Lepaus siis alkais olemaan luotettavilta tuntuvien lähteiden mukaan varma kala. Ja hyvä niin, otan pelaajatyypin optimistisesti vastaan.
Ei tuolla nyt massoille myydä toria täyteen, mutta hyvä että jotain elonmerkkejä. Ittekin aika kärsivällinen, uskon prosesseihin ja sitä rataa. Mutta tässä on nyt ollut 2-3 vuotta ettei Ässien Liigajoukkueen ympärillä ole tapahtunut juurikaan yhtäään mitään.
2018 tiputettiin Lukko riemukkaasti sääleissä ja sitten haastettiin jossain määrin Kärppiä pudotuspeleissä. Seuraavana syksynä oli ihan täys Sirkus Sariola ja syväsukellus meneillään, mutta oltiinpa kuitenkin lehtien palstoilla ja ihmisten mielissä.
Oon hyväksynyt tuon maltillisen restartin 2019-20 ja kaikkine taloudellisine epävarmuuksineen hankintakielto pelaajastrategioineen oli ihan ymmärrettävä ratkaisu. Mutta siinäkin rötkötettiin keväällä kuin kuolleet lahnat rannalla. Nyt kun jälleen tullaan uuden kauden rakennusvaiheille, tää kausi on päättymässä johonkin mitäänsanomattomuuden ja pettymyksen välimaastoon, niin mikä on se vipu ja toimi jolla näytetään elonmerkkejä, ollaan näkyvissä, ollaan mielissä, myydään brändiä ja mielikuvia.
Tarttumapintaa kun on nyt hieman ohkasesti ja muistijäljet edellisistä innostumisen hetkistä haalistuu. Toki ensi kaudeksi suunniteltu osasto Tiivola, Salminen, Lepaus on lähtökohtasesti laadukasta kamaa. Mutta jotenkin Ässien pitäs taas nousta merkitykselliseksi asiaksi. Ja se on vähän haastavaa jossei tällasessa sarjassa selviydytä edes säälipleijareihin. Pitkä hiljaiselo edessä.