Äänestys: Vuoden Parhaat Elokuvat 2012

[ms.qvist]

Sen sijaan The Artist kolahti itselle. Erittäin hyvin tehty elokuva. Kuvaus, näyttelijäsuoritukset ja tarina tekivät näyttelijöiden kohtaloista merkityksellisiä. Tällaista elokuvaa oli ilo katsoa.

En ole vielä The Artist'ia nähnyt mutta paljon positiivisia lausuntoja lukenut, joten eiköhän se tule jokin päivä hankittua kokoelmiini.

Viime vuoden puolella näkemistäni paras on Pappi lukkari talonpoika vakooja mutta ei sekään kaikkien aikojen listalla parhaiden joukkoon nouse. Genressään toki oikein hyvä elokuva.

vlad.

 

[Ted Raikas]

No on se todettava, että ei omalla kohdallanikaan viime vuoden sadosta yksikään elokuva mikään viiden tähden tapaus ollut (käytän itse tuota 1-5 asteikkoa yleisesti ottaen). Näin ollen ei nyt ihan niin laadukas vuosi ollut kuin alkujaan kenties odotin, mutta edelleenkin tuli katseltua noita vähän kevyempiä elokuvia ja efektipläjäyksiä. Niitä todellisia helmiä varmasti voi olla hiukan erilaisemman elokuvakerronnan joukossa.

Tuo ei sitten meinaa, ettenkö arvostaisi viihteellisiä elokuviakin sinne viiteen tähteen saakka. Jokaisessa lajityypissä on omat helmensä ja hutinsa.

 

[Tarinankertoja]

Mutta kun tätä ei verrata Nolanin aikaisempiin tuotoksiin, vaan muihin Suomessa 2012 ensi-iltansa saaneisiin elokuviin.

Toki.. Mutta esim Mission Impossible oli äksöninä huomattavasti älykkäämpi ja parempi. Bondissa oli äksöniä lisätty lisäämällä hylsyjen määrää ja Batmanissa tekemällä pahiksesta superpahis ja erittäin kliseinen sellainen. Eihän tota voinut edes pelätä/vihata kun se lähinnä mörisevineen äänineen nauratti, kunnes vitutti.

Makuja on monia, toki, mutta arvostan vähän enemmän kerronnallista elokuvaa, tai siten tehdään vaihtoehtoisesti täysin juoneton äksön ala Resident Evil. Nolan onnistu jotekin aikaisemmissa Batmaneissä yhdistämään tarinankerronnan ja äksönin, nyt se oli lähinnä sen odottamista, koska juonen koukku paljastetaan ja koska superpahis saa palkkansa.. alko nukutaan (ja siksi katsoinkin pätkissä)

Sen sijaan The Artist kolahti itselle. Erittäin hyvin tehty elokuva.

Jep, mutta omat odotukset oli kenties liian korkealla, siksi se ei päässyt ykköseksi omalla listalla, vaan puskista tullut Pappi, lukkari ... oli nollaan ennakko-odotukseen nähden parempi kokemus.

 

[Vintsukka]

Haluaisin pitää ketjua elossa vielä sen verran, että mitä aiemmin julkaistuja elokuvia katsoitte vuonna 2012 ensimmäistä kertaa ja piditte parhaimpina?

Mielenkiintoinen kysymys. Nopealla tarkistuksella katselin vuonna 2012 66 elokuvaa, joita en ollut ennen nähnyt. Näistä 19 uutuuksia ja kuusi loppuvuoden 2011 ensi-iltoja. Tästä jää siis 41 vanhempaa elokuvaa. Jos noista nyt nopeasti top viiden kasaa, näyttää se osapuilleen tältä:

1. Piina (Misery) (1990)
2. The Thirteenth Floor (1999)
3. Angel Heart (1987)
4. Pahuus (Ondskan) (2003)
5. Orpokoti (El Orfanato) (2007)

Muita tavalla tai toisella sykähdyttäneitä leffoja olivat mm. The Day the Earth Stood Still (1951), The Italian Job (1969), The Way Back (2010), Dracula (1931), Wilde (1997) ja Capricorn One (1978).

Ja erityismaininta elokuvalle Lake Placid 2 (2007). Ainoa hyvä asia kyseisessä elokuvassa on se, että sen katsomisen jälkeen osaa taas arvostaa hyviä elokuvia enemmän.

 

[Ted Raikas]

Joo, hauska kysymys. Kokeilenpa listata:

1. In Bruges (2008)
2. Warrior (2011)
3. Pale Rider (1985) (olen ehkä lapsena nähnyt tästä osan, mutta koska en muistanut elokuvasta oikeastaan mitään niin uskallan listata tähän)
4. Casino Royale (2006)
5. Drive (2011)

Kuten huomata saattaa, niin varsin tuoreita leffoja kaikki. Osa vaan menee julkaisuvuonna jotenkin ohi ja unohtuu, eikä sitten tule katseltua. Hyvänä esimerkkinä Casino Royalekin, jonka katselin vasta viime vuonna.

