Älykiekko – dataa vai humpuukia?

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Liiga toi meille ensimmäisenä maailmassa älykiekon keräämään ja näyttämään dataa pelistä. Tämä on tuonut jo paljon keskustelua moneen seikkaan. Yksi paljon puheenaihetta tuonut kysymys on laukauksen nopeus. Monen pelaajan mielestä nopeudet ovat yliampuvia, kirjaimellisesti. Itse uskon, että laukauksen suuri nopeus johtuu siitä, että nyt älykiekossa sensori havaitsee kiekon nopeuden heti lavastaja lähtiessään, kun taas tutkalla mitatessa nopeus saatetaan ottaa kiekon ollessa lähempänä maalia.

Summa summarum,
aloitetaan keskustelu älykiekosta, ellen osannut sitä löytää. Sitten tämän voi siirtää sinne.

 

[kananlento]

Uskoisin kyllä ennemmin sensoria kuin tutkaa, joka altistuu monenlaisille ympäristövaikuttajalle myös. Sinällään hienoa seurata wishockeyn etenemistä, että parin vuoden sisään datasta voidaan tehdä jo paljon erilaisia analyyseja veikkaisin.

Hienoa, että Suomesta tulee tällainen innovaatio! Seuraavaksi sitten muihin lajeihin käsiksi!

 

[Virveliä kainaloon]

Dataa ehdottomasti. Se osa datasta, jota toistaiseksi tulee julkisuuteen on humpuukia. Siis nämä nopeudet ja matkat.

 

[Valapatto]

Liiga toi meille ensimmäisenä maailmassa älykiekon keräämään ja näyttämään dataa pelistä.

Ihan kivaa pientä nippelitietoa tuosta on tullut viihdekäyttöön. Tuossa linkatussa jutussa ihmetellään oikein muutamaan otteeseen kun pelissä enemmän luistellut joukkue ei välttämättä voitakaan. Ei kai kukaan oikeasti ole ajatellut niin?

 

[charger]

Hyvä myös muistaa, että jos laukaus lähtee suorasta luistelusta, niin siinä saattaa olla jo se 30km/h alkunopeutta kiekolla, joka tulee vielä siihen laukauksen nopeuden päälle verrattuna siihen että ammuttaisiin paikaltaan.

 

[Virveliä kainaloon]

Hyvä myös muistaa, että jos laukaus lähtee suorasta luistelusta, niin siinä saattaa olla jo se 30km/h alkunopeutta kiekolla, joka tulee vielä siihen laukauksen nopeuden päälle verrattuna siihen että ammuttaisiin paikaltaan.

Sekä kiekossa että luistelussa kiihtyvyys olisi mielenkiintoisempi tilasto kuin nopeus.

Viisikkopelidataa tästä kuitenkin mieluiten näkisi.

 

[Ziggy]

Yksi paljon puheenaihetta tuonut kysymys on laukauksen nopeus. Monen pelaajan mielestä nopeudet ovat yliampuvia, kirjaimellisesti. Itse uskon, että laukauksen suuri nopeus johtuu siitä, että nyt älykiekossa sensori havaitsee kiekon nopeuden heti lavastaja lähtiessään, kun taas tutkalla mitatessa nopeus saatetaan ottaa kiekon ollessa lähempänä maalia.

Toisaalta, vaikka lukema näyttää suurempaa kuin tutkalla mitattaessa, niin lukemat ovat kuitenkin liigapelaajien kesken vertailukelpoisia. Eli sinänsä ei ole väliä mittaustekniikalla, kunhan näyttää kaikille samassa suhteessa, niin sillon pystyy tuotakin vertailemaan liigapelaajien kesken.
Ihan mielenkiintoisia myös nuo luistelumatkat pelin aikana.

 

[rattussovjeticus]

Hyvä myös muistaa, että jos laukaus lähtee suorasta luistelusta, niin siinä saattaa olla jo se 30km/h alkunopeutta kiekolla, joka tulee vielä siihen laukauksen nopeuden päälle verrattuna siihen että ammuttaisiin paikaltaan.

