Ei mennyt Otto Latvala. Pidän sitä pienoisena yllätyksenä. Vaikka Otto on erittäin raaka talentti vielä ja vaikea vielä profiloida, niin silti parimetrinen rightin pakki on sellaiset atribuutit joilla luulisi loppukierrosten varaus irtoavan.
Veit sanat suustani! Ehkä me täällä Hämeessä elämme jonkinlaisessa kuplassa.
Eiköhän tuo ensi vuonna mene jos kehitys jatkuu samana. Kokoa, taitoa ja talenttia löytyy.
No johan oli melkoista tuubaa. Käytännössä kaikissa liiga-seurojen junnuyhteistyöseuroissa C-ikäisistä ylöspäin toiminta on tuloshakuista, vaikka pelaajia siinä kehitetäänkin. Useammassa seurassa C-junnuilta vaaditaan esim. ammattilaisuustavoitetta, mutta ymmärrystä, että kaikki eivät tavoitetta saavuta ja ainakaan motivaation puute tai harjoittelussa työntekoa välttelemällä sitä ei saavuta. Yhteistyöseuroja ja pelipaikkoja löytyy ainakin ruuhka-Suomesta jokaiselle tason mukaan ja kyllä sieltä alemmiltakin tasoilta ponnistetaan ykkösjengeihin, jos kyseessä on ollut ikäkausista johtuva vaihtelu.Voisiko joku suomentaa tätä?
Mielipide: Ritaripolku voi loppua kuin seinään | Hämeen Sanomat
Lukijapalstan mielipidekirjoituksessa oli niin värikäs sekoitus asiasta kritisointia, hieman erikoista arvuuttelua ja epämääräistä vanhaa katkeruutta, että kaikki todennäköisesti ansaittukin kritiikki hukkui sen loppuplörömelskan alle. Ensi kerralla toimisi paremmin jos mentäisiin yksi asia kerrallaan ja perinpohjin.
Eihän se väärin ole, mutta ei noissa try-outeissa yleensä käy kuin ne jotka ei mahdu siihen "omaan" seuraansa. Eli juurikin ne kolmosen, nelosen kaverit. Ne parhaat ei usein edes käy kentällä. Se vähän ihmetyttää, jos junalla tuodaan muiden jämiä ja sitten korvataan niillä ne omat alakenttien kaverit. Vähän niitä ihan parhaita liikkuu kuitenkaan. Kyllä silloin voi ihan aiheestakin vähän kysyä, että mikä järki siinä touhussa on.Tapola ainakin toi aikoinaan pelaajia joka tuutista kerhon junioreihin, jos meno on samaa nyt niin mielestäni hyvää kritisointia.
Eihän se väärin ole, mutta ei noissa try-outeissa yleensä käy kuin ne jotka ei mahdu siihen "omaan" seuraansa. Eli juurikin ne kolmosen, nelosen kaverit. Ne parhaat ei usein edes käy kentällä. Se vähän ihmetyttää, jos junalla tuodaan muiden jämiä ja sitten korvataan niillä ne omat alakenttien kaverit. Vähän niitä ihan parhaita liikkuu kuitenkaan. Kyllä silloin voi ihan aiheestakin vähän kysyä, että mikä järki siinä touhussa on.
Tuo tavoitteen asettelu 15-vuotiaalla on asennekysymys. Kuten kirjoitin tavoiteasetteluksi laitetaan ammattilaisuus ja ymmärrykseksi, ettei sita kaikki voi saavuttaa. Onhan se nyt nuorten miesten johtamiselle ihan toisenlainen lähtökohta, kun poika on sitoutunut johonkin. Se ei vie peli-iloa eikä hauskuutta. Sen vie nuo kitisevät vanhemmat, kun pakko on poika väkisin pakottaa kilpajoukkueeseen vaikka kiinnostus on ihan vaan pelailla. Sama se on muissakin valinnoissa. Mennäkkö lukioon vai mennäkkö huippulukioon ja panostaa oppimiseen. Mennäkkö inttiin johonkin ja yrittää olla näkymättömänä 6 kk, vai hakeutuako erikoiskoulutukseen ja kokea jotakin ainutlaatuista ja oppia tuntemaan omaakin käyttäytymista jne. Mutta kun näille vanhemmille pitää saada kaikki: "Meidän janijonnepetterin pitää päästä lätkässä ykösjengiin, vaikka ei vaan riitä, ei riitä motoriikka, eikä vauhti, eikä treeni-into", eikä ymmärrys riitä, ettei riitä just sillä hetkellä. Joku alkaa vähän funtsia onko tämä oma juttu ja sisuuntuu ja alkaa tehdä laadukkaita valintoja elämässään, harrastuksissaan, tavoitteissaan ja esim. porhaltaa A-nuorissa muista ohi tai joku menee samaan aikaan ekalla lääkikseen... Lössölössön sukupolvi ei tätä maata saa nousuun - kyllä siihen pitää vähän panostaakin, eikä mennä sieltä mistä aita on matalin. Prkl.Aika mielenkiintoisesti te tuon tekstin tulkitsitte, minusta oli aika hyvä ja kantaaottava kirjoitus. Jos unohtaa juonioritoiminnan johtaja, tai joku muu palkattu, ilmoittaa joukkueen sarjaan, niin kyllä se nyt on melkosta pelleilyä.