In Bruges oli kyllä noista viime vuonna nähdyistä "uusista" ihan ykkönen. Aivan hillitön musta komedia, joka oli todella tuoreen tuntuinen tapaus. Pitäisi tuo samaisen ohjaajan uudempi elokuva Seven Psychopaths nähdä mahd. pian.

 

[ms.qvist]

Haluaisin pitää ketjua elossa vielä sen verran, että mitä aiemmin julkaistuja elokuvia katsoitte vuonna 2012 ensimmäistä kertaa ja piditte parhaimpina?

Minun kannattaisi jotain konkreettista listaa ruveta pitämään yllä johon kokoaisin katsomani elokuvat vuosittain. Voidakseni vastata tähän kysymykseen luin selaillen läpi Jatkoajan Leffakerho -ketjun ja poimin sieltä katsomani elokuvat. Osan elokuvista olin jo nähnyt aiemmin mutta suurin osa 35 katsomastani elokuvasta oli sellaisia jotka näin ensimmäisen kerran ja jos niistä poimin viiden kärjen, niin seuraavat leffat pääsevät esille:

-Lars von Trierin Melancholia: Kenties paras vuonna 2012 katsomani elokuva.

-Terrence Malickin the Tree of Life.

-Zack Snyderin Watchmen: Epäilemättä toiseksi paras sarjakuvafilmatisointi jonka olen nähnyt. Paras on "V for Vendetta".

-Liliana Cavani Yöporttieeri.

-Tomas Alfredson ja Pappi lukkari talonpoika vakooja.

Listalle voisin myös nostaa Kubrick kaksikon: Tappava suudelma ja Tappo (eli Peli on menetetty).

Mainitaan vielä muutama leffa, jonka olen nähnyt aiemmin mutta jotka ansaitsevat "kunniamaininnan":

-Michael Aptedin Kaivosmiehen tytär.

-Mary Harronin American Psycho.

-Ted Kotcheff ja Rambo - First blood: Olin nähnyt Rambon ensiesiintymisen joskus 80-luvulla ja olin oikeastaan täysin unohtanut sen kuinka erinomainen toimintaelokuva on kyseessä ja kuinka laadukasta tekoa se on. Tällaisesta toiminnasta pidän, siinä oli asennetta mutta samalla ladattu kritiikkiä yhteiskuntaa ja yhteisöä kohtaan.

vlad.

 

[Ramchester]

Haluaisin pitää ketjua elossa vielä sen verran, että mitä aiemmin julkaistuja elokuvia katsoitte vuonna 2012 ensimmäistä kertaa ja piditte parhaimpina?

Tulee katseltua sen verran paljon filmejä vuoden aikana, ettei pysty muistamaan mitkä elokuvat tuli nähtyä ensimmäistä kertaa. Vintsukalle olen jopa kateellinen siitä, että on pystynyt jättämään Angel Heart -elokuvan ensi-illan vuoteen 2012 - uskomattoman hieno elokuva.

Eilen ja tänään tuli katsottua viikonloppuna tulleet Badlands ja Bonnie&Clyde ja ei vaan uponnut edelleenkään tälle aikakaudelle tyypillinen ylinäyttely. Kaipa noista klassikoista pitäisi pitää, mutta ainoat klassikot, joita voi mielestäni sanoa oikeasti hienoiksi ja katsomisen arvoisiksi ovat ne kymmeniä kertoja nähdyt ja kymmeniä Oscar-palkintoja saaneet eepokset - Kymmenen käskyä, Ben Hur, Mooses jne...

 

[ms.qvist]

Eilen ja tänään tuli katsottua viikonloppuna tulleet Badlands ja Bonnie&Clyde ja ei vaan uponnut edelleenkään tälle aikakaudelle tyypillinen ylinäyttely. Kaipa noista klassikoista pitäisi pitää, mutta ainoat klassikot, joita voi mielestäni sanoa oikeasti hienoiksi ja katsomisen arvoisiksi ovat ne kymmeniä kertoja nähdyt ja kymmeniä Oscar-palkintoja saaneet eepokset - Kymmenen käskyä, Ben Hur, Mooses jne...

Minä taasen olen nähnyt niin Badlandsin ja Bonnie & Clyden pariin kertaan kummatkin ja pitänyt niistä ja niiden tulkinnoista todella paljon, sen sijaan suurin osa näistä (sen ajan) historiallisista draamoista/elokuvista ovat jonninjoutavaa roskaa mielestäni ja niitä en yksinkertaisesti voi nauramatta katsoa. Jotenkin koomisia esityksiä, paitsi loistava Spartacus vuodelta 1960. Mutta sen ohjaaja nyt olikin mestarillinen Stanley Kubrick.

vlad.

 

[jonarillo]

1. Nälkäpeli (5p)
2. Bätmäni (4p)
3. Härmä (3p)
4. Kulman pojat (2p)

Ikinä en oo ulkomaalaisista leffoista ja muutenkaan tollasesta fantasia paskasta tykännyt mutta noi kaks ensimmäistä teki kyllä kovan vaikutuksen. Nälkäpeli kakkosta odotellessa!