Ärsyttävin mainos?

[MusanMake]

Sanottakoon nyt ensin, että ne kaks Elisan hemmoa on vaan jotenkin niin symppiksen oloisia reppanoita, että mä diggaan niistä mainoksista. Tekis mieli viedä pojat Esson baariin pullakahveelle.

Mutta sitten asiaan. On noita ärsyttävyyksiä aikalaillakin, mutta pannaan nyt pari esimerkkiä tähän ekaks:

Sotka mainokset: Voi Jessus siunaa mitä paskaa! Kyllä jos se räkänokka olis ollu mun kanssa samalla yläasteella, niin asennossa olis seissy joka välitunti ja pää olisi pesty vessanpytyssä aina ruokavälkällä. On se vaan NIIN ärsyttävä. On varmaan osansa saanutkin, mutta silti näin vanhemmallakin iällä antaisin varmasti ainakin lumipesut, jos vastaan kävelisi.

Se Turun sinappi-mainos sitten kanssa. Se missä se jonkin sortin läski nobody-näyttelijä yrittää selostaa Espanjalais kauppiaalle, että haluaa sinappia. "Nou wihannes, sinappia" Myyjä: "Olisit heti sanonut" Läski: "no niin. Siinähän se TUUUUBI onkin...." Voi jumalauta! Missä kohtaa piti nauraa?

Soneran mainoksetkin pännii ihan helevetisti, eikä vähiten sen takia, että huomaa kuinka ne on pannu niihin ihan perkeleesti rahaa. On Peteliusta ja Mäkistä ja jotain wannabe-pikajuoksijaa. Fuck off, kaikille teistä. Enpä olis Pirkkiksestäkään uskonut...

Mutta jalostunein vihani kohdistuu näihin Seppälän "hassunhauskoihin" tanssimismainoksiin. Välillä on akkaa ja välillä ukkoa ja välillä niitä ärsyttävän näköisiä pikkunöösejä siinä joraamassa jotain ihan helvetin kamalan näköistä koreografiaa oravaäänisen joululaulun tahtiin. Siis voi perse! Ymmärtääköhän ne itsekään kuinka tyhmiltä ne siinä oikein näyttää? Ja kenen idea toi koko kampanja oikein on ollut? Kertokaa, tai tuokaa minulle hänen päänsä! Ei niin, että olisin Seppälästä juurikaan mitään ikinä ostanut, mutta nyt haluan ehdottomasti, että koko puulaaki menee nurin ja nopeasti. Jos minua tahtoo oikein kunnolla ärsyttää, niin alkaa vetämään sitä niiden tanssia vaan. Sitten tää jätkä kyllä nöksähtää.. Perkele. Taidan tästä lähteä iltani ratoksi Sampo-talolle päin parin Molotovin-drinkin kanssa, ja pistää ainakin tuon Porin osaston savuna ilmaan... Olkoon se vaikka vähemmistön mielenilmaus...

Homman nimi on kuitenkin silti se, että tätähän ne mainostyypit haluaakin. Ainakin on jääny mieleen. Niinhän se on, että on aivan sama mitä puhutaan, kunhan vaan puhutaan... Ja en kai mä nyt oikeesti ainakaan joulurauhan aikaan ala terroristitöihin alkaa:) Vaikka mieli kyllä tekis...

MMake

 

[BigRedCat]

Jyskin mainokset ainakin on aivan järkyttävän hirveitä. Seppälän orava-joululaulu mainokset myöskin aivan surkeita.

 

[Mielikuvitushahmo]

Gigantin mainos, jossa Kummeli-Silvennoinen höpöttää jotakin, vittu..voi jumalauta miten ärsyttävä mainos.

 

[Niilo]

Fairyn tehospray vai mikä se on jossa astiat nousevat kattoon kun yläkerrassa tiskataan. Voi jeesus mikä mainos? Todella uskottavaa. Sama mainos tuli muuten Espanjassakin tässä taannoin.

 

[dali]

Eikös mainonnan idea ole saada ihmiset ostamaan juuri kyseisen firman tuotetta eikä kilpailijan?

toki toki. ihmetyttää vaan monen tuotteen (ruoka, olut yms.) kohdalla, että minkä takia mainostamiseen käytetään satoja tuhansia euroja.

Eiköhän Libresseä ja Alwaysiä kuitenkin ostettaisi ihan entiseen malliin, vaikka niiden imukyvystä ja siivekkeistä ei sanottaisi halaistua sanaa mainostauoilla.

