Oli siellä Virran Pekkakin.
Melko odottelevan ekan erän jälkeen saatiin sentään mökää mökkiin ja peli kaukalossa rullaamaan. Vähän varovaisia oltiin katsomossa, eikö muille ole kertynyt neljässä viikossa kiukkua purettavaksi?
Kolmannessa erässä sentään päästiin vihdoin johtoon eikä siitä tilanteesta enää lipsuttu. Rovio ei itseä finaaleissa muuten vakuuttanut, mutta otti pelin lopussa pari komeaa ja tärkeää torjuntaa. Puollustus sen taisi saada näyttämään huonommalta kuin mitä on. Ja vanhemmalta.
Mitallien jaossa kuului onneksi vain pari huutelua turkulaisille. Vittuillaan vaan edustusjoukkueille, ei junnuille.
Miksi kaikkien tossulätkän pelaajien nimiä ei mahtanut löytyä listalta, ihme ettei kuuluttaja pyytänyt poikia näyttämään nimiä selästään.
Sen verran romua lensi ilmaan että näytti pojille mestaruus maistuvan. Ihanaa saatana!