Ainakin on Saku Salmisella pakkipari kohdillaan ja muutenkin on peliaika jäänyt niin pieneksi, että vaikeaa on näyttää tasoaan. Harmi, että Tuulola on pois, mutta tärkeetä peliaikaa ropisee toisaalle. Tällä kertaa Salmiselle. Vastustajan poissaolot huomioiden täytyy sitä vähäsen ennakkoon...
Lokakuussa mennään jo täyttä vauhtia ja pari peliä pariin päivään täytyisi rypistää kunnialla. Lähtökohtaisesti KooKoo antaa tasoitusta kokoonpanoonsa liittyen, mutta onhan näitä nähty ennekin, että asetelmat keikahtaa ottelun tiimellyksessä. Takki ei saa olla milliäkään auki kiekon pudotessa...
Juhlahumussa on aina omat riskinsä. Toivoa sopii, että alun seremonia kääntyy kotijoukkueen taistelevaksi hurmoshengeksi, eikä tuudita hyvänolontunteen saattelemaan puolivillaiseen tekemiseen. Juuri nyt sellaiseen ei olisi varaa, vaikka kausi vasta alkoi. Hieno merkkipaalu Kristian Kuuselalle...
Selvinpäin tuli vietettyä tämäkin juhannus. Saunomista, grillausta, mölkkyä ja pienimuotoista lähimatkailua kuulunut ohjelmistoon. Asiallisena siis on meno ja meininki pysynyt.
Tammikuun alussa sain ensimmäisen Comirnaty-piikin ja toisen maaliskuussa. Ekasta piikistä ei mitään sivuoireita, mutta toinen piikki tarjoili vilunväristyksiä ja lievää voimattomuutta n. puoli vuorokautta. Ei siis mitään epänormaalia.
Mark Laneganin muistelmat Sing Backwards And Weep tuli viimeksi luettua. Pakahduttavan karu lukukokemus. Paikoitelen hyvin inhottava myös. Musiikistaan pidän kovasti ja tuon kirjan lukemisen jälkeen vielä hieman enemmän. Tarinalla olisi voinut olla hyvinkin toisenlainen loppu.
Pekka Virran ja kumppaneiden pitkä projekti päättyi tuloksellisesti niin kuin sen pitikin päättyä. Parasta toipumista Pekka Virralle & Onnea mestaruudesta Rauman Lukko!
Joskus silloin tällöin tulee kuunneltua Faith No Morea. Niin kuin moni muukin täällä, niin muutaman kerran on tullu nähtyä bändi livenä. Eka kerta Nummijärvellä 1990, sen jälkeen Provinssi 1995 ja Kulttuuritalo 1997 taisi olla viimeisin kerta. Ei mitään vedenpitäviä muistikuvia, etenkään tuolta...
Tämän olisi voinut laittaa myös toiseen ketjuun. Tällä hetkellä ylen Areenasta löytyy mukavasti kotimaisia elokuvia. Kaurismäkien lisäksi omiin suosikkiohjaajiin lukeutuvan Matti Ijäksen Sokkotanssi (1999) ja Haaveiden kehä (2002) mm. löytyy Areenasta. Toki löytyy sieltä myös vanhempaa Ijäksen...
Pidä huivista kiinni, Tatjana tuli katottua pitkästä aikaa, enkä edelleenkään ihmettele, että kolahti aikanaan. Tässä on kyllä mieskuva viety syvyyksiin.
Ensimmäinen muisto Hakametsästä on utuinen, mutta samalla voimakas. Keväällä 1981 Tappara taipui Kärpille viimeisessä finaaliottelussa ja ilta päättyi oululaisten mestaruusjuhliin.
Viimeinen muisto Hakametsästä on omien lasten kanssa käyty Kalpamatsi, jossa Kemiläinen loukkaantui ja...
Taas kerran edessä kauden tärkein peli. Löytyykö rentous vai vapiseeko puntti? Löytyykö maaliverkko vai koliseeko pleksit ja raumalaisten polkkarit? Pelaako Lassi Vanhatalo? Jos pelaa, niin siinä voisi olla yks varteenotettava herättelijä.
Heljangon kuormaa ei käy kateeks, ainakin kunnon...