta nämä Rosenlewin ja Upon kuviot saattavat tuntua todelliselta ostojoukkue-toiminnalta, ei tällainen tehdasjoukkue malli ole mihinkään liigasta kadonnut, näkyään vaan omistajien ja rahoittajien brändi on taka-alalla. Tukijat ovat vaihtuneet sponssoreiksi.

Nykyisistä liigajoukkueista sekä Lukko että Blues ovat tehdasjoukkueiden perillisiä, Raumalla laskut kuittaa RTK:n ja Espoossa makkarakeisari. Jokereiden takana häärivät Harkimo, De la Chapelle ja SanomaWSOY, Ilveksellä Mangaard ja Tapparalla Poju. Oulussa Kärppien nousun mahdollisti paikallisten IT-porvarien toimiminen taustalla. Hämeenlinnassa mentiin pitkään mallilla että Kummila kuittaa. Jopa Pelicansien taustalla häärää paikallisia liikemiehiä. Tampereella ei olisi enää 1960-luvun rakenteella kuin yksi liigajoukkue, nykyisen kahden joukkueen mallin on mahdollistanut yksityishenkilöiden satsaukset seurojen vaikeina vuosina.

Useat yllämainituista seuroista ovat viime vuosina pärjänneet omillaankin, mutta mesenaatit ovat se voima, jotka ovat vaikeina vuosina ehkäisseet romahduksen. Ässiltä, HPK:lta, JyPiltä, KalPalta ja SaiPalta nämä mesenaatit tällä hetkellä puuttuvat, ja se sanelee toiminnalle tiukat reunaehdot. HIFK ja TPS suurempien talousalueiden joukkueina pystyvät kilpailemaan myös näiden nykypäivän tehdasjoukkueiden omilla aseilla. Mutta ei liene pelkkää sattumaa että nimenomaan nämä kaksi joukkuetta ovat olleet viime vuosina selvästi kovemmissa vaikeuksissa pelaajakilpailussa kuin muut ns. suuret.

Tulipas vähän sepustettua aiheenkin vierestä, mutta menköön.
 
Viimeksi muokattu:

senilix

Jäsen
Koska tämän ketjun Rauma-Pori-akselia pitäisi kuvata, niin lisätään vähän tätä tehdasseura-asiaa. Lukkohan on alunperin Rauma-Raahe/Rauma-Repolan tehdasseura. Se poikkesi kuitenkin 1960-luvun vastaavista (RU-38 ja Upon Pallo) siinä, että se ei harrastanut pelaajahankintaa kuin pakon edessä. Ja se pakko oli maalivahti. Mestaruuskaudeksi tuli Risto Kaitala SaiPasta ja se oli ratkaiseva pala mestaruuden voittamiseksi. Kaikki muut pelaajat olivat omaa tuotantoa.

Rauman kiekkoilun kohtalonhetket osuivat kaudelle 1957-58, jolloin Lukko ja Iirot kilpailivat sarjanoususta. Lukko nousi ja loppu on historiaa. Jos nousija silloin olisi ollut Iirot, olisi jääkiekon historia Raumalla mennyt hyvin todennäköisest samaa latua kuin jalkapallonkin. Poliittiset ja henkilöriidat olisivat myllänneet ja nyt pelattaisiin EHKÄ Mestistä. Tehdasseurana Lukko oli näiden riitojen yläpuolella.

Toisaaltä Lukko oli ehkä viimeinen ylimmän sarjatason seura, joka hyväksyi sen porilaisten aloittaman jääkiekkomaailman muuttumisen ja aloitti pelaajahankinnan muualta.

1960-luvulla Lukon kilpailijaksi perustettiin Hokki, yhtenä puuhamiehenä entinen Lukkopelaaja Jukka Männistö. Hokin historia oli lyhyt, mutta Mänkä palasi ruotuun ja oli yhtenä perustamassa Raumalaiskiekkoilun Tukea ja sitä tietä Lukon nykyistä rahoituspohjaa.

Pieni kaupunki - pienet ympyrät. Eikä Porikaan paljon isommalta vaikuta, Heikkiläthän ovat olleet mukana kaikessa mahdoillisessa.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
senilix kirjoitti:
Pieni kaupunki - pienet ympyrät. Eikä Porikaan paljon isommalta vaikuta, Heikkiläthän ovat olleet mukana kaikessa mahdoillisessa.