Sama pätee tuohon edellämainittuun bisseen. Sen mainonta on mielestäni todellakin turhaa. Tuskin mäyristen menekki siitä merkittävästi laskisi, vaikka televisiossa ei joku kaljamahainen torspo huutaisi rouvalleen olohuoneessa, että mikä meininki.

Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. En nyt yritä sanoa, että mainonta olisi tyystin turhaa. Koetan sanoa, että perustavaroiden ylettömässä mainonnassa ei mielestäni ole mitään järkeä. Järkevää on kertoa, jos tavaran hinta on poikkeuksellisen halpa tai jos tavarassa on merkittäviä käyttöä parannuksia (ei pelkkää värinmuunnosta tai erilaista pakkausta).

Itse teen hyvin vähän ostopäätöksiäni mainosten perusteella. Ostan vähillä rahoillani sen mitä tarvitsen ja sillä hyvä. Hyvin harvoin joku tarjous sytyttää meikäläisessä ajatusta, että tätä mä tarvitsen. Joskus tarjousten kanssa käy niin, että tarve ja ostamisen mahdollisuus kohtaavat. Mutta silloin en yleensä ole ostamassa leipää tai olutta, saati kuukautissuojia.

 

[Alamummo]

toki toki. ihmetyttää vaan monen tuotteen (ruoka, olut yms.) kohdalla, että minkä takia mainostamiseen käytetään satoja tuhansia euroja.

Eiköhän Libresseä ja Alwaysiä kuitenkin ostettaisi ihan entiseen malliin, vaikka niiden imukyvystä ja siivekkeistä ei sanottaisi halaistua sanaa mainostauoilla.

Mistäs sen tiedon paremmasta imukyvystä ja pidemmistä siivekkeistä saisi, jos ei mainoksesta?

Samoin mäyristen menekki ei takuulla laske, mutta se ei bissen valmistajalle ole ollenkaan samantekevää, ostaako kuluttaja ko. valmistajan vai kilpailijan tuotetta.

 

[dali]

Mistäs sen tiedon paremmasta imukyvystä ja pidemmistä siivekkeistä saisi, jos ei mainoksesta?

Maallikkona sanoisin, että kokeilemalla tarvitsemaansa tuotetta itse. Kenties kokeilisin vakuudeksi myös kilpailijan tuotetta.

Samoin mäyristen menekki ei takuulla laske, mutta se ei bissen valmistajalle ole ollenkaan samantekevää, ostaako kuluttaja ko. valmistajan vai kilpailijan tuotetta.

Eh, et kai todella usko, että kilpailu kallistuisi yhden panimon eduksi, jos bisseä ei enää mainostettaisikaan?

Jos näin todella kävisi, joutaisi asian ollakin niin. Heikosti menee firmalla, jos ostopäätös syntyy vain mainoksen voimalla, eikä oluen laadun ansiosta. Itse olen pruukannut ostaa olueni sen mukaan, mikä mallasjuoma maistuu parhaimmalta, enkä sen mukaan, mikä pitää itsestään eniten meteliä.

 

[Huuru_Sauhunen]

"Maku on... sanoisinpa jopa... sikarilaatikkomainen"

niin ärsyttävästi kuin suinkin mahdollista, lapsen hassuhassunhauskaa puhevikaa korostaen: "rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrapsakka!"

ei vittu nyt lähtee joltakin henki

 

[Vimes]

Maallikkona sanoisin, että kokeilemalla tarvitsemaansa tuotetta itse. Kenties kokeilisin vakuudeksi myös kilpailijan tuotetta.

Näinhän se itsekkin tulee tehtyä. Jos kyseessä on kuitenkin uusi tuote, eikä nyt puhuta mistään suklaapatukoista, niin useimmiten mahdolliset ostettavat tuotteet rajataan niitten tietojen perusteella mitä itsellä on siinä vaiheessa tarjolla. Esim. jos olet ostamassa jotakin isompaa investointia vaativaa tuotetta kuten autoa, saatat rajata mahdolliset ostamasi merkit 2-3 merkkiin niitten oletettujen ominaisuuksien perusteella. Jos vaikka netissä olisi mainosten sijaan lista autokaupan valikoimasta ilman teknisiä tietoja ja siellä olisi vaikka 100 autoa eri merkkejä. Muut olisivat bemareita, mersuja, hondia yms. mutta mukana olisi yksi automerkki pohjois-koreasta. Olisitko kiinnostunut tästä autosta jos sinulla ei olisi etukäteen mitään tietoa kyseisestä merkistä? Oletetaan nyt että autoja ei pääse koeajamaan, mutta ymmärrät varmaan pointin. Mainonnalla ei myydä tuotteita vaan mielleyhtymiä/tunnistusta.

