Tänään SK:ssa oli Rockyn haastattelu missä ei nyt mitään revittelyä ollut suuntaan tai toiseen, ihan hyvä niin. Kertoi patasyömmestään ja vaimon kanssa pyöritetystä maahantuontibisneksestään. Jotain sen suuntaista oli että "elämä ajautuu nyt suunnitelmien vastaisesti pk-seudulle", jotenkin vaan sitä muistelisi että etenkin 2011 utj -jupakan aikoihin ei ollut aikomustakaan asua Porissa, vaan elämä olisi ehdottomasti rouvan kanssa pk-seudulla? Työt Ässissä sitten hoideltaisiin sieltä käsin.
Itseäni hieman hymähdyttänyt kohta oli tarinan kääntyessä vapaasti käytettävissä oleviin seuralegendoihin. Kaikki kunnia heille, mutta ihan oikeasti, onko näillä 70-luvulla pelanneilla oikeasti enää juurikaan mitään annettavaa nykytoiminnalle? Ati tulee kertomaan Hirsimäelle miten toimarin hommia hoidellaan ja Vellu kertoo Aholle "laidat kiinni ja lauotaan!". Kai sieltä jotain henkisen puolen juttuja voisi ammentaa ja Vellu nyt menee hyvin urheilijan mallista jos tulee reeneihin vähän pullistelemaan mutta joo.. Jotenkin tuo ajatusmalli on vaan sitä mikä täälläkin joidenkin toimesta pyörii. ..ja etenkin median ruokkimaan seuralegendan selkäänpuukotus -keissiin. Ei kai se nyt ole mitään legendojen kunnioituksesta pois, vaikka näille ei mitään väkisin väännettyjä pestejä enää löytyisikään?
Tällaisessa kiekkoyhteisössä se irtipäästäminen lienee silti melko vaikeaa, mutta jos miettii miten paljon peli on muuttunut vaikkapa vain reilussa kymmenessä vuodessa niin helppo on todeta että esim. Rocky alkoi jäämään jo aika pahasti junasta. Yhden osa-alueen taitamisen kääntöpuolena oli kourallinen heikkouksia, ja esim. Ässien resursseilla ei ole varaa antaa yhtään tasoitusta. Osana hyvin kasattua tiimiä Rocky olisi vielä taatusti hyvä tekijä, mutta yksinvaltiaana auttamattoman ulkona peleistä.
Ja vielä kerran, legendat, mm. Vellu katson aina vain ylöspäin. Mutta se ei tarkoita sitä että hänestä tehdään väkisin joku seuran maskotti.