Jos luistelusta ammutun laukauksen nopeuteen pitäisi lisätä luistelunopeus, niin kuinka luotettavia mahtavat olla suoraan syötöstä tai "vastapalloon" ammutun laukauksen nopeusarviot? Itse suhtaudun epäilevästi näihin lukemiin.

 

[Eeyore]

Jos luistelusta ammutun laukauksen nopeuteen pitäisi lisätä luistelunopeus, niin kuinka luotettavia mahtavat olla suoraan syötöstä tai "vastapalloon" ammutun laukauksen nopeusarviot? Itse suhtaudun epäilevästi näihin lukemiin.

Onko viestisi peikkoilua vai oletko vain jättänyt väliin yläasteen fysiikan tunnit? Jos pelaaja luistelee 30 km/h vastustajan maalia kohden ja suorittaa rannelaukauksen 100 km/h, niin paikallaan seisovaa maalivahtia kohden kiekko tulee noin 130 km/h. Jos pelaaja seisoo viivassa paikoillaan, ja suorittaa 100 km/h lyöntilaukauksen suoraan syötöstä, niin kiekko tulee maalivahtia kohden yhä noin 100 km/h.

 

[anthax]

Hyvä myös muistaa, että jos laukaus lähtee suorasta luistelusta, niin siinä saattaa olla jo se 30km/h alkunopeutta kiekolla, joka tulee vielä siihen laukauksen nopeuden päälle verrattuna siihen että ammuttaisiin paikaltaan.

Kai tähän voisi määritellä säännön mittarille, että jos alkuvauhti on 30 ja se yhtäkkiä lisääntyy vaikkapa 100 niin mittari näyttäisi 100 eikä 130. En tiedä tehdäänkö näin, mutta luulisi olevan mahdollista. Aika nopeasti tota dataa voidaan kuitenkin käsitellä varmaan.

 

[Eeyore]

Kai tähän voisi määritellä säännön mittarille, että jos alkuvauhti on 30 ja se yhtäkkiä lisääntyy vaikkapa 100 niin mittari näyttäisi 100 eikä 130.

Pelin idea on kuitenkin toimittaa sitä kumilimppua älysiruineen maalin perukoille, joka nököttää paikoiltaan peliä seuraavan yleisön edessä. Mitä veikkaat, kiinnostaako heitä enemmän kiekon nopeus suhteessa a) heihin itseensä + maaliin + maalivahtiin vai b) laukojaan?

 

[rattussovjeticus]

Onko viestisi peikkoilua vai oletko vain jättänyt väliin yläasteen fysiikan tunnit? Jos pelaaja luistelee 30 km/h vastustajan maalia kohden ja suorittaa rannelaukauksen 100 km/h, niin paikallaan seisovaa maalivahtia kohden kiekko tulee noin 130 km/h. Jos pelaaja seisoo viivassa paikoillaan, ja suorittaa 100 km/h lyöntilaukauksen suoraan syötöstä, niin kiekko tulee maalivahtia kohden yhä noin 100 km/h.

En peikkoile. Ajattelin että jos kiekon nopeutta mitattaisiin jollain vanhan maailman kiihtyvyysanturilla, niin siinä tapauksessa luisteluvauhdilla ym. olisi mittauksen lopputuloksen kannalta merkitystä. Kevyellä goolettamisella kuitenkin selvisi, että älykiekossa ei ole kiihtyvyyssensoreita vaan toisenlaista elektroniikkaa. Tämä Liigan vuonna 2015 julkaisema uutisenen selventää asiaa:

Älykiekon hallissa oleviin antenneihin lähettämien signaalien perusteella saadaan tarkkaa ja reaaliaikaista tietoa kiekon sijainnista ja liikkeistä jäällä. Paikkatiedosta voidaan määrittää esimerkiksi kiekon nopeus tai sen korkeus jään pinnasta.

