Loistavaa Ässät. Tätä joukkuetta on pakko rakastaa. Tässä joukkueessa on vauhtia. Taklauksia. PUHTAITA taklauksia nimenomaan. Liikettä. Taiteellisuutta. Wau.
Olen oikeasti tästä porukasta pirun ylpeä. Tänään Ässät esitti koko pudotuspelien parasta peliä. Kaksi ja puoli erää kiekollista hallintaa, Tapparalle ei juuri paikkoja siunaantunut. Pari merkkausvirhettä, joista Tappara olisi voinut onnella ratkaista, siinä se. Ässät loi maalipaikkoja runsaasti ja teki niistä keskinkertaisella prosentilla. Vähintään. : )
Tappara oli aneeminen. Sihvosen mainitsema 1-1-3 muuttui ajoittain 1-4:ksi... Jotenkin pisti silmään tuo avoin tila, jonka Tappara Ässille jätti. Tällä kertaa Mavellekin saatiin niitä hyviä avauksia, ja Mave ei paljoa tilaa vaadi. Välillä ei kavereita kaivatakaan, sen verran suvereeni oli 2-0-soolomaali. Namuttelua, kertakaikkiaan. Upeaa Mave. Kaiken kruunaa kolmannen erän yritys hiillostaa Mavea vaihtopenkiltä. Mave kaartaa Tappara-penkin editse ja naureskellen näyttää oikein kuuntelevan, että mitä kaikkea ne kaverit keksii. Eipä näyttänyt tänään psyykkaaminen tehoavan.
Tätä se Mave tarvitsee. Alkuun heti upea onnistuminen ja ilta on meidän. Joukkue elää ykköskentästä ja ykkösen peli perustuu suurelta osin Maven pelihuumoriin. Tänään se oli jälleen huippuluokkaa. Toivottavasti tämä kultakimpale pysyy meillä vielä pitkään. Kiitos, Marko.
Kommentoikaamme seuraavaksi tuota Grönvall-episodia. Arvatenkin tilanne tulee nostamaan vähintään Mäntylämäisen provoilutulituksen, yritän parhaani kommentoidakseni tilannetta ilman värilaseja. Ehkäpä tarvitsisin siihen videopätkän, mutta kerron mitä näin.
Ryntäystä tilanteessa ei ollut. Hyvä vauhti, mutta pitkä liuku eikä potkuja ennen kontaktia. Kädet alhaalla, Grönvall pelaa kiekkoa ja hieman irtoaa laidasta. Osuma on tyylikäs, ei puhettakaan päähän taklaamisesta, vaikka Janne olikin hieman kyyryssä. Ihmeellisessä asennossa kaveri seinälle lentää, heti näki, että nyt sattui.
Otteluvalvoja siis tekee raporttia. Kyllä turkulainen oli sitten harvinaisen epävakuuttava. Tuli sieltä jos jonkinlaista selitystä. Oli katsellut tilannetta, ja myöhässä tullut taklaushan se oli. Enhän minä silti rangaistusta voi langettaa. No, päähän kohdistunut taklaushan se. Eikun laitataklaus. Juu. Myöhästynyt laitataklaus. Sehän se.
Unohtiko otteluvalvoja sanat, jotka Tukka-Jukka oli tämän suuhun lyönyt?
EDIT: Sen verran vielä Tapparasta, että onnistujia oli harvassa. Nuori Kontiola kantoi hienosti omaa joukkuettaan, mutta se ei yksin riitä. Hancock oli jälleen erinomainen, hyvää liikettä kiekollisena, kiekko saatiin helpon näköisesti alueelle, kun tämä mies oli tilanteita rakentamassa. Muu hyökkäyskalusto aika pimennossa, Viinanen tutun ärsyttävä.
Pakkikalusto näyttää kertakaikkiaan huolestuttavalta. Edellinen lause on myös erittäin odotettava, mutta että puhun Tapparan pakistosta..! Kun omassakaan ei pitänyt olla hurraamista... Mutta kamalalta näyttää. Joku Pukka sinne sitten nostetaan, jolla ei ole mitään annettavaa. Heti, kun kaveri nostetaan penkin päästä kentälle, niin osoittaa todellakin olevansa sen penkin arvoinen... Ei pysynyt alkuunkaan perässä, Atellekin taitaa hävitä ja se on paha juttu se. Samaan vaihtoon koitti ensin ajella pystyyn Kivenmäkeä, ei osunut, koska Mave osasi katsoa eteensä, vaikka kiekko oli luistimissa. Sitten päätyyn ja poikkaria, huitomista yms. Kuuselaan, mutta mies ei ole moksiskaan. Kun ei riitä niin hanskaamaan vaan, mitä mahtoi yrittää? Kiekottoman pelaajan selkään, kuin tappelua olisi hakenut.
Sano nyt, Jukka, ettei Ässien ykköskentän pelaajia olla millään tavalla metsästämässä. Harvinaisen rauhassa on esimerkiksi Kontiola saanut olla Ässien avainpelaajiin verrattuna?
No, ei nyt yllytetä jo muutenkin kiihtynyttä porukkaa.
Minä olen tyytyväinen. Pakkohan tästä on jatkaa Tampereelle. Sieltä yllätyspainivoitto, ja Poriin sellainen hulina, että HUH!!!
EDIT 2: Unohtui olennainen tuosta Grönvall-episodista. Minä en todellakaan kuulu yllä mainittuun 95 prosenttiin, joka toivoi jonkun tamperelaisen mukaan jotain telomista. En todellakaan. Kovat taklaukset kuuluvat kiekkoon, ja niitä Grönvall sai tuntea tässä ottelusarjassa jokaisessa neljässä pelissä aika paljon. Nostan Jannelle hattua todella korkealle, monta puhdasta niittiä (mm. eka TRE-peli), pientä hapuilua, ja takaisin peliin. Ei itkua, ei huitomista perään, ei itkuraivareita. Miehinen esitys. Valitettavaa, jos nilkka meni. En todellakaan toivoisi kenellekään loukkaantumista.