Näitä vähän samankaltaisia tarinoita on tässä vuosien varrella tullut runsain mitoin. Toivottavasti hänen kohdallaan kehitys jatkuu nousujohteisesti, eikä hänenkin kanssaan käy jotain sellaista, että potentiaali ei koskaan realisoidu täydessä mitassaan.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Maalikuningas pysyy Liigassa − Teemu Turuselle monivuotinen jatko KärppiinLue lisää »
-
Kanada voitti maailmanmestaruuden dramaattisten vaiheiden jälkeen – vasta 16-vuotias superlupaus ottelun sankarinaLue lisää »
-
Swaymanin varassa olevasta Bruinsista ei ole horjuttamaan Panthersin ja Barkovin marssiaLue lisää »
-
PWHL:n runkosarja päättyi torontolaisjuhliin − tilastoista nousi esiin ennen kaikkea yksi nimiLue lisää »
-
Kanadan mestaruuskapteeni Martone superlupaus McKennasta: "Hän on aivan uskomaton"Lue lisää »
-
Hallitseva mestari laulukuoroon, Stars seiskapelistä jatkoon − NHL:n pudotuspelien toinen kierros käynnistyi myösLue lisää »
Yleisurheiluvuosi 2020
- Viestiketjun aloittaja Harzan
- Alkaa
- 172 064
- 1 109
Sini Pöyry oli OP Karjalaisen pari huippulupauksena, vaan vain toisesta tuli jopa arvokisamitalisti. Pahaa pelkään, että naisten kiekossa Helena Leveelahti kulkee tuota realisoitumattomien synkkää polkua. Ja kun tarkastellaan taas naisten moukaria, näitä paikallaan polkijoita on paljon.
Naisten moukarin taso on noussut kärjen osalta huikeasti. Toivottavasti kova kilpailu motivoi kumpaakin. Sara Killinen taas on polkenut paikallaan pari vuotta ja hän oli juuri se 17-vuotiaitten suomenennätyksen edellinen haltija. Jospa hänkin saa lisää metrejä kilpailun kovetessa. Nythän hänen edellään on vuotta nuorempi Aada Koppeli, hänkin ikäisekseen kovaa tasoa. Kososen tuloshan liikkuu aivan eri sfääreissä.
Kosonen on mitoiltaan aikuisten naisten mitoissa. Mutta kun lähtötaso on näin kova jo nyt, ei tarvita enää parannusta metritolkulla, vaan hidas kehitys kohti 75 metriä riittää, toisin sanoen vaikkapa vuonna 2024 voisi saavuttaa tuon rajan. Ja toki noin nuorella iällä pienet takapakitkin ovat ihan sallittuja. Kunhan nyt vaan valmennus säilyisi laadukkaana.
Pavlikovsky
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Suomi on menetettyjen lupausten luvattu maa, joten todella pitää toivoa että noista on opittu hyvällä tavalla. Järkevästi volyymia ja tehoa nostaen. Aika paljon kyse on siitä etenkin nuorten naisten kohdalla, että mikä on urheilijan oman elämän hallinta noin muutoin urheilun ulkopuolella. Jos kärsii ns. kympin tytön syndroomasta eli koulu on vedettävä urheilun rinnalla todella tarkasti orientoituneena, niin ongelma voinee povata, vaikka kuinka treenit olisi suunniteltu ja toteutettukin metronomin tarkkuudella. Toinen kuoppa on urheilijan elämän sisäistäminen oikeasti mitä se on todella on ja elää sitä eikä vain puhua siitä. Tästähän Huntington jossain antoi kommentteja, että nuorempana oli nk. biletysvaihde enemmän silmässä. Paluu onnistuu sieltäkin, mutta miksi antaa muille etumatkaa jo muutenkin olosuhteiden osalta heikolla tolalla olevasta Suomesta, jossa 75% heitoista vuoden aikana heitetään jotain pressua päin?
Tätä toivotaan.
Tästä tulikin mieleen kysyä jospa joku täällä osaisi listata suomalaisten maailmanennätykset eri lajeissa noissa eri ikäluokissa. Siis paljonko meillä niitä poikkeusyksilöitä onkaan ollut junioriluokissa? Itselläkin on mielikuva, että paljon hukattua potentiaalia, mutta oikeasti maailmanennätyksen haltioita, joista ei koskaan tullutkaan mitään? Kiitos jo etukäteen.
