On se ihan hyvä kappale, mutta varmaan siihen 2012 voittoon perustuu Loreenin suosio. Euphoria ei ollut mikään kummoinen, laskelmoitu muovibiisi sekin.
Euroviisujen voitto, jäkiksen MM-kisat eivät jostain syystä kiinnosta enää niin yhtään. Voittoihin on turtunut eivätkä ne tunnu juuri miltään. Viisut sentään viihdyttävät vaikka en useinkaan ole niissä esitetyn musiikin kohderyhmää.
Muutama päivä sitten Netflixiin tulleen japanilaisen Sanctuary-sarjan katsoin kokonaan viikonloppuna. Kyseessä on fiktiivinen sarja ongelmiin ajautuneesta nuoresta miehestä, joka aloittaa ammattilais-sumopainijan uran rahoittaakseen isänsä sairaalahoidot. Kyse ei todellakaan ollut mistään...
Kyllä ja se vasta ärsyttääkin jos on jo edetty seurusteluvaiheeseen ja toinen päättää ghostata vaikkapa muutaman kuukauden jälkeen. Nämä ovat ehkä enemmän nuorten aikuisten juttuja, mutta silti. Olen myös todistanut tilannetta jossa eräs tuttuni oli käynyt pari kertaa treffeillä naisen kanssa...
On mahdollinen toki ja uskonkin Käärijän olevan takuulla viiden parhaan joukossa. Jotenkin vain näitä katsoo nykyään kylmän realistisesti, ei Ruotsia päihitetä viisuiluissa, paitsi jos yleisö antaisikin 100% äänistä.
Kyllä, sekoitan kaiketi siihen. Mielestäni umpityperä systeemi tämä 50/50- jako, mutta en tosiaan olekaan viisuasiantuntija. Silti lähtökohtaisesti vaikea nähdä Käärijän voittavan tätä mitenkään, tuomariston suorastaan rakastaessa Ruotsia.
Onko tuo sääntö muuttunut hiljattain? Muistelen että aiemmin tuomaristo olisi antanut 25% äänistä ja yleisö loput. Voin olla väärässäkin, en ole niin kartalla viisuista.
Eikö teillä kolmella edellisellä kommentoijalla ole oikeasti tullut suhteen/liiton aikana kertaakaan suuria kriisejä, jolloin ero on ollut hiuskarvan varassa?
Otan osaa suruusi. Nuo ovat aivan kamalia asioita ja todella surullista että noin nuoren elämä on ollut niin pahasti solmussa mielenterveyden järkkymisen takia.