No tämä maailma on mennyt niin oudoksi muutoinkin tuolla junioriurheilun kentällä, että hirvittää. Vai pitää 15v lapsen jo osata sanoa, että haluaa olla ammattilainen. Kyllä tässä näkee miten väärästä päästä tätä hommaa rakennetaan. Jokaisesta Matista ja Maijasta ei tule ammattilaista, mutta valitettavan suomalainen "käytöntö" on tuo että jos et kuulu ykkös jengiin, niin se on ura siinä, siellä jää karmea määrä hyviä pelureita rannalle tämän "paitsio" asemansa takia. Ei ymmärretä, että se 16v voi vielä vetää melkoisia harppauksia kehityksessä ja jos sen heittää menetettynä tapauksena sinne kakkos jengiin ja sen valmennus ei ole vähintään yhtä hyvää, jopa parempaa, kuin siinä ykkösessä, niin lopputulos on negatiivinen ihan kaikille.
No jostakinhan ne junantuomat ovat vastaavasti pois. Kyllä junalla pääsee poispäinkin, muitta silloin on oltava asennetta ja halua vielä koittaa mihin rahkeet piisaa. - ja olla omillaan poissa mamman perunamuusin ja lihapullien parista. Nyt tietysti puhutaan jo B-junnuista.Eihän se väärin ole, mutta ei noissa try-outeissa yleensä käy kuin ne jotka ei mahdu siihen "omaan" seuraansa. Eli juurikin ne kolmosen, nelosen kaverit. Ne parhaat ei usein edes käy kentällä. Se vähän ihmetyttää, jos junalla tuodaan muiden jämiä ja sitten korvataan niillä ne omat alakenttien kaverit. Vähän niitä ihan parhaita liikkuu kuitenkaan. Kyllä silloin voi ihan aiheestakin vähän kysyä, että mikä järki siinä touhussa on.
Tämä on ehkä kirjoituksen ongelma. Teksti ei ole riittävän tarkka avatakseen ongelmia kaikelle kansalle. Toivottavasti joku sen vielä tekisi.Voisiko joku suomentaa tätä?
Mikäs täss nyt siis on pointtina?Hyvä ja todenperäinen kirjoitus. Ehkäpä hieman kaunisteltukin kertomus. Ihmettelen ettei asiasta enempää ole kommentointia julkisesti. Niin hävytöntä on kyseisen juniorijääkiekon toiminta. Ihmettelen suuresti näitä kommentteja laiskoista pojista ja siitä kuinka he ovat äidin lihapullien parissa. Plaa, plaa, plaa! Kuvastaa täydellisesti kuinka perillä asioista kyseiset tahot ovat.
Kerhon filosofia on aina ollut "ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella". Tästä on kirjoitettu aikaisemmin jo vaikka kuinka paljon. Ollaan vain tosi ylpeitä menestyksestä, jolla loppujen lopuksi on aika vähän tekemistä hämeenlinnalaisen juniorityön kanssa.
Pieni kaupunki ja pienet piirit. Onko meillä oikeita ihmisiä oikeilla paikoilla? Vastaan itselleni: Näyttää vahvasti ettei ole.
Jokainen voi toki äänestää jaloillaan millaiseen toimintaa sitoutuu tai rahojaan laittaa. Minä olen niin jo tehnyt. Toisaalta sääli jos toiminnan taso valkenee pientenkin harrastajien vanhemmille ja vaikuttaa näin ollen harrastaja määriin. Toisaalta en tuotakaan sen enempää harmittele. Niin kuin täällä on paljon puhuttu - jos tuote ei ole kunnossa - ei siitä kannata maksaa. Tuote ei ole kunnossa jos ja kun junioritoimintaa tulisi mitata muillakin mittareilla kuin kilpaurheilullinen menestys.
Kuka on tätä vaatinut? Missä? Hienoa kun vedetään mutkat suoriksi ja yksinkertaistetaan aina vain ääripäät. Kyseisessä organisaatiossa riippuen joukkueesta pojat eivät itse päätä millä tasolla pelaavat. Miksi siis C- tai B-tasolla?Mikäs täss nyt siis on pointtina?