Luulisi että noista en tehty tutkimustakin että miksei sitten juniorina huipputuloksia tehneistä olekaan tullut menestyviä aikuisurheilijoita. Mielellään saa vinkata jos jollain on tiedossa tällaisia.
Mitä nyt itse tunnen jonkin verran nuorehkoja urheilijoita, jotka ovat olleet kansallista kärkeä juniorina, niin tuntuu siltä että aika monella homma on kääntynyt enemmän harrastukseksi erilaisista syistä. Ei siis ole oikeastaan ollut kummempaa motivaatiota edes yrittää aivan huipulle vaan enemmän on sitten alettu panostaa opiskeluihin tai parisuhteeseen tai ei esimerkiksi ole haluttu käyttää enempää vanhempien rahoja urheiluun.
Mutta kiinnostavampia mielestäni ovat kuitenkin sellaiset nuorena huipulla olleet urheilijat, jotka olisivat halunneet jatkaa urheilua tosissaan ja menestyä, mutta eivät sitten ole siihen pystyneet. Eli mitkä tekijät siihen ovat vaikuttaneet. Valmennus, rahoitus, vammat jne.
Mitä nyt itse tunnen jonkin verran nuorehkoja urheilijoita, jotka ovat olleet kansallista kärkeä juniorina, niin tuntuu siltä että aika monella homma on kääntynyt enemmän harrastukseksi erilaisista syistä. Ei siis ole oikeastaan ollut kummempaa motivaatiota edes yrittää aivan huipulle vaan enemmän on sitten alettu panostaa opiskeluihin tai parisuhteeseen tai ei esimerkiksi ole haluttu käyttää enempää vanhempien rahoja urheiluun.
Mutta kiinnostavampia mielestäni ovat kuitenkin sellaiset nuorena huipulla olleet urheilijat, jotka olisivat halunneet jatkaa urheilua tosissaan ja menestyä, mutta eivät sitten ole siihen pystyneet. Eli mitkä tekijät siihen ovat vaikuttaneet. Valmennus, rahoitus, vammat jne.
Minulla ei ainakaan ole tällaista tilastoa käytettävissä. Tuolla on kuitenkin listattuna alle 18-vuotiaiden ME-tulokset (parmpiakin listauksia varmasti on mutta näkee tuolta jotakin): List of world under-18 bests in athletics - Wikipedia
Listalla on yksi suomalaisnimi, Aki Parviainen keihäänheitossa. Naisten (tai ovatko tyttöjä) moukarinheitossa on nimenä Kiinan Wenxiu Zhang tuloksella 70,60 joten eikös siihen pitäisi päivittää Silja Kososen 71,34. Kosonen täyttää 18 vuotta joulukuussa.
Tuolla listalla osassa lajeja tulokset ovat maailman huipputasoa. Samalla kun ajatellaan paljonko Suomella on hukattua potentiaalia, voi miettiä myös monestako listan nimestä on jalostunut mitalisteja arvokisa-tasolla.
Ostoskassi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Nyt, kun Helander on ilmoittanut jättävänsä koko kauden väliin, muodostuu Kalevan kisojen keihäästä mielenkiintoinen kilpailu. Toni Kuusela on toki ollut verrattain varmassa 80 metrin kunnossa, mutta noin muutoin pakka on enemmän kuin levällään. Ruuskasen kunto, kun on täysin kysymysmerkki. Nyt on kaikki ainekset ilmassa, että keihäästä voi saada mitalin halvalla matkaan ja mikäli joku tyyliin Topias Laine saa onnistumisen ja sellaisen 83-metrisen niin voi jopa yllättävään suuntaan kulta matkata.
Oliko tuo vihje Haataisen Harrille, että kaivaa keihäät esiin varaston periltä?
En itse usko, että Ruuskanen tulee enää keihästä kilpailuissa heittämään. Mielelläni olen tietysti väärässä.
Etelätalo lienee suurin suosikki Suomen Mestariksi, jos pääsee suht ehjänä viivalle Kalevan Kisoissa.
Olisiko Sami Saksion 84 m kävelyvauhdista se suurin yllätys miesten keihäässä Kalevan Kisoissa? Ainakin tähän asti.