Toivottavasti ei mene ihan off-topic. Olen kyllä samaa mieltä periaatteessa siitä että mainokset ovat periaatteessa perseestä, mutta syynä minulla on lähinnä niiden laatu, ei tarpeellisuus.

 

[Knightrider]

En ole oikeastaan koskaan ajatellut, että välttämättä kukaan ostaisi tarkoituksella mainostajan tuotteita eikä kilpailijan vastaavia vain siksi, että toinen on mainostanut tuotettaan telkkarissa/lehdessä/radiossa. Tietenkin esim. iltapäivisin lastenohjelmien aikaan dubatut lelumainokset saa aikaan lapsissa "mä haluun" -reaktion ja sitten vinistään sitä lelua vanhemmilta, mutta se on oikeastaan ymmärrettävää.
Aikuisilla sen sijaan uskoisin että mainosten idea on juuri se, että kun kaupassa seisot hyllyn edessä ja siellä on kaksi erimerkkistä, muuten täysin samanlaista tuotetta, valitset sen joka kuulostaa tutummalta. Etkä välttämättä muista tuotetta juuri siitä ärsyttävästä telkkarimainoksesta, vaan alitajuisesti valitset sen, joka tuntuu enemmän omalta kuin kilpailevan merkin tuote, joka ei aiheuta minkäänlaisia mielikuvia.

Sitten ketjun aiheeseen, ärsyttävimmät mainokset tällä hetkellä ovat DNA:n jo itseään pahasti toistavat mainospätkät. Täytyy myöntää että "Elämä on" -fraasin keksiminen oli ihan toimiva juttu aikanaan, mutta edelleen saman mainoslauseen käyttäminen luo väkisinkin mielikuvan vähän paikalleenjämähtäneestä yrityksestä. Luulisi että sielläkin jo kohta herättäisiin tajuamaan, että uuden mainoslauseen keksiminen on jo vähintäänkin tarpeellista, vaikka ehkä riskialtista onkin.

Edit: Vimes tuossa yläpuolella ehtikin jo toteamaan samantapaista asiaa mainosten synnyttämistä mielleyhtymistä.

 

[dali]

Mainonnalla ei myydä tuotteita vaan mielleyhtymiä/tunnistusta.

Toivottavasti ei mene ihan off-topic. Olen kyllä samaa mieltä periaatteessa siitä että mainokset ovat periaatteessa perseestä, mutta syynä minulla on lähinnä niiden laatu, ei tarpeellisuus.

Jep jep, tunnistan kyllä mainosten idean. Aamukahvipöytään Vimpuloita, Floraa ja Costa Ricaa. Tunnista sosiaalinen tilanne, osta siihen kuuluva tuote. Muuten asetelma ei ole täydellinen.

Mainoksia ei mielestäni tarvita kuin kertomaan uudesta tavarasta, sen poikkeuksellisen halvasta hinnasta tai merkittävistä uudistuksista vanhaan tuotteeseen. Mielestäni mainosten sisällöllä pitäisi olla nykyistä enemmän katetta. Viihdettä on tarjolla yllin kyllin muutenkin ja mielikuvat ovat pelkkää asiakkaan imartelua.

 

[Bast]

Mainoksia ei mielestäni tarvita kuin kertomaan uudesta tavarasta, sen poikkeuksellisen halvasta hinnasta tai merkittävistä uudistuksista vanhaan tuotteeseen. Mielestäni mainosten sisällöllä pitäisi olla nykyistä enemmän katetta. Viihdettä on tarjolla yllin kyllin muutenkin ja mielikuvat ovat pelkkää asiakkaan imartelua.

Huvittaa aina tämä aika ajoin esiin nouseva kommentti: mainoksia ei tarvita. Kuka sen asian päättää? Kuluttajatko? Jos mainonnalla ei olisi vaikutusta, sitä ei harjoitettaisi. Vaikka kuinka ihmiset väittävät olevansa immuuneja mainoksille, pitävänsä mainoksia typerinä, huonoina ja lapsellisina, siitä huolimatta he ostavat mainostettuja tuotteita. Mainonta toimii.

Tähän kohtaan kuuluu esittää väite, että ihmiset ostavat tuotteita mainonnasta huolmatta, koska tarvitsevat niitä. Kuitenkin tiedetään, että ominaisuuksiltaan tasaveroisten tuotteiden ollessa kyseessä tunnetumman brandin menekki on suurempaa. Jos tarjolla on vaikka kaksi samanhintaista ja keskenään päällisin puolin vertailukelpoista dvd-soitinta, toinen on Sony ja toinen Yumazuki, suurin osa ihmisistä ostaa Sonyn, vaikka Sonyn mainonta olisi kuinka ärsyttävää tahansa. Yumazuki voi olla vaikka samassa tehtaassa ja samoista osista koottu, mutta sillä ei ole merkitystä, jos suurin osa ihmisistä ei ole merkistä koskaan kuullut.

