Pitkään arvoin lähenkö matsiin vai en. Tepsi ja Koivu kuitenkin sytyttää. Onneksi en lähtenyt. Vituttaa tää harmaa virkamieskiekkoilu jossa ei koskaan tapahdu mitään!
Niingon oikeesti, suhteellisen makeaa herkkua tämä kuitenkin oli, vaikka viime vuosien TPS-kammo kotiottelussa onkin jo rauennut. ”Unelma-alku Ässille”! Muistan Antero Karapalon huutaneen tämän lauseen playoffseissa -92. Sitähän se tänään olikin, pitkästä aikaa.
Ekassa vaihdossa Aalto pelasi huolimattomasti ja Virkkunen vei kiekon kuin karkin lapselta. Nopea, oivaltava syöttö keskelle ja Williams kieputti Lassilan solmuun. Kaksi ja puoli minuuttia myöhemmin Williams pääsi liukumaan vetopaikalle ja heitti lätyn ranteella takaylänurkkaan. Torjuttavissa oli kyllä mutta toisaalta en usko esmes Kuuselan pamauttavan tosta paikasta maalia, eikä ole tarkotus dissata Kriseä. Kanukeilla on vaan noi kudit hallussa.
Vahvan Ässäalun lisäksi menneillä vuosilla oli tuttua myös seuraava kuvio: kiekko vauhtiin oikeassa laidassa kiitävälle Korpisalolle ja tämä paukauttaa matalan vedon taka-alanurkkaan. Klassikko. Classenin maali, joka antoi jo hieman tilaa hengittää, syntyi jälleen virheen/virhearvion seurauksena: Hulkkosen peräpää myöhästyi pasipeltomaiseen tyyliin hieman ja Classen pääsi laidan ja anuksen välistä karkuun. Pakki joutu maalin edessä ottamaan takamiehen ja saksalaissentteri Gerg Carlssen pääsi pistämään kiekon haarukoista sisään.
Täytyy sanoa että ennen tota 4-1 maalia oli vielä lievää jännitystä ilmassa. Tepsin takaa-ajo pelotti. Ässät puolusti harvinaisen eheästi ja fiksusti, Nissinen otti hyviä koppeja ja eikä maalinedustahässäköissä tepsiläinen monestikaan päässyt lyömään irtokiekkoa maalia kohti. Vikan erän alkupuoliskolla nähtiin muistaakseni jo hieman tutumpaa Tepsiä. Miehet liikku ja muutama hyökkäys vyöry. Kiekko tuli muutaman kerran vaarallisesti viivaan tyhjät pois-tilanteeseen. Tuurilla, taidolla ja uhrautuvaisella puolustusasenteella kiekot pidettiin verkon ulkopuolella. Vaikka eipä tainnu Tepsi olla parhaalla jalalla ja pelihuumorilla liikkeellä, yhtään meidän taistelua väheksymättä.
Williams oli todellakin mies paikallaan, Virkkunen samoin eikä Tuomisestakaan ole pahaa sanottavaa. Ykkönen hoiti leiviskänsä kaikin tavoin plusvoittoisesti. Voittoon vaadittavat tehot ja suht hyvää puolustuspeliä. Korpisalo liki tuplasi kauden tehonsa ja pelasi muutenkin harvinaisen älykästä peliä. Ei älyttömiä jäähyjä tai kiukuttelua. Tekisikö ikitsemppari vielä viimeisen come-backin? Nelosketju pelasi muutaman aika pirteän vaihdon, Ketola pelasi kauden parasta peliään. Sen aikaa mitä pelata sai.
Muuten kiitos kuuluu koko joukkueelle. Etenkin pakeille jotka pelasivat suht virheettömän pelin, kuudella alotettiin, viidellä jatkettiin ja kolmella pakilla lopettiin. Paulin esitykset hiveli silmää. Peltonen oli myös hyvä, Pentikäinen, Sorokins, Rontti...