Pavlikovsky
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Kuten odotetusti saattoi odottaa, miesten keihääheiton notkahdus tuli oikeastaan nopeammin kuin saattoi odottaakin eli Pitkämäen poistuttua Ruuskanen on samalla siirtynyt valmistautumaan uransa viimeisiin heittoihin ja Helander on jälleen romuna (vai onko ne heitot jo nähty Ruuskasen kohdalla kokonaan?) ja kun uusia tason kannattelijoita ei ole, niin nyt pakka on aika levällään. Etelätalon Dohan sijoitus on jokseenkin valheellinen, ei hänestä sellaista takuuvarmaa 83-84 metrin miestä ole saatu ja tuskin tullaan saamaan. Myös Kuuselan tekeminen on todella epätasaista. Näen itse Laineessa sekä Teemu Narvissa suurimmat potentiaalit jatkoon. Onko Wirkkalakin jo täysin out?
ernestipotsi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Tuohan ei ole alle 18v ME-listaus vaan lista parhaista tuloksista jotka on tehty alle 18v välisissä kilpailuissa. Aikuisten mukana tehdyt tulokset (jotka ovat useimmiten parempia) ei tässä listauksessa näy. Esim Usain Bolt juoksi 17-vuotiaana 200m alle 20 sekuntiin.
Tässä linkissä on yleisurheilun ikäluokkaennätykset. Sieltä muuten löytyy myös eräs suomalainen NHL-jääkiekkoilija
Hyvä pointti. Tässä on nykypäivänä se ero verratuna esim 80 ja 90 luvulle että silloin ei ollut raha niin tärkeässä roolissa ja valmentaminen oli ns kutsumusammatti. Ja silloin (saatan olla väärässä) seuroissa oli enempi panostusta yksilöihin kun varoja oli enempi suhteessa kuluihin.
Nykyään valmennus on sitä että valmentaja on enempi kiinni kuin silloin ja näinollen tämänkin täytyy saada oma osuus. Ja nykypäivänä elämisen menot on toista luokkaa.
Kyllä Suomestakin joka lajiin huippu saadaan Euroopan tasolle jos rahaa(tukijoita) piisaa. Koska Suomessa valtio ja muut instanssit tekevät elämisestä muutenkin hankalaa.
TrafficIsland
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- TPS
Kun mietitään näitä miksei Suomi saa lupaavista nuorista kasvatettua aikuisten sarjoihin huippuja, niin kannattaa muistaa ensinnäkin se, että suhteellisesti on paljon helpompaa menestyä nuorten arvokisoissa jo senkin takia, että ko. kisoissa kilpailee yleensä vain 2-3 vuosikohorttia kerrallaan, eli vaikka 2000-2002 syntyneet. Sitten kun mennään aikuisten arvokisoihin niin mukana on helposti 10 vuosikohortin urheilijat, ja jotkut poikkeustapaukset (kuten vaikka Pitkämäki) pystyvät suorittamaan huipulla 15 vuottakin. Kilpailu on siis aikuisten tasolla moninkertaisesti kovempaa. Hieman kärjistettynä voisi sanoa että yhtä aikuisten olympiamitalistia kohden on globaalistikin olemassa vähintään kymmenkunta nuorten kisojen mitalistia.
Toiseksi nuorten urheilijoiden keho kestää monesti kohtuullisen kovaa rasitusta ilman vammoja. Kun ikää tulee mittariin 20-25 vuotta ja haetaan lihasmassan kautta lisää tehoja tai vaikkapa vaan harjoitellaan määrällisesti enemmän, kasvaa monesti vammojen riski aika suureksi. Jotkut urheilijat kuten vaikka Pitkämäki tai tenniksen puolella esim. Roger Federer ovat todellisia geneettisiä kummajaisia sen suhteen, kuinka kauan pysyivät huipulla. Molemmat heistä ovat myös hyviä esimerkkejä siitä, kuinka tärkeää on kuunnella oman kehonsa pieniä tuntemuksia sekä säätää harjoittelun ja levon välistä suhdetta. Moni lupaava urheilija helposti harjoittelee itsensä vammakierteeseen tai muuten vaan burnoutin partaalle, minkä jälkeen pakkaa on vaikea saada uudelleen kokoon. Ylikova harjoittelu ehkä korostuu hieman muita maita enemmän Suomessa, mutta on myös globaali ilmiö.