Vaikka em. Yumazukin valtti on laatu, sen on kilpailtava hinnalla pysyäkseen kuvioissa. Voidaan jopa sanoa, että mainonnalla voidaan kasvattaa laatua. Merkkiliikkeissä myytävät rätit on usein ommeltu jossain kehitysmaassa ja viereisessä sweatshopissa tai jopa samassa pajassa kyhätään myös Aholaidan ja Vapaa Valinnan halpiskuteita. Merkkivaatteiden valmistuttaja on pannut mieluummin nekin rahat brandin luomiseen ja voi sitä kautta huutaa lumpuistaan kovempaa hintaa.

Tärkeintä on siis olla tunnetumpi kuin kilpailija. Ei tarvita sen kummempaa sanomaa. Pääasia, että lyödään rumpua ja kovaa. Informatiivisen mainonnan aika on kaukana takanapäin, nyt viestitään tunteilla ja tunnelmilla, mielikuvilla ja mielleyhtymillä. Harva sen homman osaa, mutta koska jo pelkkä esilläolo on parempi kuin kynttilänsä vakan alla pitäminen, saavat kuluttajat riesakseen kovin kirjavaa tarjontaa. Mainonta toimii.

 

[dali]

Huvittaa aina tämä aika ajoin esiin nouseva kommentti: mainoksia ei tarvita. Kuka sen asian päättää? Kuluttajatko? Jos mainonnalla ei olisi vaikutusta, sitä ei harjoitettaisi. Vaikka kuinka ihmiset väittävät olevansa immuuneja mainoksille, pitävänsä mainoksia typerinä, huonoina ja lapsellisina, siitä huolimatta he ostavat mainostettuja tuotteita. Mainonta toimii.

Meikäläinen pärjäisi vallan mainiosti maailmassa, jossa ei ole mainoksia. Joku muu taas tekee ostopäätöksensä mainosten perusteella. Ei siinä sen kummempaa. Olen puhunut asiasta omalta kohdaltani.

Enkä ole väittänyt olevani immuuni mainoksille. Totta kai mainosten viestit vaikuttavat. Hyvin harvoin ostan mitään mainosten perusteella. Päätökseen vaikuttaa ensisijaisesti tarve.

Ja kyllä, ostan mainoksissa esitettyjä tuotteita. Niitähän useimmiten kaupasta löytyy.

Mutta toki, kyllähän mainonta saa ihmiset ostoksille. En vain ole yksi heistä. Ainakaan kovin usein.

Tähän kohtaan kuuluu esittää väite, että ihmiset ostavat tuotteita mainonnasta huolmatta, koska tarvitsevat niitä. Kuitenkin tiedetään, että ominaisuuksiltaan tasaveroisten tuotteiden ollessa kyseessä tunnetumman brandin menekki on suurempaa. Jos tarjolla on vaikka kaksi samanhintaista ja keskenään päällisin puolin vertailukelpoista dvd-soitinta, toinen on Sony ja toinen Yumazuki, suurin osa ihmisistä ostaa Sonyn, vaikka Sonyn mainonta olisi kuinka ärsyttävää tahansa. Yumazuki voi olla vaikka samassa tehtaassa ja samoista osista koottu, mutta sillä ei ole merkitystä, jos suurin osa ihmisistä ei ole merkistä koskaan kuullut.

Mukaan vertailuun pitää myös ottaa merkkien suuntautuminen. Sony on koko kansan elektroniikkaa ja Jumatsuikka sitten enemmän erikoismerkki (näin olettaisin, koska merkki on minulle jokseenkin vieras, mitä nyt joissain katalogeissa on vilahatanut ohi silmien).

Yleensä kaivelen netistä tai vaikka TM:stä tietoa, jos olen ostamassa vaikka dvd-soitinta ja kiusaan liikkeessä vielä myyjää, jos mieltä askarruttaa joku juttu. Jumatsuikkia ei hyllyssä ole, mutta eipä ole monessa liikkeessä tätä vastaan kävellytkään. Tai sitten olen ollut sokea.

Elämänlaatuun Jumatsuikan puute ei ole suurta lovea tehnyt. Tähän mennessä Citymarketin tarjouksesta (!) ostettu JVC on pyörittänyt elokuvat mukisematta.

