Parkkosen ongelma oli pienen koon ohella arkuus ja epävarmuus. Koirankopista paljon hölistiin, mutta eipä ne näytöt ole sittemminkään häikäisseet. Hän sai näyttöpaikkoja ihan riittämiin ja näitä pikkumiehiä oli pakin paikoille Ässissä muutenkin ihan riittämiin.Todellinen kouluesimerkki tähän ketjuun, en muista viime vuosilta montaa pelaajaa jonka puolesta olisin pitänyt yhtä paljon peukkuja ja jonka tilanne Ässissä olisi jäänyt yhtä paljon harmittamaan. Paukkuja olisi mielestäni ollut ainakin jonkinlaiseen läpimurtoon Liigassa, mutta PP kärsi ehkä enemmän kuin kukaan Ässien vuoristoradasta valmennuksessa ja muussa toiminnassa ennen ja jälkeen mestaruuden. Tietysti ongelmana saattoi olla osin myös se, että Parkkonen oli liiankin tasainen pelaaja, hänellä ei ollut mitään sellaista erityisominaisuutta jolla hän olisi todella erottunut muista ja joka olisi perustellut hänen pelaamisensa vakituisesti Liigassa. Jyrki Ahon valmennukseen olisi kuitenkin luullut kelpaavan paremmin kuin hyvin.
Mutta ehkä se siitä vielä, "Pete" ei ole mikään ikäloppu pelaaja ja ensi vuonna vetää jo sentään Ruotsissa jota täytyy tässä yhteydessä pitää nousuna uralla.