Jos ja kun kiekon nopeus määritetään kiekon sijaintikoordinaattien perusteella, niin eikös (kiekon ja halliin sijoitettujen antennien tuottaman datan perusteella laskettu) nopeus ole ainakin teoriassa absoluuttinen totuus? Jos pelaaja luistelee kiekko lavassa 33 km/h, niin silloin myös kiekko liikkuu 33 km/h. Siitä vauhdista ammuttu laukaus lisää kiekon absoluuttista nopeutta, mutta kiekon laukauksen jälkeen saavuttaman nopeuden laskemisessa ei edelleenkään tarvitse/pidä huomioida mitään muuta kuin kiekon sijainnin kullakin hetkellä kertova data.

Liiga näemmä solmi viime keväänä viiden vuoden sopimuksen neljän vuoden takaisessa uutisessa mainitun Quuppa -nimisen yhtiön kanssa. Quuppa on entisten Nokian työntekijöiden perustama start up -yhtiö, jonka Quuppa Intelligent Locating System™ hoitaa paikannuksen. Ymmärrän asian niin, että Quuppa on rakentanut jäähalleihin sisäpaikannusjärjestelmän antenneineen, ja tämä systeemi mittaa kiekon ja pelaajien liikettä samaan tapaan kuin satelliittipaikannussysteemit ulkona. Jäähallin tukiasemat siis analysoivat kiekosta ja pelaajista tulevia signaaleja jatkuvasti, ja eri tukiasemiin tulevien signaalien viiveen perusteella päätelevät kiekon ja pelaajien kulloisenkin sijainnin kolmiulotteisessa koordinaatistossa. Ja näiden koordinaattitietojen perusteella kalkyloidaan nopeudet ja kuljetut matkat.

Disclaimer: Voin olla ihan pihalla näissä asioissa, koska en ole osallistunut yläasteen fysiikan opetukseen. Tarkemmin kun muistelen, en ole edes käynyt päivääkään peruskoulua.

 

[Frölunda]

Mites se lukeekaan ruudussa, onko laukauksen vai kiekon nopeus?
Kiekon nopeus pitää paikkansa, mutta laukauksen nopeus saadaan vähentämällä tästä pelaajan liike, eikö?

 

[anthax]

Sinänsä turhaa lätinää, mutta tosiaan toi nopeus saadaan tuolla järjestelmällä datasta ihan varmasti kummalla tahansa tavalla. Se on selvää, että tämä tapa on aina sama, joten pelaajien välillä vertailu on sinänsä mahdollista JOS luistelunopeutta ei huomioida vedossa.

Jokuhan voisi kysyä suoraan vastauksen datan tuottajalta.

 

[Mortal]

Telia näyttää usein kiekonhallintaa ruudulla. Siihen voisi viilata 5vs5 kiekonhallinnan, joka kuvaisi paremmin voimasuhteita.

 

[-One-]

Jos ja kun kiekon nopeus määritetään kiekon sijaintikoordinaattien perusteella, niin eikös (kiekon ja halliin sijoitettujen antennien tuottaman datan perusteella laskettu) nopeus ole ainakin teoriassa absoluuttinen totuus? Jos pelaaja luistelee kiekko lavassa 33 km/h, niin silloin myös kiekko liikkuu 33 km/h. Siitä vauhdista ammuttu laukaus lisää kiekon absoluuttista nopeutta, mutta kiekon laukauksen jälkeen saavuttaman nopeuden laskemisessa ei edelleenkään tarvitse/pidä huomioida mitään muuta kuin kiekon sijainnin kullakin hetkellä kertova data.