1. Kaikki saa pelata ja haluamissaan joukkueissa. Oli taitotaso sitten mikä tahansa?
Vai?
En kiistä etteikö tämä olisi varmasti vaikea paikka. Mennäänkö tulos edellä vai koitetaanko arvostaa omaa tekemistä? Käännän asian toisin päin. Mitä jos 14-16 vuotiaana on kaksi pelaajaa ehdolla vaikka esimerkiksi nostamallesi maalivahdin tontille täyttämään joukkueen vapaata paikkaa? Pojat olisivat noin saman tasoisia. Oman työn kasvatti on saanut omalla polullaan sen valmennuksen jota on annettu (tämä taso on tiedossa). Ulkopuolelta tulevasta pojasta emme tiedä miten on valmennettu. Kumman valitsisit? Voidaanko junioreiden kohdalle puhua arvoista. Mikä on merkitys että kyseinen omapoika voi olla ollut seuran toiminnassa mukana jo 10 vuotta ja omalla panoksellaan mahdollistanut koko joukkueen kehittymisen esim. sen pohjolaleirityksellä olevan puolustajan (kuvitteellinen esimerkki). Miten arvostamme tämän? Nythän kyseinen taho ottaa poikkeuksetta tämän ulkoa tulevan. Montako peliä tai kautta tällä valinnalla voitamme? Entä montako omaa junioria näin ollen hukkaamme? Miksi esimerkiksi Hyvinkäältä juniorimyllystä on tullut monia liigapelaajia HPK:n läpi?2. Oman kaupungin pojista tulee koota paras mahdollinen joukkue, eikä muualta ketään? Entä jos jengistä puuttuu maalivahti? No sitten voi tulla muualta. Entä jos joku haluaakin maalivahdiksi? Joo sitten oman kaupungin poika. Eikä haittaa, ettei ko. joukkueelle löydy enää sarjatasoa?
Kukaan ei kuvittele että huipulle rahalla pääsee. Tuskin yksikään C-juniori-ikäisen vanhempi. Jossain nuoremmassa vaiheessa ehkä, mutta tuossa C-iässä jokainen tietää työnteon merkityksen.Tämä sama kitinä siitä, että on ostettu jokin peliharrastus kersalle eikä saada rahalle vastinetta on nykyaikaa. Rahan vastine vaan pitäisi olla (korostettu ääripäitä, missä kohtaa kulkee n 30 perheen keskimääräisyys, johon kaikki ovat tyytyväisiä?): Ylin sarjataso, ei tarvitse harjoitella (eri syistä, eri määriä), pelataan vaan, pitää olla tasaisia pelejä jne. Ristiriitoja toisensa perään.
Sarjataso löytyy Suomessa ihan mille tahansa tasolle. Siitä ei tarvitse huolehtia. Tällä hetkellä löytyy myös omia harrastajia joilla voidaan pelata SM-tasolla. Tuskin voitetaan sarjoja, mutta onko voittaminen realistinen tavoite kun otamme huomioon asukasmäärän Hämeenlinnan kokoisessa kaupungissa. Jos voitetaan tällä materiaalilla niin silloin voitaisiin todeta että joku on tehnyt erinomaista valmennustyötä niin pelillisesti kuin henkisellä puolella niin että pojista on kasvanut "isoja" pelaajia.Jospa nyt joku ehdottaisi ratkaisuja: Miten joukkueet kootaan, jotta löytyy sarjataso, jossa tasaisia pelejä? Miten treenataan, jotta joukkue pysyy koossa kauden aikana, eikä taitotasoerot kasva jo yhden talven aikana (en puhu nyt mistään herkkyyskausijargoniasta).
Mitä tarkoitat kehittymisellä? Missä? Miten olet tuon kehittymisen arvioinut? Tarkoitatko kun HPK on palkannut päätoimisen valmentajan myös B-junnuihin? Hauskaa kun otit vanhempien tietämyksen esiin esimerkiksi kasvatuksesta. Tässä ollaan nyt ihan ytimessä. Keskivertovanhempi tietää kasvatuksesta kokemusperäisestikin jo jotain. Ei toki kaikki :) Mitä tietää kasvatuksesta HPK:n A, B tai C-valmennus? Oma arvioni on että ei yhtään mitään. Haastaisin jopa miettimään että koulumaailmassa opettajia seulotaan ja heidän taustoja selvitetään, mutta lasten kanssa lähes saman ajan viettäväksi ja kasvattavaksi seuravalmentajaksi valikoituu osaajia täysin erilaisilla kriteereillä. Kasvattajia näistä ei saa millään, vaikka haluaisi näin uskotella. Vai miltä kuulostaa "meidän ei tarvitse perustella peluutuksia teille" tai lukuisia muita joilla pojille muodostuu käsitys että he tekevät juuri sen mitä käsketään eikä sille voi perusteluita kysyä, eikä niitä saa.Valmennus on kehittynyt jo viimeisen 2-3 v aikana todella paljon. Ei niistä vanhemmilla ole juurikaan tietoa vaikka isukki olisi kuinka vetänyt suomisarjaa 15 vuotta sitten. Toki on seuroja, jossa valmennus laahaa perässä, mutta on hemmetisti seuroja, joissa vanhempien tietämys lapsen kasvusta, kasvattamisesta, motorisesta kehittymisestä perustuu lähinnä huuhaaseen ilman tieteellistä pohjaa.
