Niin siinä sitten kävi. Paljon ei tarvitse liioitella, kun sanotaan että Tappara oli jo hävinnyt ottelusarjan henkisesti torstain jatkoaikatappiossa. Poriin saapui lauantaina vaisu Tappara. Ässillä oli huikea taistelu päällä. Yleisön tuen vaikutusta ei voi yliarvioida.
Ensimmäisessä erässä ottelu oli ympäripyöreää peliä, Ässät vielä tutkaili, miten Marko Kivenmäen poissaolo näkyy. Molemmat saivat aikaiseksi muutaman maalipaikan, joista Tapparan Laine onnistui kerran ohjaamaan ylivoimaosuman.
Toisen erän alku oli samanlaista tutkailua. Tappara oli ratkaista ottelun mentyä Laineen toisella osumalla onnekkaasti johtoon ja Kontiolan kilisyttäessä yläristikkoa. Ässät sai vaisusti pelanneen Tuukka Mäntylän jäähyn aikana kavennusmaalin, joka käänsi ottelun täysin Ässille. Hiseyn onnistuttua rannelaukauksessaan Ässät kehitti sellaisen taisteluilmeen koko loppupelin ajaksi, että ei ole Porissa vähään aikaan nähty. Ottelun paras pelaaja Justin Forrest toimitti kiekon ylivoimalla maalille ja Matti Kaipainen ohjasi ilmasta ohi Mika Lehdon, tehden neljännessä peräkkäisessä pelissään maalin.
Kolmas erä oli täysin yhtä päätä. Ei ollut kuin ajan kysymys milloin kiekko sujahtaa ohi Lehdon Tappara-maaliin. Leo Komarov sen sitten taidokkaasti teki 8 minuuttia ennen loppua. Tappara ei saanut minkäänlaisia tasoituspaikkoja ennen viimeistä viittätoista sekuntia, jolloin kiekko toimitettiin viivalta Ässämaalille ja kiekko pomppi hetken vaarallisesti Riksmanin edessä.
Rob Hisey väläytti tekniikkaansa ja haastamistaitoaan muutamaan otteeseen, eikä ilmaveivikään ollut kaukana maalista. Marko Kauppinen onnistui estämään veivin käsivarrellaan maalin kulmalla. Justin Forrest yllätti pelaamalla parhaan ottelunsa patapaidassa. Mies on pelannut lähes kaikki pudotuspeliottelut erittäin hyvin, mutta lauantainen esitys oli vailla vertaa. Hiseyn tuuletus maalin jälkeen kuvaa hyvin patapakan henkeä. Mies hyppäsi puoliksi vaihtoaitioon joukkuekaveriensa syleiltäväksi. Tuo nuori joukkue on ehkä yhtenäisin joukkue, joka Porissa on koskaan ollut. Kivenmäen poissaolo näkyi huimasti, mutta joukkue taisteli nimenomaan joukkueena itsensä jatkoon. Kuusela kärsi pahiten Maven poissaolosta. Krisse joutui jatkuvasti hakemaan kiekkoa alhaalta, eikä päässyt missään vaiheessa pelaamaan omaa sniper-rooliaan. Komarov on tiukkojen paikkojen kaveri, sen näkee miehestä jo nyt.
Jukka Rautakorpi oli valmistautunut tulevaan tappioon ja mies otti tyynesti putoamisen jatkosta. Analyysi ottelusarjasta oli sujuva ja Ässien paremmuutta tunnustava. Mistään katkeruudesta ei enää ollut tietoakaan.