Emännyys on sitten sen tason väännös että tekisi mieli suorittaa väkivaltaa sisältävä toimenpide kyseiselle henkilölle.Käyttäähän joku emäntä-sanaakin.
Emännyys on sitten sen tason väännös että tekisi mieli suorittaa väkivaltaa sisältävä toimenpide kyseiselle henkilölle.Käyttäähän joku emäntä-sanaakin.
Kumpaakin isoäitiäni sanottiin mammaksi.Minulle kaikki naiset on ollut nimeltään "Mamma" vuodesta 1987
Ei tule vahingossa kutsuttua väärällä nimellä.
Ja he sinua ”sonniksi”. Mutta sen nimen saa ainoastaan, jos on kova pan…Olen itse alkanut kutsua kaikkia työpaikan naisia termillä "tamma". On tasapuolista, ja reilua.
No en ole.
Kunhan ei ruunaksi.Ja he sinua ”sonniksi”. Mutta sen nimen saa ainoastaan, jos on kova pan…
Nyt alkoi soimaan päässä ”Unelmia ja toimistohommia”.Ja he sinua ”sonniksi”. Mutta sen nimen saa ainoastaan, jos on kova pan…
Mää käytin nuorempana kihlatusta nimeä "emäntä" muille puhuessa.Käyttäähän joku emäntä-sanaakin.
Näin karjalassa syntyneenä noissa sanoissa ei ole mitään ihmeellistä, ihan normi karjalanmurretta, isännät ja emännät ja jopa emännyys ja ukko ja akka. Rakkaalla lapsella on monta nimeä taisi olla joku sanonta.Käyttäähän joku emäntä-sanaakin.
Pyydän anteeksi niiltä, joille se on kiva ja jopa lämpöinen sana puolisosta. Mua nämä emännät ja isännät puolisosta puhuessa ärsyttävät.
Minusta esim. muija on ihan hyvä sana käyttää puolisosta, vaikka isäni mielestä se oli kamala sana ja hän käyttikin äidistäni joko etunimeä tai vaimo-sanaa tästä muille puhuessaan. Eli ihmisillä on eri sanoilla erilainen sisältö ja toinen mieltää jonkin sanan ihan neutraaliksi, vaikka toisesta siinä on ikävä mielleyhtymä.Näin karjalassa syntyneenä noissa sanoissa ei ole mitään ihmeellistä, ihan normi karjalanmurretta, isännät ja emännät ja jopa emännyys ja ukko ja akka. Rakkaalla lapsella on monta nimeä taisi olla joku sanonta.
Murteet on vain hieno lisä suomenkieleen, toki jokaisella murteella on varmasti sanoja, jotka särähtää toisen korvaan pahastikin.
Suhteellisen neutraaleja tunteita. Mulle siitä tulee kuitenkin aina mieleen Hilja Valtosen romaani ja Valentin Vaalan elokuva.Mitä tuntemuksia sana ”vaimoke” aiheuttaa?
Täähän se lähestyy päivä päivältä. Sitä kohti - ilon kautta!Kunhan ei ruunaksi.
Aku Ankka nro 1/1987, jonka ensimmäisen kertomuksen nimi on Vaimoke. Mitään muuta tuosta sanasta ei minulle tule mieleen.Mitä tuntemuksia sana ”vaimoke” aiheuttaa?
Perhana. Nyt alkoi pohdituttamaan kuka tai mikä (Mikä ihan Pelle Pelotonta ajatellen) oli vaimoke ja kenen vaimoke.Aku Ankka nro 1/1987, jonka ensimmäisen kertomuksen nimi on Vaimoke. Mitään muuta tuosta sanasta ei minulle tule mieleen.
Ja tietysti elokuvan Vaimoke-laulu, Ansa Ikosen esittämänä 1:00 alkaen.Suhteellisen neutraaleja tunteita. Mulle siitä tulee kuitenkin aina mieleen Hilja Valtosen romaani ja Valentin Vaalan elokuva.
Aku oli oman itsensä vaimo. Palvelijan töihin otettiin vain pariskuntia ja Iines antoi rukkaset. Siksi tämä ratkaisu.Perhana. Nyt alkoi pohdituttamaan kuka tai mikä (Mikä ihan Pelle Pelotonta ajatellen) oli vaimoke ja kenen vaimoke.
Iinekseen ei kyllä koskaan voi luottaa. Söpön vaimokkeen Aku sentään sai. On hieno kampauskin, eikä tyydytty pelkkään rusettiin päälaella.Aku oli oman itsensä vaimo. Palvelijan töihin otettiin vain pariskuntia ja Iines antoi rukkaset. Siksi tämä ratkaisu.
Iines ja Minni Hiiri. Äsyttävimmät ikinä!Iinekseen ei kyllä koskaan voi luottaa. Söpön vaimokkeen Aku sentään sai. On hieno kampauskin, eikä tyydytty pelkkään rusettiin päälaella.
Minni on ihana tyttö, joka jaksaa aina palvoa Mikkiä, omaa pallokorvaansa ja tarvittaessa polkee vähän jalkaansa, kun typerehditään.Iines ja Minni Hiiri. Äsyttävimmät ikinä!
Jo lapsena ajattelin, että UNOHTAKAA NYT tuommoiset mirkut, kivojakin löytyy.
Tästä toki samaa mieltä. Saakelin lumppu! Ja vielä lällättelee sieltä hanhen kainalon lämmöstä, kas kun ei rantapalloa visko.Minni on kuitenkin luotettava siinä kun Iines on itsekäs sekoilija, joka kiukuspäissään ja muutenkin hyppää aina Hannun tai jonkun muun kelkkaan