Näin juuri. Puhutaan C ja B-ikäluokista. Nuoremmissa ei samoja ongelmia tässä mittakaavassa esiinny. Miksi? Ainakaan ei ole ulkopuolelta tulijoita ja myöskin kyseenalaistan hieman omia taitoja ja resursseja seuran puolelta. Miksi muuten omasta massasta ei ole tullut enempää B tai A-tasolla pärjääviä pelaajia?Ja nyt puhutaan edelleen C, B-junnuista. Jollakin taitaa tähän sekoittua D ja nuorempien toiminta?.
Olen samaa meiltä lapsen/ nuorten/ nuorten aikuisten tukemisesta. Kotoa käsin suurin osa vanhemmista pyrkii tekemään parhaansa omien taitojensa mukaan. Valmennus sen sijaan ei sitä tee ja oletan ettei edes osaa. Eikä sitä myöskään seura vaadi valmennukselta.Mitä tulee pullapoikien blaablaa-kommentteihin. Vätyksiä pystytään mittaamalla arvioimaan nykyään melko tarkasti, mutta eihän sitä kukaan halua nähdä, että oma poika/tyttö ei olekaan niin innostunut, kunnianhimoinen, ahkera, tavoiteorientoitunut reaalielämässä vs. puheissaan kuin kitisijävanhempi toivoisi.Oma lapsi on aina rakas ja virheenä onkin siloitella tietä ja tuloksia, kannustamisen - ja erityisesti tukemisen sijaan. Lapsi/nuori/nuori aikuinen tarvitsee tukea itsenäisille päätöksille, ei kannustusta päinvastaisiin tavoitteisiin.
Tuosta kirjoituksesta nyt ei saanut mitään muuta selvää kuin vikinäkitinän ilman ratkaisuehdotuksia. Olenkin sen vuoksi käsitellyt asiaa yleisellä tasolla. Ja huom. Jos lauseessa on kysymysmerkki perässä se ei ole väite, vaan kysymys. Kysymykseni ovat ihan relevantteja. Muuhun en ota kantaa.Mihin tuossa alkuperäisessä kirjoituksessa HäSa:ssa viitattiin.
Minähän kommentoinkin että toivottavasti joku taho avaa asiaa niin että ongelmat tulevat esiin. Sitä mitä en ymmärrä on kritiikin leimaaminen vikinäksi. Esitetään omia ajatuksia kaikenlaisista diibadaaboista viitekehyksineen. Minä en, eikä lehtijutussa puhuttu mistään yleisestä valmennuksen tasosta vaan nimenomaan HPK juniorijääkiekosta. Olkoon arvo keskustelu miten tahansa käsitteenä niin HPK juniorijääkiekolla on arvot. Voit halutessa tutustua niihin heidän sivuillaan.Tuosta kirjoituksesta nyt ei saanut mitään muuta selvää kuin vikinäkitinän ilman ratkaisuehdotuksia. Olenkin sen vuoksi käsitellyt asiaa yleisellä tasolla. Ja huom. Jos lauseessa on kysymysmerkki perässä se ei ole väite, vaan kysymys. Kysymykseni ovat ihan relevantteja. Muuhun en ota kantaa.
Joitakin poimintoja
- Kehittymisen olen arvioinut huippu-urheilun viitekehyksessä. Kyllä valmentajat tietävät missä huippuvalmennuksessa ja tutkimuksessa mennään.
- Mitä tulee sanaan arvot (tarkoitetaan asiayhteyden.
Eikös tuolla ole unohdeltu ilmoittaa joukkueita sarjoihin ja nyt osa pelaa monta sarjaporrasta alempana kuin mihin kuuluis jne. Ymmärrän, että siellä on varmasti vanhemmat sekä osa koutseista turhautuneita, mutta kyllä toisten omaisuuden hajottaminen ja häiriköiminen on ihan väärä tapa hoitaa asioita.Mitä helvettiä siellä nyt on hölmöilty? Eikö jonkun oma lapsi oo saanut tarpeeksi peliaikaa?