Avataan ketju suomalaisten edesottamuksia koskien. Odotettavaa lienee, että tämän ketjun yleissävy tulee olemaan ennemmin kriittinen ja negatiivinen kuin positiivinen. Ennusteiden mukaan Suomi tulee todennäköisemmin jäämään ilman mitalia näissä kisoissa, mikä olisi historiallista. Joukkueen koko on poisjääntien jälkeen ilmeisesti 45, mikä jäi tavoitteesta saada 50 urheilijan joukkue jalkeille. Seuraavassa linkki olympiakomitean sivuille, josta näkee Suomen joukkueen kokonaisuudessaan: Suomen joukkue - Suomen Olympiakomitea
Noin puoli joukkuetta koostuu yleisurheilijoista. Kuitenkin jos kisoissa menestymistä ajatellaan, niin yleisurheilijoista lähinnä vain Senni Salminen voidaan laskea Suomen suurimpien menestystoivojen joukkoon. Realistisin mitalisauma lienee nyrkkeilijä Mira Potkosella ja skeittaaja Lizzie Armantolla, jotka esimerkiksi vedonlyöntimarkkina on arvioinut lajeissaan sijoille 3-6. Näiden takana ampuja Satu Mäkelä-Nummela, kolmiloikkaaja Senni Salminen ja painija Arvi Savolainen on arvioitu lajeissaan kympin joukkoon. Sitten jonkin sortin yllätyspotentiaalia mitalikamppailuun tai sen tuntumaan omaavat ehkä uimarit Ari-Pekka Liukkonen ja Matti Mattsson, painija Elias Kuosmanen, ampuja Eetu Kallioinen, golfaaja Matilda Castren ja purjehtija Tuula Tenkanen. Jos tämän edellä olevan porukan ulkopuolelta joku suomalainen mitalin nappaisi, niin puhuttaisiin jotakuinkin kaikkien aikojen yllätysmitalista.
Vaikka menestysodotukset ovatkin historiallisen alhaalla, niin joka tapauksessa suomalaisten otteita on mielenkiintoista seurata. Ja jos kisat menevät odotetun huonosti, niin siinä tapauksessa toivoisi syntyvän rakentavaa ja ratkaisukeskeistä keskustelua siitä, miten suomalainen yksilöurheilu nousisi kuopasta. Kun Ruotsi, Norja ja Tanska lähtevät kisoihin 6-10 mitalin odotusarvoilla, niin ei pitäisi olla mitään rakenteellista estettä sille, etteikö Suomikin voisi palata esimerkiksi sille 4-5 mitalin tasolle, jolla vielä 20-30 vuotta sitten kesäkisoissa oltiin.
Noin puoli joukkuetta koostuu yleisurheilijoista. Kuitenkin jos kisoissa menestymistä ajatellaan, niin yleisurheilijoista lähinnä vain Senni Salminen voidaan laskea Suomen suurimpien menestystoivojen joukkoon. Realistisin mitalisauma lienee nyrkkeilijä Mira Potkosella ja skeittaaja Lizzie Armantolla, jotka esimerkiksi vedonlyöntimarkkina on arvioinut lajeissaan sijoille 3-6. Näiden takana ampuja Satu Mäkelä-Nummela, kolmiloikkaaja Senni Salminen ja painija Arvi Savolainen on arvioitu lajeissaan kympin joukkoon. Sitten jonkin sortin yllätyspotentiaalia mitalikamppailuun tai sen tuntumaan omaavat ehkä uimarit Ari-Pekka Liukkonen ja Matti Mattsson, painija Elias Kuosmanen, ampuja Eetu Kallioinen, golfaaja Matilda Castren ja purjehtija Tuula Tenkanen. Jos tämän edellä olevan porukan ulkopuolelta joku suomalainen mitalin nappaisi, niin puhuttaisiin jotakuinkin kaikkien aikojen yllätysmitalista.
Vaikka menestysodotukset ovatkin historiallisen alhaalla, niin joka tapauksessa suomalaisten otteita on mielenkiintoista seurata. Ja jos kisat menevät odotetun huonosti, niin siinä tapauksessa toivoisi syntyvän rakentavaa ja ratkaisukeskeistä keskustelua siitä, miten suomalainen yksilöurheilu nousisi kuopasta. Kun Ruotsi, Norja ja Tanska lähtevät kisoihin 6-10 mitalin odotusarvoilla, niin ei pitäisi olla mitään rakenteellista estettä sille, etteikö Suomikin voisi palata esimerkiksi sille 4-5 mitalin tasolle, jolla vielä 20-30 vuotta sitten kesäkisoissa oltiin.