Toivosen rannevamma ja Uusikartanon nilkan kunto aiheuttaa kyllä pieniä värinöitä. Miehiä tietysti välillä peluutettava pienellä riskillä, toivottavasti AUk ei nyt sitten ole sivussa ja vajaakuntonen loppukautta. Nielikäisen luistelussa ei ollut huomattavissa hirveitä nivusongelmia, vaikka ekassa erässä ei oikein mikään onnistunut. Taklaukset uupu ja oli koko ajan pelin ulkopuolella. Ihan perusmeininkiä parempia aikoja odotellessa. No, Niemi kai jossakin vaiheessa kuntoutuu. Ja Kuparinen hakee kuntoa A:sta. Kovia nimiä...mutta kuitenkin leventävät duunariosastoa.
Niin, suht viihdyttävän ja voitokkaan pelin kruununa tuo loppuhetkien episodi. Bouck ja Sorokins kohtasivat vaihtoaition edessä ja kanukki halusi kuitata Legon pari minuuttia aikaisemmin Sakun kanssa käymän nahistelun. Ja Pauli päätti kuitata pienen latvialaispakin puolesta Bouckin. Njaa...ehkei pitäs tulla noihin myllyihin takaa ylimääräsenä. Mutta toisaalta, jos vaikkapa Pasi alkaisi vääntämään Vykoukalin kanssa, niin mitenköhän esmes vieressä seisova Bouck reagoisi tilanteeseen? Ja toisaalta, Pauli alkaa lunastaa lupauksia: liki kaksi metriä ja yli sata kiloo luvialaista lihaa on petrannut peliesityksiä. Ja kaikkihan tietää että Iso-Pauli on ihavvitun hullu! Elkää lähtekä koittamaan, sieltä voi tulla ihan mitä vaan!
Tänne pohojammaalle asti tuulahti vetelän paskan haju pian sen jälkeen kun Pauli oli ajettu ulos. Meinaan, Paulia alko pelottaa ihan vitusti ku Rivet kävi lausumassa nuo kovat sanat: ”We´ll meet next time”! Se next time on helmikuun 17 Turussa, Peltsin ja Korpparin synttäripäivä muuten. Pitäsköhän meidän tuoda jostain ison veden takaa joku puolihullu intiaani suojelemaan Paulia, kun meillä kuitenkin on kevyt ja pehmee joukkue. Eikä Pauli varmaan osaa huolehtia itsestään. Aika lapsellista muuten tulla sieltä katsomosta huutelemaan. Mitä jos joku paikallainen alkuasukas-bodari tulisi haastelemaan tollasia katsomossa istuvalle nikkaripakille, tulisko sanomista?
Mutta oikeesti, te hokifaittinkia diggaavat aivotankit, miten änärin rivipakin Rivetin ja Paulin kohtaamisessa kävisi? Tulisi Paulille noutaja? No, tärkeintä on yritys ja reilu meininki. Ja jos jollakin on kuittihaluja Paulia kohtaan (psyykkaukseksiko kuitenkin jää...?) niin hoidellaan me Saku. Kyllähän Peltsi tänään aika ansiokkaasti kaiveli sen munia ja anto mailaa, Saku anto takasin. Pasikin taisi tulla hajuetäisyydelle aistimaan änäristaran aromeja. Niin...Sakuhan hyppäsi raukkamaisesti kahden muun tepsiäijän kanssa tilanteeseen ylimääräisinä mukaan. Tollanen änärimiehen kukkoilu pitää, vittu, kuitata! Ainakin leikisti.
Nauhalta kattottuna aika nopeasti Bouckin hanskat tippu Legoa vastaan. Melko varma or. Mistäs Pauli ilmesty kuvaan? Varma or myös hänelle, monta peliä? Oli muuten vaihtopenkillä Ketolalla aika muikea ilme kun napautti hanskalla Paulin päätä leveän hymyn kera tyyliin ”niin sitä pitää, Pauli!”
Dodii, sähköä ilmassa. Viikon päästä nykäskylään, milläköhän kokoonpanolla? Loukkaantumisia ja pelikielto, pari vakipakkia sivussa? No kahtellaan...
ps. pojot Inkalle kun seurasi ja raportoi tilanteen kaukalon ulkopuolelta. Kysymysten taso nyt ei ole sen huonompi ku näitten kaiken maailman mikkogrönmanien