***

Toisaalta, kaupan hyllyssä ovat vierekkäin Snickers ja Rainbow´n pähkinäsuklaa. Valitsen Rainbow´n kahdesta syystä. A) Patukka on jokseenkin samanlainen sielultaan kuin brändisuklaa B) Snickers maksaa 20 senttiä enemmän.

Rainbow ratsastaa Snickersin brändin siivellä, mutta mitäpä siitä. Suklaata se vaan on. Samalla tavalla moni muukin tulee kisaan ison brändin siivellä.

Vaikka em. Yumazukin valtti on laatu, sen on kilpailtava hinnalla pysyäkseen kuvioissa. Voidaan jopa sanoa, että mainonnalla voidaan kasvattaa laatua. Merkkiliikkeissä myytävät rätit on usein ommeltu jossain kehitysmaassa ja viereisessä sweatshopissa tai jopa samassa pajassa kyhätään myös Aholaidan ja Vapaa Valinnan halpiskuteita. Merkkivaatteiden valmistuttaja on pannut mieluummin nekin rahat brandin luomiseen ja voi sitä kautta huutaa lumpuistaan kovempaa hintaa.

Jep, ja mielikuvien perässä juoksevat ihmiset ostavat kalliilla brändivaatteita, että kokevat olevansa hyväksyttyjä sosiaalisessa lokerossaan (nimim. Jalassa alelaarista ostetut Espritin farkut).

Brändin vaatteet ovat yleensä laadukkaampia kuin halpikset. Brändi ja laatu elävät jonkinlaisessa symbioosissa. Adidas on tasan varmasti kestävämpi kuin Alehallin vitosen verkkarit.

Tärkeintä on siis olla tunnetumpi kuin kilpailija. Ei tarvita sen kummempaa sanomaa. Pääasia, että lyödään rumpua ja kovaa. Informatiivisen mainonnan aika on kaukana takanapäin, nyt viestitään tunteilla ja tunnelmilla, mielikuvilla ja mielleyhtymillä. Harva sen homman osaa, mutta koska jo pelkkä esilläolo on parempi kuin kynttilänsä vakan alla pitäminen, saavat kuluttajat riesakseen kovin kirjavaa tarjontaa. Mainonta toimii.

Sääli, että kehitys tosiaan menee tähän suuntaan. Tunteet ja tunnelmat ovat ihan kivaa höttöä, mutta kun hetken pohtii mainostetun tavaran tarvetta, kääntyy fiilis yleensä sille puolelle, että ilmankin pärjää. Ihminen tarvitsee loppujen lopuksi hyvin vähän tavaraa ympärilleen.

Jännä ilmiö sinänsä tuo, että menestyäkseen pitää olla toista tunnetumpi. Joskus muinoin riitti se, että teki muita parempia tuotteita.

Kännykkäliittymä tuli hommattua Radiolinjan aikana. Vaihtaisin kiireen vilkkaa liittymäni Elisalta pois pelkästään huonon mainonnan vuoksi. Mutsis on -liittymät tai niiden mainokset eivät vaan ole Elisaa kummempia.

 

[Bast]

Hyviä kommentteja dali. Olet selvästikin ns. valistunut kuluttaja. Pointtini, jonka varmasti huomasitkin, oli se, että mainonta luo merkeistä tunnettuja ja ihmiset ostavat tunnettuja merkkejä. Paskaa ei mainontakaan saa myytyä, mutta tasaveroisten tuotteiden kohdalla tunnettuus ohittaa usein jopa hinnan, kun on kyse kalliimmista tuotteista. Rainbown 20 senttiä halvemman suklaapatukan uskaltaa ostaa merkkipatukan sijaan, mutta tuntemattoman dvd-soittimen tai muun kodinkoneen, autosta nyt puhumattakaan, ostaminen on jo harvinaisempaa.

Tämä edellisessä viestissä esimerkkinä käyttämäni Yumazuki oli muuten ihan omasta stetsonista keksimäni merkki ja jos sellainen sattuu oikeasti olemaan on kyse puhtaasti yhteensattumasta.

Merkkivaatteiden laadukkuus johtuu pääasiassa hiukan paremmista materiaaleista, työn tekevät usein samat naamarit kuin halpisvaatteetkin. Toisaalta jos yhden merkkivaatteen hinnalla saa kymmenen halpisrättiä, kumpi oikeasti on taloudellisempaa? Voiko sanoa, että merkkivaatteessa suurempi arvo onkin sen antamalla sosiaalisella statuksella?

