Tässä on pitänyt oma päänuppi resetoida odotusten suhteen: kolme kautta (vähintään, toivottavasti enemmänkin) mennään ja sen jälkeen katsotaan missä ollaan suhteessa siihen, että kuinka organisaatio on kypsynyt rungoltaan ja pohjaltaan johtavina periaatteinaan pysyvyys ja jatkuvuus. (vittu mikä...
Taikakonstit on aika vähissä, koski asia sitten mitä tahansa elämänalaa. Ei auta kuin mennä kannattajana hammasta purren eteenpäin. Oltiinpa sitten vaikka jumbosijalla kauden lopussa.
Petman-Roy-Halloran ketjun kanssa pakkiparina oli viime Hifk-matsissa lähestulkoon joka vaihdon Riikola-Maalahti.
Tuo viisikko pelasi oman tuntumani (täysin subjektiivinen näkemys, joo) mukaan erittäin tasapainoisen ottelun. Riikolalla C rinnassa, ansaitusti.
Voisikohan tuo kentällinen ottaa...
Huttulastahan nyt puhutaan. Eilen ei ollut Joonan päivä, mutta se on elämää, eteenpäin.
Joka elämässä ylipäänsä mitään tekee, tekee myös virheitä. Mutta suurin virheistä on olla tekemättä mitään.
Varmasti vituttaa ja kuuluukin vituttaa, jos on pelannut huonon pelin. Mutta se pitää kääntää...
Pelirohkeus ja kaikkinensa asenne oli hyvää ja ansaittu johto ekaerän jälkeen.
Kakkoserä vihun, vaikka ei myö siinäkään mitenkään mankelissa oltu.
Jänne kesti loppuun saakka, palkinto jäi puuttumaan. Peli olisi tosin voinut varsinaisella peliajalla mennä kumminpäin vain, molemmilla paikat...
Helvetin hyvä taisteluilme ja taisteltiin loppuun asti pisteistä.
Petman-Roy-Halloran. Ykkösnyrkki näyttäisi löytyneen. Napsuu vielä tolppien väliinkin.
Nyt oli OIKEAA asennetta maalinedustoilla.
Jep, noita pelillisiä ja asennepuolen johtajia tässä varmaan eniten juuri kaivataan. Hankalaa varmaan tälle kaudelle enää löytää, toki yllättää saa sillä, että joku nuorempi jannu kasvaakin täyttämään niitä buutseja.
Ensi kaudelle sitten Koskirannan ja Petmanin kavereiksi liidaamaan onnistuneet...
Opettelua tämä on vielä monelle meidän jätkistä. Eikä hommaa varmaankaan helpota Koskirannan puuttuminenkaan, ei ole liikaa tällä hetkellä kopissa kokemuksen tuomaa rauhallisuutta tms mitä se nyt ympärilleen nuoremmille välittää, kun vieressä solmii luistimennauhoja jonkin verran kovemmissakin...
Niinnoh, mestarivalmentajan pelikirja ja vastalääkkeet siihen on kaikkien tiedossa. Tämä selittänee tuon, varsinkin kun pelaajamateriaali ei ole (vielä) mestarijoukkeen veroinen.
Pahoittelen toistoa, mutta palaan vielä (huonosti) nukutun yönkin jälkeen tuohon asennepuoleen, mikä aika selvästi tulee esille oman veskarin koskemattomuuden pyhyydessä ja oman maalinedustan isännöimisessä. Nyt jumalauta kulmahammasta esiin!
Jos muuten oltaisiinkin kohmeessa, eikä jalka...
Paikan päältä nähtynä: Meillä ei ollut palakaan. Kalpa oli tänään vitusti parempi.
Jäätiin jalkoihin luistelussa, kiekko ei pysynyt lavassa, syötöt huolimattomia.
Kalpa pelasi, karvasi ja käänsi peliä tiiviinä nippuna. (Vähän tuli mieleen välillä KooKoon pelaaminen)
Meidän pelaamisessa...
Eilisen tilastojen perusteella melkoisessa linkouksessa oltiin.
Mutta mitenkä helkkarissa voittaminen tuntuukin näin kivalta. Aa että...
Tänään vielä Ässille kalavelkojen maksu edellisestä kohtaamisesta. Sellaiset virheet pois, mistä Pata viimeeksi rokotti, ni ei pitäisi olla mission impossible.
Sinänsä piristävää ja mielenkiintoa lisäävää, että KooKoo kärkipaikalla. "Pientä" naapurikateutta myönnän tuntevani.
Kertokaas fiksummat, mikä niiden pelitavasta tekee voittavan, tai niinkuin vastustajan kannalta hankalan?
Ja onko kouvolalaisten jo kolmatta kautta jatkuva korkeasuhdanne pidemmän...
Hyvä kysymys @SaiPa#77 ja erittäin hyviä vastauksia.
Itse pääosin tunne edellä peliä seuraavana en noita juttuja oikein ole (ainakaan vielä) oppinut katsomaan.