Viitalalla ja Viirretillä on molemmilla vähän sama homma, fyysisesti vielä raakileita ja kokonaisvaltainen urheilijan elämä on vielä hiukan työn alla.
Viitala on ottanut selviä kehitysaskeleita tällä kaudella, mutta vieläkin vaihdon loppupuolella loppuu puhti ja pelien välillä on aivan jäätävää heittelyä pelaamisen tasossa. Välillä ollaan pelin ytimessä ja tulee positiivisia suorituksia, seuraavassa pelissä sitten taas hidasta hiihtelyä sinneppäin.
Viirretin osalta on saanut vähän ohkaisesti edes näyttöpaikkoja, mutta jalalla pelaaminen ja oman pään puolustuspeli ovat vielä kovasti vaiheessa.
Hyviä aihioita molemmat, mutta työtä riittää hyvälle liigatasolle.
Toivotaan että se potentiaali molempien osalta joskus saavutetaan, jos ei Ässissä, niin sitten muualla.