Jaa-a, enpä tiedä vielä. Monta ihan hauskaa/hyvää vaihtoehtoa olisi.
Stubbin suosio on itselleni aika ylläri, kuvittelin että häneltä lähti matto alta taannoin pääministerikaudella kikkaillessaan, mutta eipä näköjään ole lähtenyt. Ajattelin että Stubb olisi yhä liian posh ja feikki vedotakseen kansan syviin riveihin, mutta en minä tiiä, ehkä kansan syvät rivit ovatkin järkevöityneet eikä ole niin kitkeriä ja katkeria että toi on saanu ihan liian hienon kultalusikan, ärsyttävää, hänen on oltava mulkku. Voisin ihan hyvin itse häntä kyllä äänestää, mutta ajattelin alkujaan että tää oli nyt vähän outo valinta Kokoomukselta.
Li Andersson on jotenkin tosi järjenvastainen asia. Vasemmistoliiton ihminen, joka kuitenkin on kummallisen järkevä ihminen, ja en tiiä, jotenkin persoonansa on semmonen mukava ja hauska, eikä semmonen hankala ja vittupää nillittäjä, niinku pitäisi normaalisti vasemmistoliittolaisilla olla. Melkein tekisi mieleni äänestää häntäkin, koska se olisi eka kerta kun jotain vasemmistoliitto-ihmistä äänestäisin. Nuorena urpona menin joskus SDP:tä äänestämään, mutta en silloinkaan kuitenkaan ollut niin hullu että olisin Vasemmistoliittoon mennyt sotkeutumaan. Mutta nyt sitten vanhana ja raihnaisena ihan tosissani harkitsen että minäpä äänestän Vasemmistoliiton edustajaa Suomen seuraavaksi presidentiksi. Ei jumalauta.
Jussi Halla-Aho on hauska ihminen, tykkään hänen kylmän analyyttisestä ja brutaalin rehellisestä meiningistään - tosin presidentille tommoset ei ehkä olisi niitä parhaita piirteitä, mutta olisi hauska katsoa mimmoseen itkupsykoosiin vihervassari-osasto toisensa ruoskisi jos Halla-Ahosta presidentti tulisi - ihan samalla tavalla olisi myös hauska katsoa millaiseen itkupsykoosiin perus suoma laiset ja muut änkyrät vetäisi toisensa jos Li Andersson valittaisiin. Voisin äänestää myös Halla-Ahoa.
Pekka Haavisto on kanssa vähän semmonen järjenvastainen hahmo, Vihreä, muttei kuitenkaan mikään naiivi pösilö joka ei tajua hevon helvettiä yhtään mistään. Työhistoriansa olisi minusta aika passeli presidentille. Ja kuten Halla-Ahon ja Anderssoninkin tapauksessa, olisi mainiota katsoa mimmoseen paniikkiin änkyrät lietsoisi toisensa viimeistään siinä vaiheessa kun Linnan juhlissa on jätkäpari kättelemässä vieraita. Toisi varmaan myös semmosta mukavan avointa kuvaa suomalaisista ja Suomesta maailmalla, en tiiä onko missään muualla maailmassa ollut vielä avoimesti homoseksuaalia presidenttiä? Jos Suomi olisi peräti ensimmäinen niin sehän se mainiota olisi. Vihreitäkään en varmasti ole koskaan aiemmin äänestänyt, mutta nyt olisi sellainenkin ihan mahdollista. Voi saatana.
Hjallis Harkimokin on minusta kaikessa vanhan miehen nyreydessään jotenkin viihdyttävä hahmo, mutta eihän hänestä nyt kyllä jumalauta presidenttiä voi mitenkään tulla.
Mika Aaltola oli alun alkujaan ihan kiva vaihtoehto myös, mutta en tiiä, hän on vähän harmaa ja tylsä ja jotenkin hmv. Sama homma Olli Rehnin kanssa, tylsä mitäänsanomaton hahmo, ketään ei kai kauheasti vituttaisi jos joku näistä voittaisi. Tylsää.
Urpilainen ja Essayah on melkeinpä sitten ainoat ehdokkaat joiden valinta minua itseäni hieman ottaisi kupoliin. Kaikki muut käy. Kokkari, persu, vassari ja vihreä, miten voi olla että noista kaikki olisi hyviä vaihtoehtoja?
Äänestän itseäni.