Näinhän se menee. Vaikka muitakin vahvoja hahmoja seuran toimintaan 60-,70- ja 80-luvulla liittyi, kyseisinä vuosikymmeninä porilainen kiekko kaukalon ulkopuolella oli pitkälti Lasse Heikkilä. Vielä 90-luvullakin Lasse jaksoi painaa, kunnes veljensä Antti "Anis" Heikkilä ja Vellu Ketola astuivat puikkoihin. Ikävä kyllä Anis ei ollut veljensä veroinen kiekkomies ja Vellu taas sotkeutui siviilipuolen raha-asioissaan niin pahasti että lopulta se tuhosi miehen kiekkourankin.

Näistä historian jossitteluista voisi taas Porin suunnalla miettiä sitä, että näkyvän kokoomushahmon Matti Pelttarin nosto puheenjohtajaksi demarivetoisessa kaupungissa ei ehkä ollut paras mahdollinen veto. Kaupunki ja Ässät olivat huonoissa väleissä pitkään, kunnes Ässien divariin lähtö herätti monen muunkin ohella kaupungin päättäjät. Kaupungin antama tuki oli merkittävä apu Ässien nopeassa paluussa play-off joukkueeksi (tämä silloin vanhoina aikoina kun 12 joukkueen sarjasta pääsi kuusi play-offeihin).

Joka tapauksessa hienoja kiekkokaupunkeja molemmat, Pori toki hienompi, mutta aika ainutlaatuinen Suomen urheiluelämässä on tämä Ässät-Lukko hegemonia, eikä kun tätäkin palstaa lukee mitään vaimenemisen merkkejä ole ilmassa vaan päinvastoin.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
senilix kirjoitti:
Toisaaltä Lukko oli ehkä viimeinen ylimmän sarjatason seura, joka hyväksyi sen porilaisten aloittaman jääkiekkomaailman muuttumisen ja aloitti pelaajahankinnan muualta.

Sinänsähän on hiukan paradoksaalista että taasen Ässien vuoden 1978 joukkue lienee viimeinen oma kylän pojista rakennettu mestarijoukkue. Tosin olihan siellä se yksi Kuparikiekon mies toki. Itse asiassa Porissa oltiin myös hyvin konservatiivisia niin ulkomaalaisvahvistusten suhteen (Jooris ensimmäisenä vasta kaudella 1986-87) että kotimaisten värväysten suhteen. Tämän mahdollisti aikoinaan yksi Suomen kovimmista junnutyöistä. Porista tuli solkenaan kovia pelaajia: Levo, Javanainen, Makkonen, Ruuttu, Rautakallio, Kivelä, Nikander, Koskinen, Ruisma etc.

Viimeinen tämän jatkumon suurkasvatti oli Kari Takko, tämän jälkeen Ässien junnutyö alkoi yskähtelemään. Tosin Porista olisi tullut yksi todellinen timantti nimeltään Rauli Raitanen, mutta Rakusta ei sitten ikinä tullut sitä pelaajaa johonka edellytykset olivat. Esim. nykyään hypetetty Joensuu on kaukana siitä Raitasesta joka taiteili 18-vuotiaana piste per matsi vauhdilla liigan silloin surkeimmassa seurassa. Vaikka nyt Ässien juniorityö alkaakin taas toimimaan, tuskin koskaan päästään edes lähelle sitä tasoa jota näistä 50-luvulla syntyneistä saatiin irti. Jos Raumalla voidaan sanoa että ilman RTK:ta ei olisi Lukkoa edes mestiksessä niin Porissa tuskin pelattaisiin tänä päivänä liigakiekkoa ilman näitä kavereita.
 

Janiz80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
senilix kirjoitti:
Varovainen kysymys: jos Major Jullin 10 vuotta nuorempi veli kasvaa isommaksi kuin Major Julli, onko hän Major Jullin isoveli?

Heh, putosin.

Vastaus kysymykseesi: Major Jullin nuorempi veli olisi tässä tapauksessa tietysti Major Jullin iso veli.

Asiaan.
 

Metsästäjä

Jäsen
Suosikkijoukkue
JVDT
Janiz80 kirjoitti:
Major Jullin nuorempi veli olisi tässä tapauksessa tietysti Major Jullin iso veli.
Eli tämän logiikan mukaan Lukko on Ässien isoveli, ja Ässät on Lukon iso veli. Asia harvinaisen selvä :D.

Jos ajattelemme, että Teemu Selänteen kaksoisveli olisi 5 minuuttia ennen Teemua syntynyt ja olisi jopa 2 cm Teemua pidempi ja 29 kg painavampi. Teemun saatua ensimmäisen lukuisista Staley Cup sormuksistaan ja pari pienempiarvoista maajoukkue titteliä siinä ohimennen, on tämän logiikan mukaan tällöin Teemu kaksoisveljensä iso veli, mutta kaksoisveli on Teemun isoveli. Eipä ole tieteellisesti aukoton tämäkään ajatus.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös