Kesälomalta....
Kesätauko on jälleen pidetty ja aika palata tosissaan kiekkomaailmaan. Muutama Ässien peli/treeni ennen KK:takin tuli katseltua, mutta nyt lienee mahdollista tehdä jo hieman sivistyneempiä arvioita missä mennään.
Vahvuuksiin voidaan lukea selvästi maalivahtipeli. Näyttäisi siltä, että löytyy jopa 3 maalivahtia, jotka ovat valmiita torjumaan liigassa, jos tarvetta on. Matalamäen Pasi on onnistunut luomaan uutta kulttuuria maalinvahtivalmennukseen lyhyessä ajassa ja ainakin Marko T:n kannalta tämä lienee elintärkeätä. Lankku on iloinen itsensä, rankkarit lienevät ainoa kysymysmerkki tai itse asiassa räikeä heikkous. Nissinen on ollut yllättävän hyvä, vaikka terveys ei ole ollutkaan oikein kunnossa vielä missään vaiheessa. Joka tapauksessa Nissinen pelaa varmasti 15-20 peliä kauden mittaan.
Levokarin palkkaamisen jälkeen puolustuksessa on minimileveys. Vieläkin ollaan alttiita loukkaantumisille, mutta hyvällä tuurilla puolustus on riittävän leveä kestämään vääjäämättä tulevat loukkaantumiset. Selkeä puute puolustuksessa on, ainakin Marko Toivosen poissaollessa, siniviivapyssyn puuttuminen. Oleg Sorokins teki Lukkoa vastaan pari maalia, mutta miehelle ovat niin tyypillisiä vedot päin ensimmäistä vastustajaa tai kiekon alokasmainen hukkaaminen viivan yli. Pele taas miettii, nostaa/laskee mailaa parhaalla vetopaikalla ja työntää kiekon takaisin kulmaan. Ylivoimapelin tehojen kannalta pakkien laadukkaat ja nopeasti lähtevät laukaukset ovat myös tulevalla kaudella avainasemassa. Muuten puolustus on lupauksia antava kokenut runko, Peltonen, Sorokins, Levokari, nouseva tähti Rontti, kiekollinen Aki Heino, jättikokoinen Marko Toivonen sekä lupaavat nuoret Pentikäinen ja Törnvall. Lisäksi reservissä ovat vielä Valli ja Hietamäki.
Hyökkäyspään perinteinen huolenaihe, eli ykkössentteri, elää ja voi hyvin. Greg Classen on tietysti vasta tulossa, mutta aikamoinen tuleminen saa tapahtua ennen kuin Greg on sananmukaisesti SM-liigan joukkueen ykkössentteri. Miehellä ei ole mitään selvää heikkoutta, mutta ei myöskään mitään selvää vahvuutta. Esimerkiksi aloituksia voitetaan silloin tällöin, mutta ei kuitenkaan mitenkään silmiiinpistävän usein. Lisäksi kaukalon laidoilla mies on ollut yllättävän heikko ollakseen kanukki. Vähän samanlaiset fiilikset kuin Richard Rochefortista miehen saapuessa, mutta annetaan Gregille toki aikaa vielä muutamia viikkoja ennen lopullista tuomiota. Kakkosentterin roolin Aki Uusikartano on ollut odotetun hyvä, toki hyvin eri tyylinen kuin Fandul, mutta uskon, että AUK täyttää helposti Fadun saappat ja Ässät vielä hyötyykin tästä kaupasta. Kolmosketjun Mika Niemi on fyysisesti todella vahva ja roolin löytyessä erittäin käyttökelpoinen pelaaja. Matti Kuparinen kaipaisi luonnollisesti enemmän kiekollista roolia kuin tällä hetkellä on tulossa, mutta Matti korvaa taistelutahdolla paljon fyysisiä puutteita oman pään väännöissä. Sentterien loukkaantumissuman iskiessä Kiilholma ja Tuominen ovat valmiita siirtymään keskelle.
Laituripuolella on mielestäni sopivat parit ja ketjut vielä hakusessa. Kivenmäki ja Uusikartano sopisivat jotenkin minun kaavailuissa samaan ketjuun. Uusikartano on kuitenkin Classenia kookkaampi ja myös vääntövoimaisempi ja näin ollen voisi tasapainoittaa Kivenmäen offensiivista pelinäkemystä. Vastaavasti Virkkunen-Classen voisi olla kokeilemisen arvoinen. Kuusela lienee ainoa vaihtoehto korvaamaan Korppia erityisesti ylivoimatilanteen rakentelussa ja myös päättämisessä. Wessu on ollut vaisu ja kahden ekan kentän rooli edellyttää huomattavasti parempaa panosta kuin tähän mennessä on nähty. Kiilholma lienee Wessun ensimmäinen haastaja, jos esitykset eivät nopeasti parane. Kolmonen lienee hitsattu muotoon Nielikäinen-Niemi-Tuominen, eikä siinä suurta moittimista ole ollutkaan. Erityisesti kummatkin laiturit ovat olleet yllättävän pirteitä. Nelosen laitaan jää sitten Ketolaa, Ben-Amoria, Joensuuta, joten ihan liigatason nelonen saadaan aikaan.
Kaiken kaikkiaan tilanne on varovaisen positiivinen. Toivottavasti loukkaantumissuma ei tästä enää kiihdy.
