Olipa Ässiltä hallittu näytös tänä iltana. Joukkueiden välinen suurin ero kulminoitui itseluottamukseen ja kokonaispakettiin. Ässillä molemmat olivat kunnossa ja se näkyi myös menossa aivan päinvastoin kuin TPS:llä. TPS:llä putki kyllä liikkui melko hyvin, mutta peliajatus ei millään ketjulla pysynyt koossa. Itseluottamuksen puute näkyi harvoissa hyvissä paikoissa turhana hätäilynä. Puurulankin viimeiset itseluottamuksen rippeet valuivat jäähään Hiseyn helpossa etuyläkulma laukauksessa (4-0) ja Rauteen väkisin punnertamassa 5-0 maalissa. Molemmat olivat täysin maalivahdin aiheuttamia maaleja. Myös puolustus oli monessa ässämaalissa totaalisen hukassa varsinkin, kun ässäpelaajien yhteispeli toimi saumattomasti yhteen.
Jortikkaa voin sikäli ymmärtää, että onhan se nyt ennen kuulumatonta, ettei TPS:n tasoisella ja perinteet omaavalla organisaatiolla ole tarjota valmentajalleen edes neljää täyttä ketjua pelaajia meneillään olevaan pelaajaruuhkaan. Ovatko TPS:n juniorit niin mikkihiiriä, ettei heistä kenestäkään ole apua liigajoukkueelle? Toiseksi ihmetyttää Aallon jättämän aukon paikkaamattomuus, josta vastuussa on tj. Narvanmaa. Jortikan jäljillä olisin siinä mielessä, että miksei ole edes hankittu ns. täytemiehiä kokeilemaan pahimman pulan aikana. Miksi muihin joukkueisiin on tarttunut uusia pelaajia, mutta ei TPS:ään?
Tässä tilanteessa Jortikan pitäisi silti olla nykyistä joukkoaan kohden hieman kannustavampi ja positiivisempi. Ainakin tänään näkyi, että yritystä oli, mutta epäonnistumisten tuska paistoa erittäin räikeästi lävitse. Silloin ymmärrän huutamisen ja vittuilun, jos jotakuta kaveria ei homma kiinnosta lainkaan. Tänään ei minusta ollut kyse yrittämisen puutteesta vaan siitä, että Ässien paketti oli niin hyvin kasassa, ettei hajanaisella TPS-paketilla ollut mitään jakoa pisteiden suhteen.
Hisey oli tänään aivan huikean maagisessa vireessä. Kolme ylämummoa, joista ensimmäinen nätisti maalinkierron jälkeen rystyltä takayläpesään, toinen loistavasti suorasta luistelusta nopealla ranteella takayläkulmaan ja kolmas jälleen maalinkierron jälkeen etuyläkulmasta sisään. Peli ei välttämättä ollut jännä, mutta pelillinen ylivoimaisuus toi pienen häivähdyksen divarivisiitistä, jolloin Ässät vei peliä mielen määrin ja ainoa jännitysmomentti oli kuinka monta maalia tänään tehdään.
Hauska yksityiskohta kolmannen erän alkua odotellessa oli sissiryhmän "Tuomo, Tuomo"-huudot eli maalivahdin vaihtoa siellä odotettiinkin erittäin hartaasti. Kun pelaajat hetken päästä luistelivat jäälle, sai Karjalainen riemuisat suosionosoitukset vaihdoksen kunniaksi. Tämä ryhmittymä taisteli katsomossa omiensa puolesta alusta loppuun saakka ja tällainen faniryhmittymä tuo aina peleihin sopivan lisätunnelman jota soisi olevan jokaisessa pelissä. Hienoa meininkiä!!