Olet aivan oikeassa. Älykiekossa kiekon mitattu nopeus on absoluuttinen nopeus suhteessa hallin koordinaatistoon. Samalla tavoin tutkalla mitattu nopeus on absoluuttinen suhteessa tutkan koordinaatistoon, ja jos tutka on paikallaan ja kiekko tulee suoraan tutkaa kohti, näyttävät molemmat mittaustavat samaa tulosta (mittavirhe huomioiden). Se, mikä jää kuitenkin monelta huomioimatta on, että perinteisesti kun on mitattu tutkalla esim. rannelaukauksen nopeutta, niin laukaus on suoritettu paikaltaan. Luonnollisesti liikkeestä laukoessa kiekkoon saa enemmän nopeutta. Vastaavasti lämäriin saa enemmän nopeutta lauottaessa suoraan syötöstä, mutta perinteisesti tutkalla mitatessa on mitattu vaan suoria vetoja. Toinen huomioitava asia on se, että monesti laukaus ei tule aivan suoraan tutkaa kohti, vaan suuntautuu esimerkiksi maalin yläkulmaan tutkan ollessa keskellä. Tuosta tulee etäisyydestä riippuen pieni virhe tutkalla mitatessa. Kolmas huomioitava asia on, että älykiekon myötä mitataan nyt paljon enemmän laukauksia kuin aiemmin. Jos vaikkapa yksi tuhannesta laukauksesta lähtee "täydellisesti", niin millä todennäköisyydellä jossain NHL:n taitokisassa saadaan mitattua oikeasti se maksimi mihin pelaaja pystyy? Liigapeleissä on tällä kaudella mitattu jo päälle 4500 laukausnopeutta, joiden joukkoon mahtuu jo useampi "täydellinen" kuti.

EDIT. Mutta on niissä mittauksissa virheitäkin. Esimerkiksi Immoselle mitattiin jossain pelissä se 169 km/h kuti, mutta Liigan sivuilla Immosen kovimmaksi laukausnopeudeksi on merkattu 144 km/h. Luultavasti siinä on ollut viallinen sensori tms. syy, minkä takia on pystytty toteamaan että mittaus oli virheellinen.

 

[rattussovjeticus]

Tuo Immoselle mitattu 169 km/h tosiaan herätti epäilyksiä, ja kovimpien luistelunopeuksien vaihtelut ovat myös mietityttäneet. Ainakin parin ensimmäisen kierroksen aikana oli pelipäiviä, jolloin jossain ottelussa molempien joukkueiden nopeimmat luistelijat saavuttivat yli 38 km/h nopeuden, kun taas jossain toisessa ottelussa jäätiin 34 km/h lukemiin. Toki ottelun luonne ja jään kunto voivat vaikuttaa, mutta yllättävä isoja heittoja näissä on näkynyt. Ehkä tulosten tulkinnassa ja mahdollisten mittausvirheiden siivoamisessa on ollut vielä yhteisen linjan hakemista eri Liiga-paikkakunnilla.

 

[Anthero]

Mahdollistaako älykiekko tulevaisuudessa maaliviivan ylittämisen vahvistamisen ilman videotarkastuksia? Tällöin tarkastettavaksi jäisi vain lähinnä maalivahdin häirinnät ja korkeat mailat.

 

[Glove]

Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko kiekko liikkuu ottelun aikana.

 

[axe]

Mahdollistaako älykiekko tulevaisuudessa maaliviivan ylittämisen vahvistamisen ilman videotarkastuksia? Tällöin tarkastettavaksi jäisi vain lähinnä maalivahdin häirinnät ja korkeat mailat.

Ei tällä tekniikalla ainakaan. Ei ole tarpeeksi tarkka. Olin kuuntelemassa ekaa lanseeraustilaisuutta aikoinaan, niin kertoivat että kiekon lähettämä signaali käyttäytyy vähän kuin valo, että jos se on maalivahdin alla piilossa, niin signaali pyrkii säteilemään kaikista koloista mistä pääsee, eli vastaanottimen näkökulmasta ikään kuin leviää, mikä tekee siitä vielä epätarkemman paikantaa.

Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko kiekko liikkuu ottelun aikana.

Kyllä tuo senkin tietysti mittaa, mutta ei ilmeisesti ole julkistettu kerrottu. Eilen Tappara-Sportissa ainakin kiekko liikkui 1. ja 3. erässä kummassakin 8,9 km ja 2. erässä 9,1 km. Tapparan peleissä vaihteluväli näkyy olevan 8,4 - 9,2 km erässä.

 

[rattussovjeticus]

Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko kiekko liikkuu ottelun aikana.