Mutta aiheeseen palatakseni, eniten minua ärsyttävät epäaidot mainokset. Ja epäaidolla tarkoitan mainoksia, joista huokuu väkisin yrittäminen ja tyylilajin hallitsemattomuus. Onneksi Kurko- ja Otto-mainokset ovat jo loppuneet, sillä ne edustivat tätä lajia pahimmillaan. Väkisin käsikirjoitettuja "nuoriso-orientoituneita" spotteja, joissa yrittämällä yritettiin hokemahuumorin keinoin lanseerata kansan suuhun sloganeita. DNA:n "Elämä On" sarja alkoi hyvin ja onnistui tässä tehtävässä, mutta saavutetun menestyksen hullaannuttamina tekijät eksyivät sivuraiteelle ja alkoi yliyrittäminen Seurauksena oli toinen toistaan onnettomampia spotteja, pölhöimpänä ehkä: "hankit sitten palkka-armeijan" tjsp.

 

[dali]

Paskaa ei mainontakaan saa myytyä, mutta tasaveroisten tuotteiden kohdalla tunnettuus ohittaa usein jopa hinnan, kun on kyse kalliimmista tuotteista. Rainbown 20 senttiä halvemman suklaapatukan uskaltaa ostaa merkkipatukan sijaan, mutta tuntemattoman dvd-soittimen tai muun kodinkoneen, autosta nyt puhumattakaan, ostaminen on jo harvinaisempaa.

Tämän eron koetin edellisessä viestissä tuoda esiin tuolla suklaajutulla. Päivittäistavaroissa on oikeastaan ihan sama, minkämerkkisen arkijuuston tai minkä meijerin maitoa ostaa, mutta isommissa ostoksissa alkaa vaakakupissa painaa se, mikä tiedetään hyväksi, tai mikä VAIKUTTAA hyvältä. Tähän kohtaanhan mainonta yleensä pureutuu. Luodaan mielikuva omasta hyvyydestä. Kuka luottaa perinteisiin (Upo, Panu-maalit), kuka laatuun (Mersu, Volvo) ja niin edespäin.

Isommat hankinnat ovat meikäläisen opiskelijaboksissa melko harvinaisia. Seuraavaksi pitäisi se digiboksi hankkia. Joutuu varmaan selailemaan TM:aa ja muita alan lehtiä vertailun vuoksi. Lopulta ostan sitten kuitenkin jonkun Nokian mediamasterin, kun se on Gigantissa tarjouksessa...

Tämä edellisessä viestissä esimerkkinä käyttämäni Yumazuki oli muuten ihan omasta stetsonista keksimäni merkki ja jos sellainen sattuu oikeasti olemaan on kyse puhtaasti yhteensattumasta.

Tarkistin asian ja YumazAki on keittiötuotesarja. "Jumatsuikkaa" ei tietääkseni ole olemassakaan. Tätä vähän epäilinkin. keittiötuotesarjasta oli tuo nimi jäänyt kummittelemaan. Ehkä Yumazuki joskus tulee markkinoille, kunhan Yamaha ja Suzuki fuusioituvat.

Merkkivaatteiden laadukkuus johtuu pääasiassa hiukan paremmista materiaaleista, työn tekevät usein samat naamarit kuin halpisvaatteetkin. Toisaalta jos yhden merkkivaatteen hinnalla saa kymmenen halpisrättiä, kumpi oikeasti on taloudellisempaa? Voiko sanoa, että merkkivaatteessa suurempi arvo onkin sen antamalla sosiaalisella statuksella?

Sanoisin, että taloudellisempaa on hankkia yksi merkkivaate. Rahaa voi toki mennä saman verran kuin halpahallien rättien hankkimiseen. Fiksumpaa kuluttamista on ostaa merkkivaate, joka kestää pitkään. Ensinnäkin jätettä tulee vähemmän ja vanhat adidakset voi käyttää loppuun mökillä vaikka maalaushommissa tai sitten ne voi myydä halvalla kirppiksellä. Fiksuintahan olisi ostaa sellaisia vaatteita, joita ei ommella nyrkkipajoissa, mutta vaihtoehdot taitavat olla aika vähissä sen suhteen, jos esimerkiksi haluaa ostaa lenkkarit.

Merkkivaatteen piilevä arvo onkin sen antamalla statuksella. Kun olin yläasteella, kaikilla piti olla 501:t jalassa. Nyttemmin tuota kuosia moititaan junttikamaksi, vaikka samat arvostelijat pitivät yhtä lailla jalassaan noita leviksiä. Ala-asteen loppu ja yläaste ovat helvetillisen sosiaalisen paineen aikaa. Kun luokan/kaveriporukan "mielipidejohtajalla" on jonkinlaiset kuteet, ilmestyy samanlaisia lökäpöksyjä ja huiveja muidenkin päälle.

Mutta aiheeseen palatakseni, eniten minua ärsyttävät epäaidot mainokset. Ja epäaidolla tarkoitan mainoksia, joista huokuu väkisin yrittäminen ja tyylilajin hallitsemattomuus. Onneksi Kurko- ja Otto-mainokset ovat jo loppuneet, sillä ne edustivat tätä lajia pahimmillaan. Väkisin käsikirjoitettuja "nuoriso-orientoituneita" spotteja, joissa yrittämällä yritettiin hokemahuumorin keinoin lanseerata kansan suuhun sloganeita. DNA:n "Elämä On" sarja alkoi hyvin ja onnistui tässä tehtävässä, mutta saavutetun menestyksen hullaannuttamina tekijät eksyivät sivuraiteelle ja alkoi yliyrittäminen Seurauksena oli toinen toistaan onnettomampia spotteja, pölhöimpänä ehkä: "hankit sitten palkka-armeijan" tjsp.

Tähän kohtaan voisi kuvitella sen ylipainoisen, kaljuaan sukivan yritysjohtajan, joka konferenssihuoneessa kertoo, että heidän firmansa haluaa profiloitua nuorisosegmenttiin. HMV Breweryn strategiana on tavoittaa rahaa käyttävät nuoret kaupunkilaiset. Markkinointiosaston tehtävänä on laatia kampanja, joka innostaa nuoret ostamaan uutuustuotetta Free Sp1rit Colaa.

Pian televisiossa nähdään mainosspotti, jossa ryhmä skeittareita siemailee skeittirampilla colajuomaa ja sen jälkeen heitetään muutama kickflippi ja backslaidi. Toisessa mainoksessa luokan menestyjätyttö naukkaa ennen tärkeää koetta koulun portailla Free Sp1rit Colaa ja suoriutuu kokeesta erinomaisin arvosanoin. Kolmannessa spotissa tuunataan amisescorttia. illalla mennään toriparkkiin, vedetään kontista esiin sikspäkki colaa, isketään päkki konepellille ja kohta lauma chicksejä saapuu kehräämään auton ympärille. Lopussa isketään silmää ja laitetaan takaovi perässä kiinni.

Free Sp1rit Cola Colahtaa!

 

[Bast]

Tähän kohtaan voisi kuvitella sen ylipainoisen, kaljuaan sukivan yritysjohtajan, joka konferenssihuoneessa kertoo, että heidän firmansa haluaa profiloitua nuorisosegmenttiin. HMV Breweryn strategiana on tavoittaa rahaa käyttävät nuoret kaupunkilaiset. Markkinointiosaston tehtävänä on laatia kampanja, joka innostaa nuoret ostamaan uutuustuotetta Free Sp1rit Colaa.

Pian televisiossa nähdään mainosspotti, jossa ryhmä skeittareita siemailee skeittirampilla colajuomaa ja sen jälkeen heitetään muutama kickflippi ja backslaidi. Toisessa mainoksessa luokan menestyjätyttö naukkaa ennen tärkeää koetta koulun portailla Free Sp1rit Colaa ja suoriutuu kokeesta erinomaisin arvosanoin. Kolmannessa spotissa tuunataan amisescorttia. illalla mennään toriparkkiin, vedetään kontista esiin sikspäkki colaa, isketään päkki konepellille ja kohta lauma chicksejä saapuu kehräämään auton ympärille. Lopussa isketään silmää ja laitetaan takaovi perässä kiinni.

Free Sp1rit Cola Colahtaa!

Eiköhän tuolla referenssillä jo aukea paikka mainosalalta :) Kannattaa kuitenkin muistaa, että tärkeintä ei ole idea, vaan perustelut, miksi tähän "ideaan" ollaan päädytty.

 

[Pressiboxi]

Mutta aiheeseen palatakseni, eniten minua ärsyttävät epäaidot mainokset. Ja epäaidolla tarkoitan mainoksia, joista huokuu väkisin yrittäminen ja tyylilajin hallitsemattomuus. Onneksi Kurko- ja Otto-mainokset ovat jo loppuneet, sillä ne edustivat tätä lajia pahimmillaan. Väkisin käsikirjoitettuja "nuoriso-orientoituneita" spotteja, joissa yrittämällä yritettiin hokemahuumorin keinoin lanseerata kansan suuhun sloganeita.

Olvihan on kaiketi nostanut tunnettuvuuttaan ja markkinaosuuttaan Suomessa, joten ei kai tuo niin huono kamppis ollut? Tyylilajinahan oli juuri tyylittömyys ja epäaitous jo lähdössä, ts. näin minä ainakin settiä luin? Kurko-mainonta oli/on epäonnistunutta minunkin mielestäni, tosin ko. tuotteet menevät nekin erittäin hyvin kaiketi kaupaksi kamalasta tv-mainonnasta huolimatta.