Kolmas juttu on sitten ne iänikuiset resurssit olosuhteisiin ja valmennukseen yms. Suomessa tämä puoli on polkenut paikallaan aika pitkään samalla kun muu maailma on mennyt eteenpäin. Ei Suomen tilanne mielestään mitenkään katastrofaalinen ole, mutta ehkä pitäisi vielä kohdistaa niitä vähiä resursseja yksittäisiin urheilijoihin, jos tärkein tavoite ovat ne olympiamitalit. Toisaalta toki voi ajatella että jos se 17-23-vuotiaisiin huippulupauksiin kohdistettu iso panostus olisi pois seuraavilta ikäpolvilta niin eihän sekään hyvä juttu välttämättä ole.
Toivotaan, että mahtavasti kehittyneistä moukarinaisista saataisiin tuleviksi vuosiksi kestomenestyj(i)ä arvokisoihin. Ja antaisin vielä Wilma Murrollekin aikaa, harmi että nyt hyvin alkaneeseen kauteen tuli takapakkia loukin muodossa.
Toiseksi nuorten urheilijoiden keho kestää monesti kohtuullisen kovaa rasitusta ilman vammoja. Kun ikää tulee mittariin 20-25 vuotta ja haetaan lihasmassan kautta lisää tehoja tai vaikkapa vaan harjoitellaan määrällisesti enemmän, kasvaa monesti vammojen riski aika suureksi. Jotkut urheilijat kuten vaikka Pitkämäki tai tenniksen puolella esim. Roger Federer ovat todellisia geneettisiä kummajaisia sen suhteen, kuinka kauan pysyivät huipulla. Molemmat heistä ovat myös hyviä esimerkkejä siitä, kuinka tärkeää on kuunnella oman kehonsa pieniä tuntemuksia sekä säätää harjoittelun ja levon välistä suhdetta. Moni lupaava urheilija helposti harjoittelee itsensä vammakierteeseen tai muuten vaan burnoutin partaalle, minkä jälkeen pakkaa on vaikea saada uudelleen kokoon. Ylikova harjoittelu ehkä korostuu hieman muita maita enemmän Suomessa, mutta on myös globaali ilmiö.
Kolmas juttu on sitten ne iänikuiset resurssit olosuhteisiin ja valmennukseen yms. Suomessa tämä puoli on polkenut paikallaan aika pitkään samalla kun muu maailma on mennyt eteenpäin. Ei Suomen tilanne mielestään mitenkään katastrofaalinen ole, mutta ehkä pitäisi vielä kohdistaa niitä vähiä resursseja yksittäisiin urheilijoihin, jos tärkein tavoite ovat ne olympiamitalit. Toisaalta toki voi ajatella että jos se 17-23-vuotiaisiin huippulupauksiin kohdistettu iso panostus olisi pois seuraavilta ikäpolvilta niin eihän sekään hyvä juttu välttämättä ole.
Toivotaan, että mahtavasti kehittyneistä moukarinaisista saataisiin tuleviksi vuosiksi kestomenestyj(i)ä arvokisoihin. Ja antaisin vielä Wilma Murrollekin aikaa, harmi että nyt hyvin alkaneeseen kauteen tuli takapakkia loukin muodossa.
Tämähän on totta mutta toisin kuin monissa muissa urheilulajeissa, yleisurheilijan hyvyyttä voidaan mitata tuloksilla käyttäen senttejä ja sekunteja. Jossakin jääkiekossa tai tenniksessä asia on erilainen koska niissä urheilijan tai urheiluseuran hyvyys määrittyy aina suhteessa muihin, ei ole mitään tulosta.
Pitäisi arvioida vaikka sitä että jos 15-vuotias poika hyppää korkeutta 215 ja on ikäluokassaan maailman huippua tuolloin, paljonko hänen pitäisi pystyä hyppäämään parhaimmillaan aikuisena että potentiaalinsa on hyödynnetty eikä kadotettu.
TrafficIsland
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- TPS
Juu, toki myös näin. Oma kontekstini äskeisessä kirjoituksessa oli arvokisamenestys, joka monien mielestä on parempi indikaattori myös yleisurheilijan menestymisestä kuin yksittäinen huipputulos. Toki tästäkin voi olla ihan perustellusti eri mieltä.