Ja minä haluaisin tietää kuinka paljon kiekon nopeus hidastuu matkan aikana. Jos lämärin lähtönopeus on 150 km/h, niin kuinka paljon se ehtii hidastua hyökkäyssiniviivalta maaliviivalle asti edetessään. Ja kuinka paljon ehtii hidastua omasta päädystä kohti vastustajan maalia ammuttu 150 km/h laukaus?

 

[-One-]

Ja minä haluaisin tietää kuinka paljon kiekon nopeus hidastuu matkan aikana. Jos lämärin lähtönopeus on 150 km/h, niin kuinka paljon se ehtii hidastua hyökkäyssiniviivalta maaliviivalle asti edetessään. Ja kuinka paljon ehtii hidastua omasta päädystä kohti vastustajan maalia ammuttu 150 km/h laukaus?

Jollen aivan väärässä ole, niin 150 km/h lähtenyt laukaus ehtii hidastua useita kymmeniä kilometrejä tunnissa matkallaan siniviivalta maalin perukoille ilmanvastuksen takia. Valistunut veikkaukseni on, että maaliverkkoon osuessaan kiekolla on nopeutta enää 110-120 kilometriä tunnissa. Aikaahan tuossa ei mene kuin puoli sekuntia.

 

[Target]

Liiga toi meille ensimmäisenä maailmassa älykiekon keräämään ja näyttämään dataa pelistä.

Älykiekko oli jo käytössä KHL:ssä ennen liigaa. Mutta sitä ei tuonut sinne liiga, joten tuo uutinen on paikkaansapitävä. Siitä vain saa harhaanjohtavan kuvan että liiga olisi ensimmäinen sarja jossa se on käytössä.
Muuten ihan mukava lisä datan keräämiseen.

 

[MacRef]

Mahdollistaako älykiekko tulevaisuudessa maaliviivan ylittämisen vahvistamisen ilman videotarkastuksia? Tällöin tarkastettavaksi jäisi vain lähinnä maalivahdin häirinnät ja korkeat mailat.

Ei tällä tekniikalla ainakaan. Ei ole tarpeeksi tarkka. Olin kuuntelemassa ekaa lanseeraustilaisuutta aikoinaan, niin kertoivat että kiekon lähettämä signaali käyttäytyy vähän kuin valo, että jos se on maalivahdin alla piilossa, niin signaali pyrkii säteilemään kaikista koloista mistä pääsee, eli vastaanottimen näkökulmasta ikään kuin leviää, mikä tekee siitä vielä epätarkemman paikantaa.

Ei ole mahdollista myöskään sen takia, että sensori ei voi tietää, missä asennossa kiekko on. Kiekon pitää ylittää maaliviiva kokonaan, jotta sen katsotaan olevan maalissa. Riippuen kiekon asennosta, sen pitää olla viivan yli eri määrän senttimetrejä. (Miten tämän saisi ilmaistua fiksusti?) Suomeksi siis, jos kiekko on pystyssä ja maaliviivan suuntaisesti, kiekko on aiemmin sisällä kuin ns. normaalissa asennossa.

 

[Hoitsu]

Ei ole mahdollista myöskään sen takia, että sensori ei voi tietää, missä asennossa kiekko on. Kiekon pitää ylittää maaliviiva kokonaan, jotta sen katsotaan olevan maalissa. Riippuen kiekon asennosta, sen pitää olla viivan yli eri määrän senttimetrejä. (Miten tämän saisi ilmaistua fiksusti?) Suomeksi siis, jos kiekko on pystyssä ja maaliviivan suuntaisesti, kiekko on aiemmin sisällä kuin ns. normaalissa asennossa.

Eli toisinsanoen siinä missä pystyssä oleva kiekko olisi oikeasti myös ylittänyt maaliviivan sensorin perustella, "mahallaan" makaava kiekko ilmoittaisi olevansa yli viivan vaikka todellisuudessa osa kiekosta voisi vielä olla viivan päällä ja sensori sen yli. Sensorin pitäisi siis joko huomioida kiekon asento tai vaihtoehtoisesti hahmottaa kiekon ääriviivat ja käyttää niitä mittarina suhteessa maaliviivaan ollakseen luotettava