 

[Bast]

Olvihan on kaiketi nostanut tunnettuvuuttaan ja markkinaosuuttaan Suomessa, joten ei kai tuo niin huono kamppis ollut? Tyylilajinahan oli juuri tyylittömyys ja epäaitous jo lähdössä, ts. näin minä ainakin settiä luin? Kurko-mainonta oli/on epäonnistunutta minunkin mielestäni, tosin ko. tuotteet menevät nekin erittäin hyvin kaiketi kaupaksi kamalasta tv-mainonnasta huolimatta.

Näinpä. Usein riittää, kun on esillä enemmän kuin kilpailija. Täälläkin moni ilmoittautuu milloin minkäkin firman tuotteiden boikotoijaksi huonojen mainosten takia, mutta yleisesti ottaen ihmiset ostavat tuttuja tuotteita ja tutuiksi ne tulevat mainostamalla.

Myös uutuusarvo on merkittävä tekijä. Vaikka litku on liki samaa kuin ennenkin, ihmisten uteliaisuutta voi käyttää hyväkseen. Klassinen "vanhaa paskaa uudessa paketissa" ei ole kaukana totuudesta. Radiomaailmassa usein käytetty juttu: Uusi Kiss, Uusi Radio City, Uusi Sävelradio... uutta ovat vain tunnarit ja jinglet, musiikki ja juontajat ja heidän juttunsa pysyvät pääosin samoina. Silti aina kuulijalukuihin tulee pieni piikki.

 

[dali]

Eiköhän tuolla referenssillä jo aukea paikka mainosalalta :) Kannattaa kuitenkin muistaa, että tärkeintä ei ole idea, vaan perustelut, miksi tähän "ideaan" ollaan päädytty.

toimitusjohtaja: Markkinointijohtaja Huovisen Rampe sano, että ainaki heidän perheen pojat käyvät spedettämässä rampilla, vai mitä se nyt on, kun ne nuoret potkivat niillä laudoillaan ja sitte hyppivät niiden kanssa lautakasojen yli.

tuotepäällikkö: Siihen mainokseen pitäis saada myös tyttöjä. Me ollaan tehty asiakastutkimusta, ja yli puolet meidän kohderyhmästä on tyttöjä.

toimitusjohtaja: Laitetaan mainokseen sellainen kiltti tyttö, joka haluaa menestyä. Me profiloidutaan, kato, nuoriin menestyjiin. Ei mitään sellasta nahkarotsi-meininkiä.

- Mitä mieltä sä, Rampe, oot tästä?

markkinointijohtaja: Mun mielestä siihen pitäis saada näitä nätiks laitettuja autoja ja kauniita naisia, pikkasen seksiä, hei.

toimitusjohtaja: No, hyvä. Tee mainos, missä on autoja ja vähä seksiä. Mut tee sellanen, ettei vanhemmat suutu. Muuten ne ei osta kersoilleen meidän colaa, vaan Pirkka-Colaa. Sitte teet kans mainokset noista spedettäjistä ja siitä menestyjästä. Tää on tällä selvä.

 

[TML]

Joulun aikaan tulee töllöä katseltua enemmänkin ja silmiin pisti dna-mainosten määrä! Jumalauta alkoi menemään hermot niihin "Elämä on"-tokaisuihin. Sen ymmärtää että ennen joulua mainostavat paljon mutta vielä joulun jälkeenkin elämä tuntuu olevan kallista. Kiristää.

 

[Franchi]

Gigantin tällä hetkellä pyörivä kampanja on todella ärsyttävä. Silvennoinen hekottelee ja vetää jotain Kummeli-tyylistä roolia siinä. Aika aikaansa kutakin, tää on jo nähty.

 

[vision]

Vaasan rukiisten piirakoiden mukahauska onnellinen perhe-mainos saa meikäläisen boikotoimaan kyseisen firman tuotteita.

 

[Ambi]

"Tervetuloa selaamaan Suomen suosituinta lomakuva-albumia!" Uargh.

 

[Kummeli]

Ainakin ne Elisan mainokset on ärsyttäviä. Ja sitten toinen on ne Europehousen mainokset missä se jätkä huutaa sen "www.europehouse.fi!!"

 

[Pottakameli]

Mobilat mainokset saivat joskus hermot tiukoille. Myöskin Soneran nykyiset ovat kamalia. Varsinkin se "Ai moi...kulta,kulta,kulta,kulta....kulta" mainos.