Nämä on kyllä aika jänniä seurattavia jälkikäteen, että miten kunkin urheilijan ennätystulos sijoittuu urakaaren varrelle. Ei ehkä ihan heti uskoisi, mutta jopa Pitkämäen ennätystulos on heitetty niinkin nuorena kuin 22-vuotiaana, vuonna 2005. Viimeinen 90-metrinen heitto oli Osakassa 2007 maailmanmestaruuden tuonut 90,33. Sitten vielä yli 10 vuotta ennätysheiton jälkeen irtosi 2015 Pekingin MM-kisoista pronssia ja samana vuonna Timanttiliigan kokonaiskisan voitto keihäässä. Ikävuosien karttuessa yksittäiset huippuheitot jäivät pois, mutta tasaisuus ja tulosvarmuus kasvoi.
Eli ei ole mitenkään kirkossa kuulutettu, että 22-v. Krista Tervokaan enää parantaa SE:tä tämän kauden jälkeen. Toki itse sitä toivon niin kuin varmasti kaikki muutkin :)
Miesten moukarissa harvinainen temppu viime vuosilta – maatilan pojasta kasvoi uusin 80 metrin jäsen roimalla ennätysparannuksella
Yhdysvaltain moukarinheittäjä Rudi Winkler, 25, on pyörähdellyt maailman tämän kauden kärkituloksen.
yle.fi
Kova tulos USA:ssa moukarissa.
Nämä tulokset ovat toki todella kaukana:
Lapajäähän
Jäsen
Miesten moukarissa harvinainen temppu viime vuosilta – maatilan pojasta kasvoi uusin 80 metrin jäsen roimalla ennätysparannuksella
Yhdysvaltain moukarinheittäjä Rudi Winkler, 25, on pyörähdellyt maailman tämän kauden kärkituloksen.
Kova tulos USA:ssa moukarissa.
Nämä tulokset ovat toki todella kaukana:
Tää moukarikisa oli aivan naurettava. ME on tehty kolmella pyörähdyksellä...
Haataisella ei taida olla Kalevan kisoihin oikeuttavaa tulosta tältä tai viime vuodelta?
Paljonkos se Kalevan kisoihin oikeuttava tulos tällä hetkellä edes on?
Kiitoksia tästä!
Tilastopajan kavereille haluan sanoa tässä ohimennen myös ison kiitoksen! Siellä kaverit oikeasti tekevät hommaa ja valitettavasti en tänä vuonna osta palvelua heiltä, mutta homma mitä tekevät niin ehkä taas ensi vuonna maksan omaan tilastoniilailuun tuon homman!
Palstalegenda
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ukraina, Eveliina Määttänen
Pudasjärvellä Annemari Kiekara juoksi juuri äsken 5000 m noin aikaan 16.23. Virallisia aikoja ei ole vielä kerrottu.
Kisaa johti noin 2700 metrin ajan Johanna Peiponen. Sen jälkeen koko ajan peesissä ollut Annemari lähti kuin hauki rannasta! Tuon irtiottokierroksen aikana Peiponen jäi noin 50 metriä kärjestä. Loppuaika Peiposella oli noin 16.41.
Sää oli ihan hyvä tuloksenteolle, mäkäräisiä oli katsomossa riittävästi, joten pikku hien sai kentän laidallakin. Palkintoja oli jakamassa mäkihypyn vuoden 1978 Lahden suurmäen maailmanmestari Tapio Räisänen.
Kisaa johti noin 2700 metrin ajan Johanna Peiponen. Sen jälkeen koko ajan peesissä ollut Annemari lähti kuin hauki rannasta! Tuon irtiottokierroksen aikana Peiponen jäi noin 50 metriä kärjestä. Loppuaika Peiposella oli noin 16.41.
Sää oli ihan hyvä tuloksenteolle, mäkäräisiä oli katsomossa riittävästi, joten pikku hien sai kentän laidallakin. Palkintoja oli jakamassa mäkihypyn vuoden 1978 Lahden suurmäen maailmanmestari Tapio Räisänen.
Kisaan oli ilmoittautunut mukaan myös Astrid Snäll mutta tulosluettelossa nimeänsä ei näy. Jos Snäll lasketaan, kilpailussa on ollut kansallisesti ajatellen kohtuullisen kova kattaus mukana.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy